Kansallisen rokotusohjelman rokotteet ja rokotukset

Kansallisessa rokotusohjelmassa käytettävät rokotteet ja eri väestöryhmien suojaamiseksi tartuntataudeilta annettavat rokotukset on lueteltu liitteessä.

Henkilölle, jonka terveydelle influenssa aiheuttaa oleellisen uhkan tai jonka terveydelle influenssarokotuksesta on merkittävää hyötyä, annetaan vuosittain ennen epidemiakauden alkua influenssarokotus. Influenssarokotus annetaan myös potilaiden tai asiakkaiden välittömään hoitoon tai huoltoon liittyvälle sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle sekä lääkehuollon henkilöstölle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen on määriteltävä vuosittain käytettävät rokotteet ja rokotusaiheet.

Tartuntatautilain 48 §:ssä tarkoitetuissa sosiaali- tai terveydenhuollon toimintayksiköiden asiakas- tai potilastiloissa työskenteleville henkilöille ja työharjoittelussa oleville opiskelijoille annetaan vesirokkorokotus ja imeväisikäisiä hoitaville hinkuyskärokotus.

2 momentti tulee voimaan 1.9.2017.

Henkilölle, jolla on oman sairautensa vuoksi lisääntynyt vaara sairastua vakavaan pneumokokkitautiin, annetaan pneumokokkirokotus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos määrittelee käytettävät rokotteet ja rokotusaiheet.

Henkilölle, jolla on lisääntynyt vaara saada tuberkuloositartunta, annetaan BCG -rokotus. Henkilölle, jolla on elinolosuhteidensa vuoksi lisääntynyt vaara saada hepatiitti A- tai B-tartunta, annetaan hepatiittirokotukset. Henkilölle, jolla on opiskelunsa vuoksi lisääntynyt vaara saada hepatiitti B-tartunta, annetaan hepatiitti B-rokotus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos määrittelee käytettävät rokotteet ja rokotusaiheet.

Rokotukset on lueteltu liitteessä.

Henkilölle, joka asuu Ahvenanmaalla tai asuu tai oleskelee pitkäaikaisesti Paraisilla tai Simossa annetaan puutiaisaivotulehdusrokotus Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen antamien rokotusaiheiden mukaisesti.

Rokotus mainitaan liitteessä.

Varusmiespalvelukseen ja asepalvelukseen tulevalle annetaan rokotukset kurkkumätää, hinkuyskää, jäykkäkouristusta, meningokokkitautia, influenssaa, tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan. Rokotus annetaan niille, joilla ei ole rokotuksen tai sairastetun taudin antamaa suojaa. Lisäksi annetaan puutiaisaivotulehdusrokotus niille, jotka suorittavat palveluksensa riskialueilla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos määrittelee käytettävät rokotteet ja rokotusaiheet. Rokotukset on lueteltu liitteessä.

Kansallisen rokotusohjelman rokotteita voidaan tarvittaessa käyttää eri väestöryhmien rokotuksiin tilanteissa, joissa rokotuksilla ehkäistävä tauti uhkaa aiheuttaa tartuntatautiepidemian. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos määrittelee käytettävät rokotteet ja rokotusaiheet.

Lääkäri vastaa rokotustoiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta. Rokotuksen pistoksena saa antaa vain lääkäri tai asianmukaisen rokotuskoulutuksen saanut sairaanhoitaja, terveydenhoitaja tai kätilö.

Annetut rokotukset on merkittävä potilasasiakirjaan joko rokotusten seurantalomakkeelle tai vastaavaan kohtaan sähköisessä tietojärjestelmässä. Lomakkeeseen tai tietojärjestelmään merkitään rokotuspäivämäärä, rokotteen nimi, eränumero, pistoskohta, rokotustapa ja rokottaja.

Harvinaiset rokotteet ja vasta-aineet, jotka Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen on hankittava, ovat erityisluvalliset rabiesimmunoglobuliini, botuliiniseerumi ja difteriaseerumi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos huolehtii harvinaisten rokotteiden, vasta-aineiden sekä tutkimusaineiden saatavuudesta, jos valmisteella ei ole Suomessa yksityistä maahantuojaa.

Tämä asetus tulee voimaan 13 päivänä maaliskuuta 2017.

Tämän asetuksen 2 §:n 2 momentti tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2017.

Tämän asetuksen 3 § on voimassa 31 päivään joulukuuta 2020.

Kunnan on järjestettävä liitteessä tarkoitetut lasten ja nuorten vesirokkorokotukset 1 päivästä syyskuuta 2017 alkaen. Lisäksi kunnan on järjestettävä vuosina 2017–2022 vesirokon täydennysrokotukset Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikseen määrittelemien rokotusaiheiden mukaisesti.