Toimikunta — Valtioneuvoston asetus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunnasta

Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimii naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen (SopS 53/2015), jäljempänä Istanbulin sopimus , 10 artiklassa tarkoitettuna yhteensovittamiselimenä naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunta.

Toimikunta

vastaa Istanbulin sopimuksen toimeenpanon edellyttämien toimenpiteiden yhteensovittamisesta, seurannasta ja vaikutusten arvioinnista sekä laatii sopimuksen toimeenpanosta suunnitelman, jonka valtioneuvosto hyväksyy;

sovittaa yhteen Istanbulin sopimuksen 11 artiklassa tarkoitettua tietojen kokoamista sekä tarkastelee sen tuloksia ja tiedottaa niistä;

pitää yhteyttä muissa maissa toimiviin, Istanbulin sopimuksen 10 artiklan nojalla asetettuihin tahoihin;

suorittaa muut valtioneuvoston sille antamat tehtävät.

Toimikunnalla on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä enintään 16 muuta jäsentä, joista kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Valtioneuvosto määrää toimikunnan kokoonpanon neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Toimikunnassa on oltava edustus ainakin ulkoasiainministeriöstä, oikeusministeriöstä, sisäministeriöstä, valtiovarainministeriöstä, opetus- ja kulttuuriministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, Poliisihallituksesta, Opetushallituksesta, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta sekä kunnallishallinnosta.

Jos toimikunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, muu jäsen tai varajäsen eroaa kesken toimikauden, sosiaali- ja terveysministeriö määrää hänen tilalleen uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Toimikunta voi kutsua pysyviä asiantuntijoita.

Toimikunta voi asettaa keskuudestaan jaostoja. Asettaessaan jaoston toimikunta määrää, mitä osa-aluetta ja mitä siihen kuuluvia tehtäviä jaosto voi käsitellä toimikunnan puolesta. Jaostoon voi kuulua myös toimikuntaan kuulumattomia jäseniä, jotka sosiaali- ja terveysministeriö määrää toimikunnan ehdotuksesta enintään toimikunnan toimikaudeksi.

Toimikunta voi asettaa keskuudestaan työvaliokunnan, joka valmistelee toimikunnan kokouksessa päätettäviä asioita. Työvaliokunta voi kiireellisessä tapauksessa käsitellä yksittäisen asian toimikunnan puolesta.

Toimikunta voi perustaa yksittäistä toimialaansa kuuluvaa kysymystä selvittämään työryhmän, johon voi kuulua toimikuntaan kuulumattomia jäseniä.

Toimikunta, jaosto ja työvaliokunta ovat päätösvaltaisia, kun niiden puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla.

Jos asiaa päätettäessä ilmenee eriäviä mielipiteitä, päätetään asia yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan asian ratkaisee se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.

Toimikunnalla on vähintään yksi sosiaali- ja terveysministeriön tehtävään määräämä sihteeri.

Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa toimikunnalle työjärjestyksen toimikunnan ehdotuksesta.

Työjärjestyksessä määrätään tarkemmin toimikunnan toiminnasta sekä jaostojen, työvaliokunnan ja työryhmän asettamisesta, kokoonpanosta ja toiminnasta. Lisäksi työjärjestyksessä määrätään toimikunnan puheenjohtajan ja sihteerin tehtävistä.

Toimikunta laatii itselleen vuosittaisen toimintasuunnitelman, jonka sosiaali- ja terveysministeriö hyväksyy.

Toimikunta antaa vuosittain kertomuksen toiminnastaan valtioneuvostolle.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.