Ministeriön tehtävät

Sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvia asioita ja tehtäviä ovat

terveyden ja toimintakyvyn edistäminen sekä sairauksien ehkäiseminen;

sosiaalinen hyvinvointi ja sosiaalisten ongelmien ehkäisy;

sosiaali- ja terveyspalvelut sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelu- ja valtionosuuskysymykset;

lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin turvaaminen;

lomituspalvelut;

alkoholi-, huumausaine- ja tupakka-asiat sekä rahapelihaittojen ehkäiseminen;

lääkehuolto;

työterveyshuolto ja työkyvyn edistäminen;

terveydensuojelu sekä säteilyn, kemikaalien ja geeniteknologian sekä kosmetiikka-aineiden terveyshaittojen ehkäiseminen;

toimeentuloturva;

vakuutustoiminnan sääntely;

työsuojelu;

sukupuolten välinen tasa-arvo;

Veikkaus Oy:n tuoton jakaminen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen;

Kansaneläkelaitosta koskevat asiat.

Sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvat

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos;

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus;

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto;

Säteilyturvakeskus;

sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta;

työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta;

Työterveyslaitos;

työsuojeluhallinto;

Alko Oy;

Työsuojelurahasto;

Koulutusrahasto;

Työttömyysvakuutusrahasto;

työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta;

Lääkkeiden hintalautakunta;

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus;

terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto.

Sosiaali- ja terveysministeriössä on seuraavat osastot

sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausosasto;

sosiaaliturva- ja vakuutusosasto;

hyvinvointi- ja palveluosasto;

työ- ja tasa-arvo-osasto.

Osastojen ulkopuolella ovat erillisinä yksiköinä johdon tuki -yksikkö, hallintoyksikkö ja viestintäyksikkö.

Osastojen ja erillisyksiköiden välisestä työnjaosta säädetään ministeriön työjärjestyksessä.

Osastot voivat jakautua yksiköihin ja tulosryhmiin ja erillisyksiköt voivat jakautua tulosryhmiin. Osaston ja erillisyksikön sisäisestä organisaatiosta määrätään tarvittaessa ministeriön sisäisessä määräyksessä, jonka osaston tai erillisyksikön päällikkö vahvistaa.

Sisäinen tarkastus toimii kansliapäällikön alaisena.

Ministerin ratkaisuvallasta säädetään valtioneuvostosta annetussa laissa (175/2003) . Ministeriön virkamiehet ratkaisevat valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 36 §:ssä säädettyjä muita kuin yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittäviä asioita sen mukaan kuin ministeriön työjärjestyksessä säädetään.

Sen lisäksi, mitä valtioneuvostosta annetun lain 16 §:ssä ja valtioneuvoston ohjesäännön 37 §:ssä säädetään ratkaisuvallan pidättämisestä, voi osaston, erillisyksikön, yksikön tai tulosryhmän päällikkö pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka ratkaiseminen on annettu hänen alaiselleen virkamiehelle.

Työ- ja tasa-arvo-osasto on riippumaton hoitaessaan työsuojeluviranomaiselle kuuluvia tehtäviä.

Ministeriön työjärjestyksessä säädetään tarkemmin ministeriön johtamisesta ja johtoryhmistä, johtavien virkamiesten tehtävistä, kansliapäällikön sijaisista, asioiden valmistelusta ministeriössä, päätösvallan siirtämisestä ministeriön esittelijöinä toimiville virkamiehille sekä hallinnonalan ohjauksesta.

Ministeriön työjärjestyksen antaa sosiaali- ja terveysministeri. Kun ministeriöön on määrätty useampi kuin yksi ministeri, kukin ministeri hyväksyy työjärjestyksen toimialansa osalta.

Ministeriössä on kansliapäällikkö. Osaston päällikkönä toimii osastopäällikkö. Osaston päälliköllä on ylijohtajan arvonimi.

Sen lisäksi, mitä valtion virkamieslain (750/1994) 8 §:n 2 momentissa ja valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 43 §:ssä säädetään, kelpoisuusvaatimuksena on

erillisyksikön ja tulosryhmän päällikkönä toimivalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito;

muulla kuin erillisyksikön tai tulosryhmän päällikkönä toimivalla neuvoksella ja neuvottelevalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan.

Kansliapäällikön, osastopäällikön, johtajan, hallitusneuvoksen ja muun neuvoksen, neuvottelevan virkamiehen ja hallitussihteerin nimittämisestä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä.

Muun virkamiehen ja työsopimussuhteisen henkilöstön nimittää tai ottaa ministeriö.

Kansliapäällikkö voi määrätä ministeriön virkamiehen valmisteltavaksi ja esiteltäväksi tai ottaa itselleen valmisteltavaksi ja esiteltäväksi asian, joka muuten olisi muun virkamiehen käsiteltävä. Sama oikeus on yksittäistapauksessa osaston päälliköllä, erillisyksikön päälliköllä, yksikön päälliköllä ja tulosryhmän päälliköllä asiassa, joka muuten olisi hänen alaisensa virkamiehen käsiteltävä.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2017.

Tällä asetuksella kumotaan sosiaali- ja terveysministeriöstä annettu valtioneuvoston asetus (90/2008) .