Soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/30/EU, jäljempänä EMC-direktiivi , soveltamisalaan kuuluvien sähkölaitteiden ja -laitteistojen sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevista olennaisista vaatimuksista, vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyistä, teknisistä asiakirjoista, EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta ja merkinnöistä.

Tätä asetusta ei sovelleta

sähkölaitteeseen tai -laitteistoon, joka kuuluu tietoyhteiskuntakaaren (917/2014) soveltamisalaan;

sähkölaitteeseen tai -laitteistoon, joka kuuluu ilmailulain (864/2014) soveltamisalaan;

ammattilaisten käyttämiin asiakaskohtaisesti valmistettuihin arviointialustoihin, joita käytetään ainoastaan tutkimus- ja kehitysyksikössä;

Kansainvälisen televiestintäliiton peruskirjan ja Kansainvälisen televiestintäliiton yleissopimuksen mukaisessa radio- ohjesäännössä määriteltyihin radioamatöörien käyttämiin radiolaitteistoihin, jollei niitä ole asetettu saataville markkinoilla.

Radioamatöörin koottavaksi tarkoitettua rakennussarjaa sekä radioamatöörin omaan käyttöönsä markkinoilla saataville asetetuista laitteista muuntamaa laitetta ei pidetä markkinoilla saataville asetettuina laitteina.

Sähkölaitteen ja -laitteiston sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevista olennaisista vaatimuksista säädetään liitteessä.

Valmistajan on sähköturvallisuuslain (1135/2016) 13 §:ssä tarkoitettua vaatimustenmukaisuuden arviointia suorittaessa noudatettava

EMC-direktiivin liitteessä II tarkoitettu sisäisen tuotannonvalvonta (moduuli A); tai

EMC-direktiivin liitteessä III tarkoitettu EU-tyyppitarkastus (moduuli B,) ja sitä seuraava sisäiseen tuotannonvalvontaan perustuva tyypinmukaisuus (moduuli C).

Valmistaja voi soveltaa 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä vain osaan olennaisten vaatimusten näkökohdista, jos olennaisten vaatimusten muihin näkökohtiin sovelletaan 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä.

Sähköturvallisuuslain 13 §:ssä tarkoitettujen sähkölaitetta koskevien teknisten asiakirjojen perusteella on voitava arvioida, onko sähkölaite sovellettavien vaatimusten mukainen, ja niihin on sisällyttävä asianmukainen analyysi ja arviointi riskistä tai riskeistä. Teknisten asiakirjojen sisällölle asetettaviin vaatimuksiin sovelletaan mitä EMC-direktiivin liitteessä II ja III säädetään.

Sähköturvallisuuslain 13 §:ssä tarkoitetussa EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa on ilmoitettava, että liitteen mukaisten sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevien olennaisten vaatimusten täyttyminen on osoitettu.

EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen on noudatettava rakenteeltaan EMC-direktiivin liitteessä IV olevaa mallia. Sen on sisällettävä EMC-direktiivin liitteissä II ja III tarkoitetuissa vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyissä eritellyt tekijät, ja se on pidettävä ajan tasalla.

Jos sähkölaitteeseen sovelletaan useampia unionin säädöksiä, joissa edellytetään EU-vaatimustenmukaisuusvakuutusta, kaikkien kyseisten unionin säädösten osalta laaditaan ainoastaan yksi EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus. Vakuutuksessa on mainittava sovellettavien säädösten tunnistetiedot sekä niiden julkaisuviitteet.

Sen lisäksi mitä sähköturvallisuuslain 16 §:ssä säädetään sähkölaitteeseen on liitettävä tiedot erityisistä varotoimista, joihin on ryhdyttävä sähkölaitteen kokoonpanon, asennuksen, huollon tai käytön yhteydessä, sen varmistamiseksi, että sähkölaite on käyttöön otettaessa liitteessä tarkoitettujen sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevien olennaisten vaatimusten mukainen.

Sähkölaitteen mukana on oltava selkeä ilmoitus käyttörajoituksesta, jos sähkölaitteen sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevien olennaisten vaatimusten täyttymistä ei voida taata asuinalueilla. Ilmoitus käyttörajoituksesta on oltava tarvittaessa myös pakkauksessa.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.