Koulutuksen rahoitusosuuden laskentakriteerit

Yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) 6 §:n mukainen koulutuksen rahoitusosuus perustuu seuraaviin laskentakriteereihin

yliopistossa kalenterivuonna suoritettujen ylempien korkeakoulututkintojen lukumäärä lukuun ottamatta tilauskoulutuksessa suoritettuja tutkintoja, kuitenkin enintään sopimuskaudelle asetettua koulutusalaryhmittäistä tutkintotavoitetta vastaavaan rahoitusrajaan saakka;

yliopistossa kalenterivuonna suoritettujen alempien korkeakoulututkintojen lukumäärä lukuun ottamatta tilauskoulutuksessa suoritettuja tutkintoja;

yliopiston avoimessa yliopisto-opetuksessa, erillisinä opintoina ja erikoistumiskoulutuksessa kalenterivuonna suoritettujen opintopisteiden yhteenlaskettu määrä lukuun ottamatta asianomaisen yliopiston tutkinto-opiskelijoiden ja ulkomaisten vaihto-opiskelijoiden suorituksia;

korkeakoulujen välisten yhteistyösopimusten perusteella yliopistossa kalenterivuonna suoritettujen opintopisteiden yhteenlaskettu määrä;

valtakunnallisen opiskelijapalautekyselyn vastausten tuottamien pisteiden yhteenlaskettu määrä kalenterivuonna;

yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisten määrä Suomessa kalenterivuosittain, vuosi tutkinnon suorittamisen jälkeen;

valtakunnallisen uraseurantakyselyn vastausten tuottamien pisteiden yhteenlaskettu määrä kalenterivuonna.

Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut koulutusalaryhmät ovat kansainväliseen koulutusluokitukseen (ISCED) perustuen

kasvatusalat;

taiteet ja kulttuurialat;

yhteiskuntatieteet ja humanistiset alat;

liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet;

luonnontieteet sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat;

tietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä tekniikan alat;

lääketiede ja hammaslääketiede;

terveys- ja hyvinvointialat sekä palvelualat.

Edellä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tutkintojen lukumäärää laskettaessa yliopistolain (558/2009) 40 §:ssä tarkoitetussa tavoitteellisessa suorittamisajassa suoritettujen tutkintojen lukumäärää painotetaan kertoimella 1,5 ja enintään 12 kuukautta tavoitteellista suorittamisaikaa pidemmässä ajassa suoritettujen tutkintojen lukumäärää painotetaan kertoimella 1,3. Jos ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut on aiemmin suorittanut suomalaisessa korkeakoulussa ylemmän korkeakoulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon taikka jos alemman korkeakoulututkinnon suorittanut on aiemmin suorittanut suomalaisessa korkeakoulussa alemman korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon, toista tutkintoa painotetaan lisäksi kertoimella 0,7.

Edellä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tutkinnot jaetaan liitteen 3 kohdan mukaisesti kolmeen eri ryhmään, joista ryhmään A kuuluvien tutkintojen lukumäärää painotetaan kertoimella 1, ryhmään B kuuluvien tutkintojen lukumäärää kertoimella 1,75 ja ryhmään C kuuluvien tutkintojen lukumäärää kertoimella 3.

Jos yliopiston kolmen vuoden tutkintototeuman keskiarvo ylittää 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun tutkintomäärien rahoitusrajan, rahoitusrajan mukaista koulutusalaryhmän tutkintomäärää painotetaan 3 ja 4 momentin mukaisten kertoimien keskiarvolla kaikista koulutusalaryhmän tutkinnoista.

Edellä 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetussa opiskelijapalautekyselyssä opiskelijat, jotka ovat suorittaneet alempaan korkeakoulututkintoon kuuluvat opinnot, tai aloilla, joilla ei ole alempaa korkeakoulututkintoa, kolme vuotta aiemmin opintonsa aloittaneet, vastaavat liitteen 4 kohdan mukaisiin väittämiin. Väittämiin annetut vastaukset pisteytetään liitteen 5 kohdan mukaisesti.

Edellä 1 momentin 6 kohdan mukaisessa työllisten määrän laskennassa yrittäjiksi työllistyneiden määrää painotetaan kertoimella 2.

Edellä 1 momentin 7 kohdan mukaisessa uraseurantakyselyssä kaikki viisi vuotta ennen tilastovuotta ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin tutkinnon tai varhaiskasvatuksen opettajan tehtävään kelpoisuusvaatimuksena olevan tutkinnon suorittaneet vastaavat liitteen 6 kohdan mukaisiin väittämiin ja kysymyksiin. Väittämiin ja kysymyksiin annetut vastaukset pisteytetään liitteen 7 kohdan mukaisesti.

Tämän pykälän mukaisten laskentakriteereiden keskinäiset painotukset määräytyvät liitteen 1 kohdan mukaisesti.

Yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen 6 §:n mukainen tutkimuksen rahoitusosuus perustuu seuraaviin laskentakriteereihin

julkaisujen lukumäärä tiedonkeruu- ja tasoluokittain kertoimella painotettuna;

yliopistossa suoritettujen tohtorin tutkintojen lukumäärä enintään sopimuskaudelle

asetettuun yliopistokohtaiseen rahoitusrajaan saakka;

kansainvälinen kilpailtu tutkimusrahoitus;

kotimainen tutkimusrahoitus sekä kotimainen ja kansainvälinen yritysrahoitus.

Edellä 1 momentin 1 kohdassa julkaisulla tarkoitetaan tutkimustyöhön perustuvaa julkaisua, jonka tekijä on palvelussuhteessa yliopistoon tai kuuluu muutoin yliopistoyhteisöön tai jonka tekemisen yliopisto on toiminnallaan mahdollistanut ja joka kuuluu seuraaviin opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja koskevan tiedonkeruun luokkien mukaisiin julkaisutyyppeihin

vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit (A);

vertaisarvioimattomat tieteelliset kirjoitukset (B);

kustannettu tieteellinen erillisteos (C1);

toimitettu tieteellinen teos(C2);

artikkeli ammattilehdessä (D1);

artikkeli ammatillisessa kokoomateoksessa (D2);

artikkeli ammatillisessa konferenssijulkaisussa (D3);

julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys (D4);

ammatillinen kirja (D5);

toimitettu ammatillinen kokoomateos (D6);

yleistajuinen artikkeli ja sanomalehtiartikkeli (E1);

yleistajuinen monografia (E2);

toimitettu yleistajuinen kokoomateos (E3).

Julkaisutiedonkeruun luokkia A ja C2 painotetaan Tieteellisten seurain valtuuskunnan julkaisufoorumin tasoluokituksen mukaisesti siten, että tasoluokan 0 julkaisuja painotetaan kertoimella 0,1, tasoluokan 1 julkaisuja kertoimella 1, tasoluokan 2 julkaisuja kertoimella 3 ja tasoluokan 3 julkaisuja kertoimella 4. Julkaisutiedonkeruun luokkaa C1 painotetaan Tieteellisten seurain valtuuskunnan julkaisufoorumin tasoluokituksen mukaisesti siten, että tasoluokan 0 julkaisuja painotetaan kertoimella 0,4, tasoluokan 1 julkaisuja kertoimella 4, tasoluokan 2 julkaisuja kertoimella 12 ja tasoluokan 3 julkaisuja kertoimella 16. Julkaisutiedonkeruun luokkia B, D1–D4, D6, E1 ja E3 painotetaan kertoimella 0,1. Julkaisutiedonkeruun luokkia D5 ja E2 painotetaan kertoimella 0,4.

Julkaisutiedonkeruun luokkien A, C1 ja C2 mukaisia avoimesti saatavilla olevia vertaisarvioituja julkaisuja painotetaan lisäksi kertoimella 1,2. Avoimesti saatavilla olevalla julkaisulla tarkoitetaan julkaisua, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön tiedonkeruussa merkitty

open access -julkaisukanavassa ilmestyneeksi julkaisuksi;

hybridijulkaisukanavassa ilmestyneeksi avoimeksi julkaisuksi; tai

rinnakkaistallennetuksi julkaisuksi.

Edellä 1 momentin 3 kohdassa kansainvälisellä kilpaillulla tutkimusrahoituksella tarkoitetaan yliopiston tilikauden aikana syntyneitä tutkimusmenoja vastaavaa rahoitusta, joka on ilmoitettu seuraavissa opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimusrahoitusta koskevan tiedonkeruun luokissa

suoraan Euroopan unionilta tuleva puiteohjelmarahoitus tai muu laadullisesti kilpailtu EU-rahoitus;

ulkomaiset rahastot ja säätiöt;

kansainväliset järjestöt; tai

muu ulkomainen rahoitus.

Edellä 1 momentin 4 kohdassa kotimaisella tutkimusrahoituksella sekä kotimaisella ja kansainvälisellä yritysrahoituksella tarkoitetaan kalenterivuonna syntyneitä tutkimusmenoja vastaavaa rahoitusta, joka on ilmoitettu seuraavissa opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimusrahoitusta koskevissa tiedonkeruun luokissa

Suomen Akatemia;

Innovaatiorahoituskeskus Business Finland;

kotimaiset yritykset; tai

ulkomaiset yritykset.

Tämän pykälän mukaisten laskentakriteereiden keskinäiset painotukset määräytyvät liitteen 2 kohdan mukaisesti.

Edellä 1 ja 2 §:n mukaisten rahoitusosuuksien laskennassa käytetään kolmen viimeisimmän käytettävissä olevan kalenterivuoden laskentaperusteiden keskiarvoa ja kohdennus yliopistojen välillä tehdään suoraan laskentakriteerin mukaisessa suhteessa.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2021.

Tällä asetuksella kumotaan yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annettu opetus- ja kulttuuriministeriön asetus (331/2016) .

Siitä poiketen, mitä tässä asetuksessa säädetään, vuosien 2021 ja 2022 rahoitusta laskettaessa yliopiston rahoitus, joka ei sisällä strategiaperusteista rahoitusosuutta eikä valtakunnallisten tehtävien rahoitusta, voi vähentyä yhteensä enintään 3 prosenttia verrattuna edellisen vuoden rahoituksen tasoon, joka on suhteutettu rahoitusvuonna käytettävissä olevaan laskennalliseen rahoitukseen. Rajauksen laskennasta aiheutuva mahdollinen alijäämä jaetaan yliopistojen kesken niiden rahoituksen suhteessa.