Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan työhön, jossa työntekijät altistuvat tai voivat altistua biologisille tekijöille tai terävien instrumenttien aiheuttamalle vaaralle.

Jos työssä altistutaan tai voidaan altistua vain 3 §:n 1 kohdassa tarkoitetulle biologiselle tekijälle eikä tunnistettavaa vaaraa terveydelle ole, ei kuitenkaan sovelleta 7–17 §:ää.

Jos työn pääasiallinen tarkoitus ei ole työskentely biologisilla tekijöillä, mutta työskentely voi johtaa biologisille tekijöille altistumiseen, sovelletaan 1, 2, 5, 6, 9–11, 14 ja 15 §:ää, jollei 6 §:n mukainen vaarojen arviointi osoita sitä tarpeettomaksi, seuraavilla toimialoilla ja tehtävissä

elintarviketeollisuus;

maatalous;

metsätalous;

työ, jossa joudutaan kosketuksiin eläinten tai eläinperäisten tuotteiden kanssa;

sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työ;

muissa kliinisissä, eläinlääketieteellisissä ja diagnostisissa laboratorioissa kuin diagnostisissa mikrobiologissa laboratorioissa tehtävä työ;

puhtaanapito- ja siivoustyö;

jätteiden käsittely;

jätevedenpuhdistamoissa tehtävä työ;

tutkimustyö;

muu näihin rinnastettava työ.

Työntekijöiden terveydentilan seurannasta säädetään työterveyshuoltolaissa (1383/2001) . Muuntogeenisten organismien luokittelusta säädetään geenitekniikkalaissa (377/1995) .

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

biologisilla tekijöillä mikro-organismeja mukaan lukien ne, joita on muunneltu geneettisesti, soluviljelmiä ja ihmisessä eläviä loisia, jotka voivat aiheuttaa jonkin tulehduksen, allergian tai myrkytysoireen, sekä mikro-organismien aineenvaihduntatuotteita, hajoamistuotteita sekä niiden rakenneosia;

mikro-organismilla solumaista tai muuta kuin solumaista mikrobiologista rakennetta, joka kykenee lisääntymään tai siirtämään perimää;

soluviljelmällä monisoluisista organismeista peräisin olevien solujen kasvattamista elatusalustalla;

terävällä instrumentilla terveydenhuoltoalalla käytettäviä lääketieteellisiä esineitä ja instrumentteja, jotka voivat aiheuttaa viillon, piston, vamman tai infektion.

Biologiset tekijät jaetaan neljään ryhmään niiden aiheuttaman vaaran mukaan seuraavasti

1 ryhmään kuuluva biologinen tekijä ei todennäköisesti aiheuta sairautta ihmiselle eikä vaaraa työntekijän terveydelle;

2 ryhmään kuuluva biologinen tekijä voi aiheuttaa ihmiselle sairauden, joka on hoidettavissa, johon on yleensä käytettävissä tehokas ehkäisykeino ja joka ei todennäköisesti leviä väestöön, mutta voi aiheuttaa työntekijän terveydelle vaaran;

3 ryhmään kuuluva biologinen tekijä voi aiheuttaa ihmiselle vakavan sairauden, joka on hoidettavissa, johon on yleensä käytettävissä tehokas ehkäisykeino ja joka voi levitä väestöön ja aiheuttaa työntekijän terveydelle vakavan vaaran;

4 ryhmään kuuluva biologinen tekijä aiheuttaa ihmiselle vakavan sairauden, johon ei yleensä ole tehokasta hoitoa eikä ehkäisykeinoa ja jonka todennäköisyys leviämisestä väestöön on suuri ja jonka aiheuttama vaara työntekijän terveydelle on vakava.

Jos terveydelle vaarallista tai mahdollisesti vaarallista biologista tekijää ei ole luokiteltu työturvallisuuslain (738/2002) 40 §:n 3 momentin nojalla annetuissa säännöksissä, työnantajan on luokiteltava biologinen tekijä tämän asetuksen 3 §:n mukaisesti. Jos työnantaja ei tiedä, mihin ryhmään biologinen tekijä pitäisi luokitella, työnantajan on luokiteltava biologinen tekijä mahdollisista ryhmistä korkeimpaan ryhmään.

Työnantajan on korvattava vaarallinen biologinen tekijä mahdollisuuksien mukaan sellaisella biologisella tekijällä, joka ei ole käyttöolosuhteissa vaarallinen tai joka on terveydelle vähemmän vaarallinen.

Työnantajan on selvitettävä ja tunnistettava työssä esiintyvien biologisten tekijöiden aiheuttamat vaarat ja arvioitava niiden merkitys työntekijän turvallisuudelle ja terveydelle.

Työssä, jossa työntekijät voivat altistua useille biologisille tekijöille, vaara on arvioitava kaikkien biologisten tekijöiden yhdessä aiheuttaman vaaran perusteella.

Työnantajalla on oltava hallussaan 1 momentissa tarkoitettu selvitys ja arviointi. Työnantajan on pidettävä selvitys ja arviointi ajan tasalla.

Työnantajan on otettava vaarojen arvioinnissa huomioon erityisesti

terveydelle vaarallisten tai mahdollisesti vaarallisten biologisten tekijöiden 3 §:n mukainen luokittelu;

altistumisen todennäköisyys, luonne, määrä ja kesto;

vaaroille erityisen alttiit työntekijät;

työsuojeluviranomaisen biologisten tekijöiden valvomiseksi antamat ohjeet ja suositukset;

tiedot työn mahdollisesti aiheuttamista allergia- tai myrkytysoireista ja sairauksista.

Työnantajan on poistettava biologisista tekijöistä aiheutuvat vaara- ja haittatekijät tai, jos niitä ei voida poistaa, vähennettävä niille altistuminen mahdollisimman vähäiseksi.

Työnantajan on altistumisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi

rajoitettava altistuvien ja mahdollisesti altistuvien työntekijöiden määrä mahdollisimman vähäiseksi;

suunniteltava työmenetelmät ja tekniset torjuntatoimenpiteet sellaisiksi, että biologisten tekijöiden leviäminen vältetään tai pidetään mahdollisimman vähäisenä;

annettava työntekijöiden käyttöön henkilökohtaiset suojavälineet;

suoritettava sellaiset työhygieeniset toimenpiteet, joilla vahingossa tapahtuva biologisen tekijän leviäminen, tarttuminen tai vapautuminen voidaan estää;

käytettävä tarvittaessa liitteessä I kuvattua tartuntavaaraa osoittavaa merkkiä ja muita varoitusmerkkejä;

laadittava suunnitelma biologisiin tekijöihin liittyvien onnettomuuksien ehkäisemiseksi;

tarkkailtava, kun se on tarpeellista ja teknisesti mahdollista, työssä käytettyjen biologisten tekijöiden esiintymistä varsinaisen, fyysisesti eristetyn työtilan ulkopuolella;

varmistettava biologisia tekijöitä sisältävien jätteiden turvallinen kerääminen, varastointi ja hävittäminen mukaan lukien turvallisten ja tunnistettavien säiliöiden käyttö;

varmistettava työpaikan sisällä tapahtuvaan biologisten tekijöiden turvalliseen käsittelyyn ja kuljettamiseen liittyvät toimintatavat.

Työnantajan on annettava opetusta ja ohjausta erityisesti

altistumisen mahdollisista terveysvaaroista sekä toimenpiteistä altistumisen ehkäisemiseksi;

hygieenisistä vaatimuksista;

suojavälineiden ja suojavaatetuksen käytöstä;

siitä, mitä työntekijöiden on vaaratilanteissa tehtävä ja miten vaaratilanteet voidaan estää;

toimenpiteistä, joihin tämän asetuksen soveltaminen antaa aihetta.

Työnantajan on varmistettava, että

työntekijät eivät syö tai juo työskentelyalueilla, joilla altistutaan biologisille tekijöille;

työntekijöiden käyttöön annetaan suojavaatetus tai muu erityisvaatetus;

työntekijöiden käytössä on pesutilat sekä tarvittaessa silmänpesulaitteet ja antiseptiset ihonpuhdistusaineet;

työntekijöillä on tarpeelliset suojavälineet ja että suojavälineet

varastoidaan asianmukaisesti selvästi määritellyssä paikassa;

tarkastetaan ja puhdistetaan käytön jälkeen ja, jos mahdollista, ennen jokaista käyttöä; sekä

korjataan, jos niissä havaitaan puutteita tai, jos korjaus ei ole mahdollista, vaihdetaan ne uusiin;

työntekijöille annetaan ohjeet ihmis- ja eläinperäisten näytteiden ottamista, käsittelyä ja niillä työskentelyä koskevista menettelytavoista.

Biologisilla tekijöillä mahdollisesti kontaminoituneet työvaatteet ja suojavälineet, mukaan lukien 2 kohdassa tarkoitettu suojavaatetus ja erityisvaatetus, on riisuttava työskentelyalueelta poistuttaessa ja säilytettävä erillään muusta vaatetuksesta.

Työnantajan on varmistettava, että 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut vaatteet puhdistetaan asianmukaisesti tai tarvittaessa hävitetään.

Työnantajan on laadittava työpaikalle kirjalliset ohjeet menettelytavoista 3 ja 4 ryhmään kuuluvien biologisten tekijöiden käsittelyyn sekä vakavien vaaratilanteiden ja onnettomuuksien varalle.

Työnantajan on ilmoitettava viivytyksettä työntekijöille tai heidän edustajilleen vaaratilanteista tai onnettomuuksista, joihin on voinut liittyä biologisen tekijän leviäminen ja jotka voivat aiheuttaa vakavan tartunnan tai vakavan sairauden.

Työnantajan on ilmoitettava viivytyksettä työntekijöille tai heidän edustajilleen yrityksessä tai laitoksessa sattuneesta vakavasta vaaratilanteesta tai onnettomuudesta, sen syistä ja korjaavista toimenpiteistä.

Työnantajan on tarjottava kustannuksellaan työntekijöille, jotka voivat altistua työssä biologiselle tekijälle, jolle he eivät ole ennestään immuuneja, estolääkitys tai rokotus, jos sellainen on olemassa.

Työnantajan on tehtävä työsuojeluviranomaiselle kirjallinen ennakkoilmoitus, kun työssä ensimmäistä kertaa käsitellään ryhmään 2, 3 tai 4 kuuluvia biologisia tekijöitä.

Työnantajan on tehtävä ilmoitus myös, kun ensimmäistä kertaa käytetään sellaista uutta ryhmään 4 kuuluvaa biologista tekijää ja sellaista uutta ryhmään 3 kuuluvaa biologista tekijää, jonka työnantaja itse väliaikaisesti luokittelee tähän ryhmään kuuluvaksi. Ilmoitus on tehtävä vähintään 30 päivää ennen työn aloittamista. Uusi ilmoitus on tehtävä aina olosuhteiden olennaisesti muuttuessa.

Ryhmään 4 kuuluvien biologisten tekijöiden diagnostisointipalvelutoimintaa tarjoavilta laboratorioilta vaaditaan ainoastaan ilmoitus aikomuksesta käsitellä biologisia tekijöitä.

Ilmoituksessa ja ennakkoilmoituksessa on mainittava

yrityksen tai laitoksen nimi ja osoite;

työsuojelusta vastaavan henkilön nimi ja pätevyys;

6 §:ssä tarkoitetun arvioinnin tulokset;

biologisten tekijöiden lajit;

suunnitellut suojelu- ja ehkäisytoimenpiteet.

Terävien instrumenttien tarpeeton käyttö on kielletty. Työnantajan on käytettävä instrumentteja, joissa on sisäänrakennettuja turvallisuusteknisiä suojamekanismeja. Työnantajan on kiellettävä neulojen laittaminen käytön jälkeen takaisin neulansuojukseen, jos tapaturman vaaraa ei voida tehokkaasti vähentää käyttämällä apuna sopivaa laitetta, työkalua tai muuta apuvälinettä.

Työpaikalla on oltava käytössä turvalliset terävien instrumenttien ja saastuneen jätteen hävittämismenettelyt. Kertakäyttöisten terävien instrumenttien hävittämistä varten on oltava selvästi merkityt ja teknisesti turvalliset säiliöt. Säiliöt on sijoitettava mahdollisimman lähelle tiloja, joissa instrumentteja käsitellään.

Työpaikalla on oltava käytössä kaikkien työntekijöiden tietoon saatetut menettelytavat terävän instrumentin aiheuttaman tapaturman varalta. Työantajan on selvitettävä tapaturman tai vaaratilanteen syyt ja vallinneet olosuhteet, kirjattava, mitä on tapahtunut, ja ryhdyttävä tapauksen edellyttämiin toimenpiteisiin vastaavan vaaratilanteen tai tapaturman estämiseksi.

Työnantajan on otettava huomioon ensiapuvalmiuden suunnittelussa ja järjestämisessä estolääkitys, mahdollinen rokotus, lääketieteelliset testit sekä terveystarkastukset, joista päättää laillistettu lääkäri lääketieteellisin perustein.

Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle tapaturmasta tai vaaratilanteesta, johon liittyy terävä instrumentti, joka voi aiheuttaa veriteitse tarttuvan infektion.

Työnantajan on tehdessään 6 §:n mukaista vaarojen arviointia muissa terveys- ja eläinlääkintäpalveluyksiköissä kuin diagnostisissa laboratorioissa kiinnitettävä erityistä huomiota

mahdollisuuteen, että ihmisessä tai eläimessä tai näistä otetuissa näytteissä on biologisia tekijöitä;

vaaroihin, joita aiheuttavat ihmisissä tai elämissä tai näistä otetuista näytteissä olevat tai epäiltävissä olevat biologiset tekijät;

työn luonteesta johtuviin vaaroihin.

Työnantajan on käsiteltävä ja hävitettävä kontaminoitunut jäte turvallisesti. Työnantajan on puhdistettava ja desinfioitava ne paikat, joissa on käsitelty kontaminoitunutta jätettä.

Työnantajan on suoritettava tarpeelliset liitteen II sarakkeessa A tarkoitetut toimenpiteet tartuntavaaran vähentämiseksi mahdollisimman pieneksi, jos eristystiloissa on ryhmään 3 tai 4 kuuluvan biologisen tekijän tartuttamia ihmisiä tai eläimiä taikka ihmisiä tai eläimiä, joiden epäillään saaneen tällaisen tartunnan.

Biologisille tekijöille määritellään eristystaso vaaran suuruuden mukaan. Laboratorioissa ja niiden eläintiloilla, joissa pidetään eläimiä, jotka on tartutettu tarkoituksella 2, 3 tai 4 ryhmään kuuluvilla biologisilla tekijöillä tai jotka ovat tai joiden epäillään olevan sellaisten tekijöiden kantajia, on määriteltävä

tutkimus-, kehitys-, opetus- tai diagnostisointityöhön liittyvässä 2, 3 tai 4 ryhmään kuuluvien biologisten tekijöiden käsittelyssä eristystoimenpiteet liitteen II mukaisesti tartuntavaaran vähentämiseksi mahdollisimman pieneksi;

vaarojen arvioinnin mukaiset toimenpiteet liitteen II mukaisesti sen jälkeen, kun fyysinen eristystaso biologisille tekijöille on määritelty.

Toimenpiteitä, joihin liittyy biologisten tekijöiden käsittelyä, saa tehdä

vain työskentelyalueilla, joiden eristystaso ryhmän 2 biologiselle tekijälle on vähintään 2;

vain työskentelyalueilla, joiden eristystaso ryhmän 3 biologiselle tekijälle on vähintään 3;

vain työskentelyalueilla, joiden eristystaso ryhmän 4 biologiselle tekijälle on vähintään 4.

Laboratorioissa, joissa käsitellään näytteitä, joista ei tiedetä, onko niissä ihmiselle sairautta aiheuttavia biologisia tekijöitä, ja joissa ei ole tarkoituksena käyttää biologisia tekijöitä sellaisenaan, on käytettävä vähintään eristystasoa 2.

Eristystasoja 3 ja 4 on käytettävä, jos se on tarpeen eikä alempi eristystaso työsuojeluviranomaisen mukaan ole riittävä.

Ryhmään 2, 3 tai 4 kuuluvia biologisia tekijöitä käyttävien teollisten prosessien osalta on 17 §:n 2 momentissa säädettyjä eristystoimenpiteitä sovellettava myös teollisiin prosesseihin liitteen III mukaisesti.

Ryhmään 2, 3 tai 4 kuuluvia biologisia tekijöitä käyttävien teollisten prosessien osalta kaikki sellaiset tässä pykälässä tarkoitetut tehtävät, joissa ei ole voitu arvioida biologista tekijää lopullisesti mutta joiden osalta odotettavissa olevaan käyttöön voi liittyä työntekijöille vakava terveysvaara, ovat sallittuja vain työpaikoilla, joissa eristys vastaa vähintään liitteessä III tarkoitettua eristystasoa 3.

Ryhmään 2, 3 tai 4 kuuluvien biologisten tekijöiden käyttöön liittyvien vaarojen arvioinnin mukaisesti työsuojeluviranomainen voi päättää sopivista toimenpiteistä, joita on sovellettava näihin ryhmiin kuuluvien biologisten tekijöiden käyttöön.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018. Tällä asetuksella kumotaan työntekijöiden suojelemisesta työhön liittyvältä biologisten tekijöiden aiheuttamalta vaaralta annettu valtioneuvoston päätös (1155/1993) ja terävien instrumenttien aiheuttamien tapaturmien ehkäisemisestä terveydenhuoltoalalla annettu valtioneuvoston asetus (317/2013) .