Rahapeliasioiden neuvottelukunnan tehtävät

Rahapeliasioiden neuvottelukunta seuraa ja arvioi arpajaislain (1047/2001) 1 §:ssä säädettyjen tavoitteiden toteutumista yksinoikeuteen perustuvan rahapelijärjestelmän ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi.

Rahapeliasioiden neuvottelukunta

seuraa ja arvioi rahapelaamisesta aiheutuvia haittoja koskevan tilanteen yleistä kehitystä ja haittojen ehkäisyn ja vähentämisen toteutumista ja kehittämistarpeita;

seuraa ja arvioi rahapelipolitiikkaan liittyvää säädösvalmistelua;

seuraa ja arvioi rahapelialan kansallisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia;

seuraa ja arvioi Euroopan unionin rahapelipolitiikassa tapahtuvia muutoksia ja asiaan liittyvän oikeuskäytännön kehitystä;

seuraa ja arvioi rahapelien toimeenpanon valvontaa;

tekee tarvittaessa aloitteita rahapelipolitiikan kehittämiseksi tarvittaviksi toimenpiteiksi;

edistää ministeriöiden ja viranomaisten välistä rahapeliasioita koskevaa yhteistyötä;

toimii eri viranomaistahojen, eduskuntapuolueiden sekä rahapelitoiminnan tuotosta avustuksia saavien yhteisöjen edustajien rahapelipolitiikkaa koskevan tiedon informointikanavana.

Neuvottelukunta voi tehdä aloitteita, esityksiä ja suosituksia sekä järjestää tilaisuuksia.

Neuvottelukunta asetetaan sisäministeriön esityksestä eduskunnan vaalikauden ajaksi. Neuvottelukunta toimii siihen asti, kunnes uusi neuvottelukunta on asetettu.

Neuvottelukunnassa on puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi enintään 24 muuta jäsentä. Kullakin jäsenellä puheenjohtajaa lukuun ottamatta on henkilökohtainen varajäsen. Lisäksi sisäministeriö voi nimittää neuvottelukuntaan pysyviä asiantuntijoita.

Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii sisäministeriön kansliapäällikkö. Varapuheenjohtaja edustaa eduskunnassa edustettuina olevia poliittisia puolueita. Muut jäsenet ja heidän varajäsenensä edustavat maa- ja metsätalousministeriötä, opetus- ja kulttuuriministeriötä, sisäministeriötä, sosiaali- ja terveysministeriötä, työ- ja elinkeinoministeriötä, valtioneuvoston kansliaa, valtiovarainministeriötä, Poliisihallitusta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta, eduskunnassa edustettuina olevia poliittisia puolueita sekä rahapelitoiminnan tuotosta avustuksia saavia yhteisöjä.

Jos neuvottelukunnan jäsen tai varajäsen eroaa kesken toimikauden, sisäministeriö määrää tai nimittää hänen tilalleen uuden jäsenen tai varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Neuvottelukunta kuulee arpajaislain 11 §:ssä mainitun rahapeliyhtiön edustajia. Neuvottelukunta voi kuulla ulkopuolisia asiantuntijoita sekä hankkia lausuntoja ja selvityksiä.

Neuvottelukunta voi asettaa käsiteltävien asioiden valmistelua varten määräaikaisia jaostoja ja työryhmiä, joihin voi kuulua myös neuvottelukuntaan kuulumattomia asiantuntijoita.

Neuvottelukunnalla voi olla päätoiminen sihteeri, joka on palvelussuhteessa sisäministeriöön. Lisäksi neuvottelukunnalla voi olla sivutoimisia sihteereitä, jotka sisäministeriö määrää tai nimittää.

Neuvottelukunta päättää muista toimintansa järjestämistä koskevista menettelytavoista.

Neuvottelukunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajan kutsusta taikka milloin vähintään puolet muista jäsenistä on sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten pyytänyt.

Neuvottelukunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet jäsenistä on saapuvilla.

Neuvottelukunnan päätökseksi tulee enemmistön mielipide. Äänten jakaantuessa tasan tulee päätökseksi se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.

Neuvottelukunnan kokouksista voidaan maksaa palkkio valtiovarainministeriön kulloinkin voimassa olevan suosituksen mukaisesti.

Tämä asetus tulee voimaan 4 päivänä lokakuuta 2017.

Tällä asetuksella kumotaan rahapeliasioiden neuvottelukunnasta annettu valtioneuvoston asetus (244/2012) .