Soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään valvonnasta, joka koskee seuraavia tukia, palkkioita ja korvauksia, jäljempänä tuki

yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013, jäljempänä tukiasetus , 21–35 artiklassa tarkoitettu perustuki;

tukiasetuksen 43–47 artiklassa tarkoitettu viherryttämistuki;

tukiasetuksen 50 artiklassa tarkoitettu nuoren viljelijän tuki;

tukiasetuksen 52 artiklassa ja Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annetun lain (193/2013) 21 §:ssä tarkoitettu peltokasvipalkkio;

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013, jäljempänä maaseutuasetus , 28 artiklassa tarkoitettu ympäristökorvaus;

maaseutuasetuksen 31 artiklassa tarkoitettu luonnonhaittakorvaus;

maaseutuasetuksen 29 artiklassa tarkoitettu luonnonmukaisen tuotannon korvaus.

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

ohjelmaperusteisella korvauksella maaseutuasetuksen 28, 29 ja 31 artiklassa tarkoitettua tukea;

suoralla tuella 1 §:ssä tarkoitettua perustukea, viherryttämistukea, nuoren viljelijän tukea ja peltokasvipalkkiota;

peltolohkorekisterillä yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 70 artiklan mukaista viljelylohkojen tunnistusjärjestelmää;

peruslohkolla viljelijän viljelemää ja hänen hallinnassaan olevaa maantieteellisesti yhtenäistä viljelyaluetta, jota rajoittaa kunnan raja, tukialueen raja, vesistö, piiri- tai valtaoja, tie, metsä tai muu vastaava;

digitoinnilla peruslohkon peltolohkorekisteriin merkittyä reunaviivaa, joka on piirretty tietoteknisellä piirtomenetelmällä digitaaliselle ilmakuvakartalle;

reunaojalla ojaa, joka rajaa peruslohkoa;

sarkaojalla ojaa, joka on peruslohkon sisällä ja johtaa pääasiassa vain kyseiseltä peruslohkolta kertynyttä vettä sekä on tarpeen pellon peruskuivatuksen takia;

kasvulohkolla viljelylohkoa, jolla viljellään yhtä kasvilajia tai useamman kasvilajin seosta tiettyä tarkoitusta varten tai jota pidetään täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (4/2015) 3 §:n 1 kohdassa tarkoitettuna hoidettuna viljelemättömänä peltona tai joka on tilapäisesti viljelemätön tai muussa kuin maatalouskäytössä;

noudattamatta jättämisellä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 täydentämisestä yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän sekä suoriin tukiin, maaseudun kehittämistukeen ja täydentäviin ehtoihin sovellettavien maksujen epäämis- ja perumisedellytysten sekä hallinnollisten seuraamusten osalta annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014, jäljempänä hallintoasetus , 2 artiklan 1 kohdan 2 alakohdassa tarkoitettua tukeen liittyvän ehdon laiminlyöntiä;

kasvilajiryhmällä hallintoasetuksen 17 ja 22 artiklassa tarkoitettua viljelykasviryhmää;

perustasolla maaseutuasetuksen 28 artiklan 3 kohdassa ja 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja pakollisia hoitovaatimuksia.

Valvonnassa on tarkastettava tukiasetuksen 9 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun aktiiviviljelijän ehtojen täyttyminen.

Valvonnassa lohkon pinta-ala on määritettävä karttaohjelmalla digitaalisesta kartta-aineistosta tai GPS-laitteella.

Mittapoikkeamaa käytetään, kun kasvulohko tarkastetaan paikalla. Mittapoikkeama on laskettava mitatusta pinta-alasta.

Karttaohjelmalla digitaalisesta kartta-aineistosta mitattaessa kasvulohkon mittapoikkeama voi olla enintään 0,75 metriä kerrottuna lohkon ympärysmitalla. GPS-laitteella mitattaessa kasvulohkon mittapoikkeama voi olla enintään 0,50 metriä kerrottuna lohkon ympärysmitalla. Yhdistetyssä mittauksessa käytetään sen mittalaitteen mittapoikkeamaa, jolla kasvulohkon mittaus on pääosin suoritettu. Mittapoikkeama voi olla enintään yksi hehtaari.

Mittapoikkeamia ei käytetä kasvulohkolla, jonka pinta-ala on tukihakemuksessa ilmoitettu digitoitua pinta-alaa suuremmaksi ja jota koskevaan tukihakemukseen ei ole liitetty hyväksyttävää liitekarttaa.

Valvonnassa on käytettävä ensisijaisesti peltolohkorekisterin digitoituja karttoja. Valvonnassa voidaan käyttää myös muuta kartta-aineistoa sekä ilmakuva- ja satelliittiaineistoa.

Valvonnassa on tarkastettava, että lohkolla ei ole tukikelvottomia aloja. Maatalousmaa, jota ei ole säilytetty perustuesta, viherryttämistuesta ja nuoren viljelijän tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (234/2015) 6 §:ssä säädetyllä tavalla, on hylättävä valvonnassa tukikelvottomana alana. Tukikelvottomina aloina on hylättävä myös lohkoilla olevat

tilapäisesti viljelemättömät alueet;

viljelemättömät alueet;

alueet, jotka eivät täytä tuen myöntämisen edellytyksiä.

Pinta-alaltaan alle 0,01 hehtaaria olevista tilapäisesti viljelemättömien sekä viljelemättömien alueiden pinta-aloista on tehtävä vähennyksiä vain, jos tilapäisesti viljelemättömien sekä viljelemättömien alueiden yhteispinta-ala kasvulohkolla on suurempi kuin 5 §:ssä tarkoitettu käytettävän mittalaitteen mittapoikkeama.

Täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 14 §:ssä tarkoitetut maisemapiirteet ovat tukikelpoista alaa.

Valvonnassa on tarkastettava lohkon hallinta. Jos lohkon hallintaa ei voida todeta, lohko hylätään.

Valvonnassa on tarkastettava peltolohkorekisterissä oleva peruslohkon rajojen digitointi. Peruslohkolla tarkoitetaan hallintoasetuksen 2 artiklan 1 kohdan 25 alakohdassa tarkoitettua viitelohkoa.

Peruslohkon rajaksi on valvonnassa määritettävä

kunnan raja;

omistusoikeuden raja;

tuki- tai sopimusalueen raja;

vesistö;

piiri- tai valtaoja;

tie;

metsä;

ohjelmaperusteisia korvauksia koskeva korvauskelpoisuus;

tukikelpoisuus;

maankäyttölaji;

Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annetun lain 6 a §:n 1 momentissa tarkoitettu Natura-alue;

muu vastaava raja.

Peruslohkon digitoitu pinta-ala on hallintoasetuksen 5 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan mukainen tukikelpoinen enimmäisala.

Valvonnassa on määritettävä kasvulohkon pinta-ala.

Valvonnassa on tarkastettava, että reunaojat ovat tukiehtojen mukaiset.

Perinteiseen viljely- ja maankäyttötapaan kuuluva, enintään kolme metriä leveä, tukiehtojen mukainen reunaoja hyväksytään valvonnassa perus- ja kasvulohkon tukikelpoiseen pinta-alaan peruslohkon rajalle asti. Peruslohkon raja on tällöin reunaojan keskikohdassa. Jos reunaoja on yli kolme metriä leveä, pellon peruslohkon raja määritetään reunaojan ja pellon taitekohdasta.

Peruslohkon rajalta kasvulohkon kasvuston reunaan mitatun reunaojan ja sen pientareen yhteinen leveys voi olla enintään kaksi metriä. Perus- ja kasvulohkon tukikelpoiseen pinta-alaan hyväksytään kuitenkin täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen mukainen piennar, keskimäärin enintään kolmen metrin suojakaista, maatalouden ympäristötuen tai ympäristökorvauksen ehtojen mukainen muu alue vesistön tai valtaojaksi luokitellun reunaojan varrella.

Valvonnassa on tarkastettava, että sarkaojat ovat tukiehtojen mukaiset.

Perinteiseen viljely- ja maankäyttötapaan kuuluva, enintään kolme metriä leveä, tukiehtojen mukainen sarkaoja ja sen piennar hyväksytään valvonnassa perus- ja kasvulohkon tukikelpoiseen pinta-alaan.

Valvonnassa puut ja pensaikot on vähennettävä peruslohkon pinta-alasta. Vähennystä ei kuitenkaan tehdä, jos kyseessä on

tukiasetuksen 4 artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitettu pysyvä kasvi;

perustuesta, viherryttämistuesta ja nuoren viljelijän tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 5 §:n 3 momentissa tarkoitettu puuvartinen kasvi tai mainitun asetuksen 5 §:n 4 momentissa tarkoitettu tuotantoeläinten ravinnoksi soveltuva lehtipensas tai lehtipuun taimi pysyvällä nurmella;

täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 14 §:ssä tarkoitettu puu tai puuryhmä; tai

kasvulohko, jota koskee maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston päätöksen (760/1995) 10 §:ssä tarkoitettu 20-vuotinen maatalouden ympäristötuen erityistukisopimus, luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina 2007–2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (366/2007) 41, 49 tai 51 §:ssä tarkoitettu maatalouden ympäristötuen erityistukisopimus tai ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (235/2015) 36 tai 37 §:ssä tarkoitettu ympäristösopimus.

Jos peruslohkoon kuuluvassa ojassa tai viljelemättömällä pientareella on yli 1,5 metrin korkuista pensaikkoa tai puita, nämä alueet on valvonnassa vähennettävä peruslohkon pinta-alasta.

Ympäristökorvauksen ehtojen mukaiset enintään keskimäärin kolme metriä leveät suoja- ja monimuotoisuuskaistat hyväksytään valvonnassa kasvulohkon pinta-alaan. Jos suojakaista on yli kolme metriä leveä, se on erotettava omaksi kasvulohkokseen. Suojakaista voi tällöin olla enintään kymmenen metriä leveä.

Kasvin normaaliin viljelytapaan kuuluvat välttämättömistä viljelyteknisistä syistä jätetyt keskimäärin enintään kolme metriä leveät päisteet voidaan hyväksyä perus- ja kasvulohkon pinta-alaan. Jos viljelyteknisistä syistä perustettu päistealue on leveämpi kuin kolme metriä, se on erotettava omaksi kasvulohkokseen. Myös vesistön tai valtaojaksi luokitellun reunaojan varrella olevat viljelytekniset päisteet voidaan hyväksyä perus- ja kasvulohkon tukikelpoiseen pinta-alaan, jos päiste ja täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 11 §:ssä tarkoitettu piennar taikka päiste ja ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 18 §:n 4 momentissa tarkoitettu suojakaista ovat enintään kolme metriä leveät. Päisteen on oltava lohkolla tai sen reunalla.

Viljelyteknistä päistettä ei voida hyväksyä tukikelpoiseen pinta-alaan, jos on kyse vilja-, öljy-, nurmi- tai valkuaiskasvien viljelystä. Päiste on tällöin erotettava omaksi kasvulohkokseen.

Puutarhakasvien viljelytapaan kuuluvat hoitokäytävät ja viljely- tai sadonkorjuukoneiden liikkumisen kannalta välttämättömät ajokäytävät voidaan hyväksyä kasvulohkon pinta-alaan. Hoito- ja ajokäytävien on oltava kyseisen kasvin viljelyn kannalta välttämättömiä ja kooltaan, sijainniltaan ja määrältään tarkoituksenmukaisia.

Jos valvonnassa kasvulohkolla todetaan muun kasvilajiryhmän kasvi kuin tuen hakijan tukihakemuksessa ilmoittama, kasvulohko on hylättävä niiden kasvilajiryhmien osalta, joissa havaittu kasvi ei ole tukikelpoinen.

Valvonnassa on tarkastettava pinta-alan lisäksi, että perustuen, viherryttämistuen ja nuoren viljelijän tuen ehtoja on noudatettu. Viherryttämistuen valvonnassa on tarkastettava tuen ehtojen noudattamisen lisäksi se, onko viherryttämistuen ehtojen noudattamisesta tukiasetuksen 43 artiklan 11 kohdassa, 44 ja 46 artiklassa tarkoitetulla tavalla vapautettu maatila oikeutettu vapautukseen.

Valvonnassa on tarkastettava pinta-alan lisäksi, että peltokasvipalkkion ehtoja on noudatettu. Valvonnassa on tarkastettava, että kasvilajit ovat palkkioon oikeuttavia ja että muut palkkion myöntämisen edellytykset täyttyvät. Jos viljelijän tukihakemuksessa ilmoittama tärkkelysperunan pinta-ala eroaa viljelysopimuksen pinta-alasta, ilmoitettuna pinta-alana pidetään valvonnassa pienempää pinta-alaa.

Ohjelmaperusteisia korvauksia ei myönnetä tai niitä vähennetään 20–25 §:ssä säädetyllä tavalla, jos hallinnollisessa tarkastuksessa havaitaan, että jokin tuen ehto ei täyty.

Valvonnassa on tarkastettava pinta-alan lisäksi, että ohjelmaperusteisten korvausten ehtoja on noudatettu. Maatilalla on tarkastettava sellaisten tukiehtojen noudattaminen, jotka koskevat

luonnonhaittakorvausta;

ympäristökorvauksen tila- ja lohkokohtaisia toimenpiteitä;

eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista annetun lain (1360/2014) 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja ympäristösopimuksia;

luonnonmukaisen tuotannon korvausta.

Paikan päällä on tarkastettava 1 momentissa tarkoitettujen ehtojen lisäksi, että lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käytön vähimmäisvaatimuksia ja perustasoon kuuluvia vaatimuksia on noudatettu.

Hallintoasetuksen 35 artiklassa säädetään tukeen tehtävästä vähennyksestä, jos tukiehtoa ei ole noudatettu tai jos sen noudattamista ei voida todentaa puutteellisten asiakirjojen vuoksi. Vähennystä määritettäessä otetaan huomioon noudattamatta jättämisen vakavuus, laajuus, kesto ja toistuvuus. Ympäristökorvauksen vähennykset tehdään ja lasketaan yhteen toimenpiteittäin tai ympäristösopimuksittain. Luonnonhaittakorvauksen ja luonnonmukaisen tuotannon korvauksen vähennykset tehdään ja lasketaan yhteen tukimuodoittain. Maksettavan korvauksen vähennys voi olla enintään 100 prosenttia.

Toistuvassa noudattamatta jättämisessä ympäristökorvauksen toimenpiteestä tai ympäristösopimuksesta, luonnonhaittakorvauksesta tai luonnonmukaisen tuotannon korvauksesta maksettavan korvauksen vähennys tehdään kaksinkertaisena, mutta siten että vähennys on kuitenkin enintään 100 prosenttia.

Jos maatilalla ei ole noudatettu perustason vaatimusta, ympäristökorvauksen toimenpiteestä, ympäristösopimuksesta tai luonnonmukaisesta tuotannosta maksettavaa korvausta vähennetään hallintoasetuksen 35 artiklan 2 kohdassa säädetyllä tavalla.

Jos ympäristökorvauksen tilakohtaiseen toimenpiteeseen kuuluvat vuosittainen viljelysuunnitelma, lohkokohtaiset muistiinpanot, viljavuustutkimukset tai suojakaista eivät ole tukiehtojen mukaisia, toimenpiteestä maksettavaa ympäristökorvausta vähennetään 1–100 prosenttia hallintoasetuksen 35 artiklan 2–7 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

Jos ympäristökorvauksen tilakohtaiseen toimenpiteeseen kuuluva monimuotoisuuskaista ei ole tukiehtojen mukainen, toimenpiteestä maksettavaa ympäristökorvausta vähennetään yksi prosentti.

Ympäristökorvauksen tilakohtaisesta toimenpiteestä maksettavaa ympäristökorvausta vähennetään viisi prosenttia, jos

viisivuotinen viljelysuunnitelma ei ole ympäristökorvauksen ehtojen mukainen tai se puuttuu kokonaan;

peltomaan laatutestin arviointilomake ei ole ympäristökorvauksen ehtojen mukainen tai se puuttuu kokonaan; tai

ympäristökorvauksen ehtojen mukaista koulutusta ei ole suoritettu.

Vähennystä sovelletaan niihin sitoumusvuosiin, jolloin tukiehtoa ei ole noudatettu.

Ympäristökorvauksen lohkokohtaisesta toimenpiteestä ei makseta ympäristökorvausta sille pinta-alalle, jolla laiminlyönti havaitaan tai jolta tukiehtojen noudattamista ei voida todentaa puutteellisten asiakirjojen vuoksi. Lohkokohtaisesta toimenpiteestä ei makseta ympäristökorvausta kasvilajiryhmälle, jos kasvilajiryhmässä hylättävien lohkojen pinta-alojen yhteenlaskettu määrä ylittää 50 prosenttia lohkokohtaisen toimenpiteen kyseisen kasvilajiryhmän valvonnassa hyväksytystä pinta-alasta.

Jos valvonnassa todetaan, että ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 23 §:ssä tarkoitetussa lohkokohtaisessa toimenpiteessä edellytettävä kasvipeitteinen ala on pienempi kuin viljelijän ilmoittama kasvipeitteinen ala mutta valvonnassa todettu kasvipeitteisen alan osuus vastaa mainitussa pykälässä tarkoitettua kasvipeitteisen alan yhtä tasoa alempaa prosenttiosuutta maatilan korvauskelpoisesta pinta-alasta, lohkokohtaisesta toimenpiteestä maksettavaa ympäristökorvausta vähennetään 10 prosenttia. Ympäristökorvausta vähennetään 10 prosenttia jokaisesta kasvipeitteisen alan prosenttiosuuden tason alittumisesta. Jos kasvipeitteisen alan osuus maatilan korvauskelpoisesta pinta-alasta on alle 20 prosenttia, korvausta ei makseta.

Jos ympäristösopimuksen tukiehtoja ei ole noudatettu, ympäristösopimuksesta maksettavaa ympäristökorvausta vähennetään 1–100 prosenttia hallintoasetuksen 35 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

Luonnonmukaisen tuotannon korvausta vähennetään 1–100 prosenttia, jos tuotantotarkastuksessa on puutteita.

Luonnonmukaisen tuotannon korvausta vähennetään 1–30 prosenttia, jos viljeltävien myyntikasvien pinta-alavaatimusta ei ole noudatettu sitoumuskauden aikana.

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä kesäkuuta 2015.

Tällä asetuksella kumotaan

Euroopan unionin kokonaan tai osittain rahoittamien pinta-alaperusteisten tukien valvonnasta annettu valtioneuvoston asetus (591/2007) ;

Euroopan unionin kokonaan rahoittamien tukien valvonnasta annettu valtioneuvoston asetus (659/2007) ;

ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen valvonnasta annettu valtioneuvoston asetus (660/2007) .

Eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista annetun lain 21 §:n 3 momentissa tarkoitettujen maatalouden ympäristötuen erityistukisopimusten valvontaan sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.