Soveltamisala

Ministeriön johtamisesta ja johtoryhmistä, ministeriön hallinnonalan ohjauksesta, ministeriön sisäisestä organisaatiosta ja tehtävistä, johtavien virkamiesten asemasta, tehtävistä ja sijaisista sekä asioiden valmistelusta ja virkamiesten ratkaisuvallasta ovat sen lisäksi, mitä muutoin on säädetty, voimassa tämän työjärjestyksen säännökset.

Ministeriön taloushallinnon organisoinnista, suunnittelujärjestelmästä, maksuliikkeestä, kirjanpidosta, muusta laskentatoimesta ja sisäisestä valvonnasta sekä sisäisestä tarkastuksesta säädetään lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön taloussäännössä ja sisäisen tarkastuksen ohjesäännössä.

Ennen kuin elinkeinoministeri päättää kansliapäällikön esittelystä työjärjestyksestä tai sen muutoksesta, on oikeus- ja työministerin hyväksyttävä työjärjestys oman toimialueensa osalta. Ehdotuksesta on myös ennen päätöksentekoa kuultava ministeriön yksiköitä, osastoja sekä henkilöstöjärjestöjä.

Tässä työjärjestyksessä tarkoitetaan

toimintayksiköllä työ- ja elinkeinoministeriön kaikkia organisaatioyksiköitä yleiskäsitteenä;

yksiköllä kansliapäällikön välittömässä alaisuudessa toimivia konserniohjausyksikköä, henkilöstö- ja hallintoyksikköä sekä viestintäyksikköä;

osastolla alueosastoa, energiaosastoa, elinkeino- ja innovaatio-osastoa, tieto-osastoa, työelämä- ja markkinaosastoa ja työllisyys- ja yrittäjyysosastoa;

ryhmällä osastoon sijoitettuja ryhmäpäälliköiden johtamia toimintayksiköitä;

vastuualueella muita toimintayksiköitä, joihin on nimetty vastuualueen esimies.

Elinkeinoministeri ja oikeus- ja työministeri johtavat ministeriön ja hallinnonalan toimintaa apunaan kansliapäällikkö, konserniohjausyksikkö sekä ministeriön johtoryhmä.

Ministeriössä on lisäksi virkamiesjohtoryhmä sekä tarvittaessa määräaikaisia johto- ja yhteistyöryhmiä, joiden kokoonpanosta ja tehtävistä määrätään ryhmien asettamispäätöksessä. Kansliapäällikön alaisuudessa voi toimia erillinen esikunta.

Konserniohjausyksikön ohjauksellinen ja yhteen sovittava vastuu kohdistuu horisontaalisesti kaikkiin toimintayksiköihin. Konserniohjausyksikköön sijoitetaan määräaikaisia ministeriön ja hallinnonalan toiminnot läpileikkaavia projekteja. Myös muilla toimintayksiköillä on horisontaalisia vastuutehtäviä.

Toimintayksiköiden tulee toiminnallaan edistää hallinnonalan yhteistoimintaa useita toimintayksiköitä koskevien asioiden ja hankkeiden sujuvan valmistelun edistämiseksi.

Valmisteltaessa päätöstä tai lausuntoa asiassa, joka koskee usean toimintayksikön toimialaa, on valmisteluvastuussa olevan yksikön kuultava sekä tarvittaessa käytävä yhteen sovittavat linjausneuvottelut muiden asiaan osallisten kanssa ennen asian ratkaisemista.

Toimintayksiköiden tulee tiedottaa antamistaan tärkeimmistä päätöksistä ja lausunnoista niitä toimintayksiköitä, joita asia koskee.

Ministeriön johtoryhmä toimii ministereiden tukena ministeriön ja hallinnonalaan liittyvien strategisten asioiden ja linjausten valmistelussa, toiminnan koordinoinnissa sekä merkittävien ja luonteeltaan periaatteellisten operatiivisten asioiden valmistelussa.

Johtoryhmän tehtävänä on huolehtia ministeriön ja hallinnonalan ohjauksesta siten, että asetetut tavoitteet saavutetaan yhteisiä strategioita ja toimintaperiaatteita noudattaen.

Ministeriön johtoryhmä käsittelee ministeriötä ja hallinnonalaa koskevat laajakantoiset ja periaatteellisesti tärkeät tavoitteet, linjaukset ja kehittämishankkeet, strategiaperusteiset ennakointia ja toimintaympäristön analysointia koskevat asiat, kehys- ja talousarvioasiat sekä muut elinkeinoministerin, oikeus- ja työministerin tai kansliapäällikön määräämät asiat.

Johtoryhmään kuuluvat elinkeinoministeri, oikeus- ja työministeri, kansliapäällikkö, alivaltiosihteeri, osastopäälliköt sekä ministerien erikseen määräämät muut virkamiehet. Talousjohtaja, henkilöstö- ja hallintojohtaja ja viestintäjohtaja osallistuvat kokouksiin.

Johtoryhmän puheenjohtajana toimii elinkeinoministeri ja varapuheenjohtajana oikeus- ja työministeri. Sihteerinä toimii kansliapäällikön määräämä virkamies.

Ministeriön virkamiesjohtoryhmä toimii ministeriön johtoryhmälle ja kansliapäällikön ratkaistavaksi tuotavien asioiden valmisteluelimenä. Virkamiesjohtoryhmä käsittelee hallinnonalan ja ministeriön toimintaan vaikuttavat keskeiset linjaukset ja toimintaa ohjaavat suunnitelmat sekä niiden edellyttämät voimavarakehykset.

Virkamiesjohtoryhmään kuuluvat kansliapäällikkö, alivaltiosihteeri, osastopäälliköt sekä kansliapäällikön erikseen määräämät muut virkamiehet. Viestintäjohtaja osallistuu kokouksiin.

Virkamiesjohtoryhmän puheenjohtajana toimii kansliapäällikkö ja varapuheenjohtajana kansliapäällikön määräämä virkamies. Sihteerinä toimii kansliapäällikön määräämä virkamies.

Konserniohjausyksikön johdolla toimivat digitalisaation ja palvelutoiminnan johtoryhmät. Johtoryhmien tehtävänä on yhteen sovittaa ja linjata ministeriön ja hallinnonalan digitalisaatio- ja palvelutoimintaa. Johtoryhmät tuovat virkamiesjohtoryhmän käsittelyyn ministeriön ja hallinnonalan kannalta periaatteelliselta tai taloudelliselta arvoltaan merkittävät asiat.

Digitalisaation ja palvelutoiminnan johtoryhmistä voidaan muodostaa myös yhteinen johtoryhmä.

Kansliapäällikkö käy tulosneuvottelut, asettaa tulostavoitteet ja jakaa toimintamenomäärärahat osastoille ja yksiköille.

Osastopäällikkö asettaa tulostavoitteet osaston ryhmille.

Konserniohjausyksikkö johtaa hallinnonalan tulosohjausprosessia. Osastot valmistelevat yhdessä konserniohjausyksikön kanssa tulostavoitteet virastoille ja laitoksille.

Alueosaston osastopäällikkö toimii puheenjohtajana elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen tulosneuvotteluissa.

Muiden virastojen ja laitosten tulosneuvotteluissa puheenjohtajana toimii vastuualueen osastopäällikkö.

Finnvera Oyj:n, Suomen Teollisuussijoitus Oy:n ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n omistajaohjauksesta sekä elinkeino- ja omistajapoliittisten tavoitteiden valmistelusta vastaa elinkeino- ja innovaatio-osasto. Baltic Connector Oy:n ja Terrafame Oy:n omistajaohjauksesta sekä elinkeino- ja omistajapoliittisten tavoitteiden valmistelusta vastaa konserniohjausyksikkö. Finpro Oy:n omistajaohjauksesta sekä elinkeino- ja omistajapoliittisten tavoitteiden valmistelusta vastaa alueosasto. Elinkeinoministeri allekirjoittaa osakeyhtiöitä koskevat ohjausasiakirjat.

Tulossopimukset allekirjoittaa ministeriön puolesta kokouksen puheenjohtaja ja kyseisen viraston tai laitoksen tulosohjauksesta vastaava virkamies.

Ministerit vahvistavat tulostavoitteet kansliapäällikön esittelystä.

Virasto- ja laitoskohtaisen tilinpäätöskannanoton valmistelee elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen osalta alueosasto ja muiden virastojen ja laitosten osalta vastuuosasto.

Konserniohjausyksikkö valmistelee ministeriötason tilinpäätöskannanoton, jonka molemmat ministerit allekirjoittavat.

Konserniohjausyksikkö johtaa strategiaprosessia ja strategian kytkemistä työ- ja elinkeinoministeriön keskeisiin prosesseihin sekä konsernitasoisen strategian valmistelua.

Strategian valmistelun aloittamisesta päätetään virkamiesjohtoryhmässä, joka myös käsittelee strategian ennen sen hyväksymistä.

Työ- ja elinkeinoministeriössä on alueosasto, energiaosasto, elinkeino- ja innovaatio-osasto, tieto-osasto, työelämä- ja markkinaosasto ja työllisyys- ja yrittäjyysosasto. Osastoja johtaa osastopäällikkö. Osastoilla on ryhmiä. Osastopäällikkö määrää kansliapäällikköä kuultuaan ryhmien esimiehet enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.

Työ- ja elinkeinoministeriössä on lisäksi toiminnalliselta vastuualueeltaan koko ministeriön käsittävä konserniohjausyksikkö. Konserniohjausyksikköä johtaa kansliapäällikkö.

Kansliapäällikön välittömässä alaisuudessa ovat lisäksi viestintäyksikkö ja henkilöstö- ja hallintoyksikkö, joiden päällikköinä toimivat kansliapäällikön tehtävään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan määräämät virkamiehet. Kansliapäällikön välittömässä alaisuudessa toimii lisäksi sisäinen tarkastus.

Toimintayksiköiden päälliköt määräävät vastuualueiden esimiehet enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.

Toimintayksiköt voivat toimintansa yhteensovittamiseksi asettaa johtoryhmän.

Valtakunnansovittelijalla ja yhteistoiminta-asiamiehellä on ministeriössä toimistot. Toimistoihin sovelletaan soveltuvin osin ministeriön toimintayksiköitä koskevia tämän työjärjestyksen säännöksiä.

Osaston tehtävänä on vastata toimialansa toimintojen sisällön valmistelusta ja toimeenpanon johtamisesta. Konserniohjausyksikkö johtaa yhteisen politiikan valmistelua ja sovittaa yhteen sen toimeenpanoa.

Kukin toimintayksikkö vastaa toimialansa edellyttämästä EU-yhteistyöstä sekä muista kansainvälisistä yhteyksistä.

Jos syntyy epäselvyyttä siitä, kenen käsiteltäväksi jokin asia kuuluu, määrää asian käsittelijän kansliapäällikkö ministeriön osastojen ja yksiköiden kesken. Osastopäällikkö ja yksikön päällikkö määräävät käsittelijän oman toimintayksikkönsä osalta, ryhmäpäällikkö oman ryhmänsä osalta sekä vastuualueen esimies oman vastuualueensa osalta.

Ministeriön henkilöstön on sen ohella, mitä kunkin tehtäviin säädösten, työjärjestyksen tai esimiehen vahvistaman tehtävänkuvan mukaan kuuluu, tarvittaessa suoritettava muut tehtävät, jotka ministeri, kansliapäällikkö tai asianomaisen henkilön toimintayksikön esimies määrää.

Konserniohjausyksikkö käsittelee edellä 10–12 §:ssä säädetyn lisäksi seuraavat asiat

ministeriön ja hallinnonalan strateginen johtaminen ja ohjaus ministereiden ja kansliapäällikön apuna;

taloussuunnittelu ja prosessien arviointitoiminnot;

hallitusohjelman seuranta ministeriön osalta;

Eurooppa 2020 -strategian sekä vakaus- ja uudistusohjelman johtaminen ministeriön osalta;

ministeriön yhteisten kansainvälisten ja EU-asioiden koordinointi sekä johdon tuki EU- ja kansainvälisissä asioissa;

kasvupolitiikan analyysi ja valmistelu;

hallinnonalan digitalisaation johtaminen ja ohjaus.

Alueosasto käsittelee seuraavat asiat

aluekehittäminen, alueiden yrityspalvelut sekä näihin liittyvä säädösvalmistelu;

yritysten kansainvälistymiseen, viennin edistämiseen ja osaston toimialaan liittyvät muut yrityspalvelut, seudulliset yrityspalvelut;

Team Finland -toiminnan koordinointi ja yritysten kansainvälistymistä tukevat palvelut alueilla, Yritys-Suomen kehittäminen, Finpro Oy:n ohjaus ja valvonta, matkailupolitiikan koordinaatio ja edistäminen;

yritystuet ja -avustukset, aluejaot aluepoliittisten toimenpiteiden kohdentamista varten sekä alueiden kehittämistuet;

elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ohjauksen koordinointi, strategia-asiakirjan valmistelun ja tulossopimusprosessin johtaminen sekä ministeriön osastoilta tulevien ohjaustarpeiden ja tavoitteiden yhteensovittaminen;

elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen sekä niiden kehittämis- ja hallintokeskuksen hallinnollinen ohjaus ja valvonta;

valtioneuvoston aluekehittämispäätöksen ja muiden alueiden kehittämiseen liittyvien kansallisten suunnitelmien, ohjelmien ja toimenpiteiden valmistelu, toimeenpano ja seuranta sekä saaristo-, kaupunki- ja maaseutupolitiikan yhteensovittaminen alueiden kehittämisen kokonaisuuteen;

maakuntaohjelmat ja niiden toimeenpanosuunnitelmat;

ennakoivan ja äkillisen rakennemuutoksen toiminnon johtaminen;

Suomen tavoitteiden edistäminen Euroopan unionin koheesiopolitiikassa ja Euroopan unionin ja kansallisten politiikkojen yhteensovittaminen rakennerahastotoiminnassa sekä muut rakennerahasto-ohjelmien ja vähävaraisten avun rahaston jäsenvaltiovastuut;

rakennerahastojen toimenpideohjelmien (ohjelmakaudet 2007–2013 ja 2014–2020) hallintoviranomaistehtävät, Euroopan rakenne- ja investointirahastojen kumppanuussopimuksen koordinointi, EURA 2014 -rakennerahastotietojärjestelmän sähköiset palvelut sekä välittävän toimielimen tehtävien hoitaminen ministeriön teknisen tuen osalta;

Euroopan alueellinen yhteistyötavoitteen, eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineeseen ja Euroopan naapuruusvälineeseen liittyvät jäsenvaltion tehtävät, Euroopan unionin Itämeristrategian koordinointi, Euroopan alueellisen yhteistyön yhtymät sekä Suomen ja Venäjän välinen, rajat ylittävää yhteistyötä koskeva valtiosopimus.

Energiaosasto käsittelee seuraavat asiat

yleinen energiapolitiikka;

energiamarkkinat;

energiatalouteen ja ilmastonmuutokseen liittyvä ennakointi-, selvitys- ja kehittämistyö;

energian tuotanto ja käyttö;

uusiutuvan energian edistäminen;

energiatehokkuus;

energiapolitiikan taloudelliset ohjauskeinot;

poikkeusolojen energiahuolto;

ydinenergian käyttö mukaan lukien ydinjätehuolto sekä Valtion ydinjätehuoltorahaston valvonta;

energia-alan ympäristövaikutukset;

energia- ja ilmastonmuutosteknologia ja -tiedotus;

maankäyttöön liittyvät lunastusasiat;

kaivoslain (621/2011) 35 §:n mukaiset kaivosaluelunastuslupaa sekä 43 §:n mukaiset uraanikaivosta koskevat asiat;

ministeriölle kuuluvien ilmastonmuutosasioiden koordinaatio;

päästökauppa-asiat;

Energiaviraston ohjaus ja valvonta.

Elinkeino- ja innovaatio-osasto käsittelee seuraavat asiat

elinkeinopolitiikka;

innovaatiopolitiikka;

yrityspolitiikka;

luonnonvaroihin ja resurssitehokkuuteen perustuvan liiketoiminnan edistäminen;

mineraalipolitiikka;

elinkeinoelämän kansainvälistymispolitiikka;

innovaatioympäristön kansainvälistäminen;

ulkomaisten investointien edistäminen sekä ulkomaisten yritysostojen valvonta;

aineettomien oikeuksien hyödyntäminen elinkeinotoiminnassa;

julkinen erityisrahoitus mukaan lukien Suomen pk-yritysaloiteohjelma;

toimialojen seuranta ja kehittäminen;

Finnvera Oyj:n, Suomen Teollisuussijoitus Oy:n ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n omistajaohjaus ja valvonta sekä elinkeino- ja innovaatiopoliittinen ohjaus;

Innovaatiorahoituskeskus Tekesin, Geologian tutkimuskeskuksen, Turvallisuus- ja kemikaaliviraston malminetsinnän ja kaivosalan viranomaistoiminnan sekä vastuualueen valtionapuyhteisöjen ohjaus ja valvonta.

Työelämä- ja markkinaosasto käsittelee seuraavat asiat

työelämän sääntely;

Kansainvälinen työjärjestö;

sisämarkkinapolitiikka;

tekninen turvallisuus ja luotettavuus, vaatimustenmukaisuus ja standardisointipolitiikka;

kuluttajapolitiikka;

kilpailupolitiikka;

julkiset hankinnat;

Euroopan unionin valtiontukivalvonta;

teollisoikeudelliset suojajärjestelmät;

kirjanpito- ja tilintarkastustoiminta;

yrityksiä ja yhteisöjä koskeva rekisterihallinto;

elinkeinotoiminnan ja yritysten toimintaympäristön yleinen sääntely;

huoltovarmuus;

siviilipalvelus;

syrjinnän torjunta ja tasa-arvon edistäminen työelämässä;

harmaan talouden torjunta;

yritysten yhteiskuntavastuu;

ministeriön säädösvalmistelun kehittäminen sekä paremman sääntelyn toimintaohjelmat ja hankkeet yhteistyössä lainsäädäntöjohtajan kanssa;

Kilpailu- ja kuluttajaviraston, patentti- ja rekisterihallituksen, Turvallisuus- ja kemikaaliviraston ja Huoltovarmuuskeskuksen ohjaus ja valvonta sekä merimiespalvelutoimiston ja vastuualueen valtionapuyhteisöjen ohjaus ja valvonta;

työelämän kehittäminen;

palkkaturva ja siihen liittyvät konkurssi-, yrityssaneeraus- ja velkajärjestelyasiat.

Työelämä- ja markkinaosasto vastaa lisäksi kilpailukykyneuvoston koordinaatiosta koko ministeriön osalta. Kilpailukykyneuvoston koordinointia johtaa sisämarkkinajaoston osalta oikeus- ja työministeri ja elinkeinopolitiikkajaoston sekä tutkimus- ja innovaatiojaoston osalta elinkeinoministeri.

Työllisyys- ja yrittäjyysosasto käsittelee seuraavat asiat

työllisyys- ja työvoimapolitiikka;

julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut;

työllistymistä ja aloittavaa yrittäjyyttä edistävät palvelut ja tuet;

kansainvälinen työnvälitys ja EURES-työnvälitysverkosto;

työperusteisen maahanmuuton ja työvoiman vapaan liikkuvuuden yhteensovitus sisäministeriön kanssa;

kotouttaminen ja muilla hallinnonaloilla tehtävien kotouttamistoimien yhteensovittaminen sekä muut kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa (1386/2010) työ- ja elinkeinoministeriön toimivaltaan säädetyt tehtävät;

työttömyysturvan työvoimapoliittiset edellytykset ja työllistymistä edistävien palvelujen aikainen toimeentulo;

Euroopan globalisaatiorahasto;

elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ohjaus ja valvonta osaston vastuualueella;

valtionapuyhteisöjen ohjaus ja valvonta osaston vastuualueella;

työnvälitystilastot.

Osaston yhteydessä toimii Kotouttamisen osaamiskeskus.

Henkilöstö- ja hallintoyksikkö käsittelee seuraavat asiat

henkilöstöpolitiikka, palvelussuhteen ehdot ja osallistumisjärjestelmät;

osaamisen kehittäminen ja työhyvinvointi;

henkilöstöpoliittinen ja toiminnallinen tasa-arvo sekä yhdenvertaisuus;

yleishallinto, hankintatoimen ohjaus, matkahallinto, työjärjestys;

johdon sihteeripalvelut, sisäinen turvallisuus;

visuaalinen ilme, graafinen suunnittelu, graafiset ohjeet, viestintätuotteet ja julkaisutoiminta;

maksuliike- ja kirjanpitotehtävät;

taloushallinto, maksullisen toiminnan ohjaus, valtuus- ja määrärahaseuranta sekä tilinpäätös;

hallinnonalan kirjanpitoyksiköiden ohjaus taloushallinnon ja palvelukeskusasioiden osalta;

valtion ydinjätehuoltorahaston maksuliike- ja kirjanpitopalvelut;

taloussääntö;

rakennerahastojen toimenpideohjelmien (ohjelmakaudet 2007–2013 ja 2014–2020), Euroopan globalisaatiorahaston, vähävaraisten avun rahaston sekä Suomen pk-yritysaloiteohjelman todentamisviranomaistehtävät;

ministeriön ja hallinnonalan tiedon hallinnan, kokonaisarkkitehtuurin, asiakirjahallinnon ja tietoturvan kehittäminen yhteistyössä konserniohjausyksikön kanssa;

oikeudelliset ja muut ministeriön toimialaan kuuluvat asiat, jotka eivät kuulu jonkin toisen toimintayksikön käsiteltäväksi.

Viestintäyksikkö käsittelee seuraavat asiat

ministeriön sisäinen ja ulkoinen viestintä;

verkkoviestintä;

hallinnonalan ja valtioneuvoston viestintäyhteistyö;

mediasuhteet ja ministeriön sidosryhmäviestintä;

henkilöstön viestintävalmiudet.

Sisäinen tarkastus käsittelee seuraavat asiat

ministeriön sisäinen tarkastus;

sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan edistäminen;

Finnvera Oyj:n rahoitusvalvonta.

Sisäisen tarkastuksen toiminnasta ja asemasta annetaan tarkempia määräyksiä sisäisen tarkastuksen ohjesäännössä.

Kansliapäällikön tulee valtioneuvoston ohjesäännön 45 §:n mukaisesti johtaa, kehittää ja valvoa ministeriön ja sen hallinnonalan toimintaa sekä siinä tarkoituksessa

vastata ministeriön toiminnasta ja huolehtia, että ministeriön tehtävät hoidetaan tuloksellisesti;

huolehtia lainsäädännön valmistelun laadusta ministeriössä;

vastata virkamiesvalmistelun yhteensovittamisesta ministeriön sisällä;

johtaa ja kehittää ministeriön henkilöstöhallintoa ja muuta sisäistä hallintoa;

vastata ministeriön hallinnonalan tavoitteiden valmistelusta ja niiden toteutumisen seurannasta;

vastata ministeriön hallinnonalan organisaatiosta ja sen kehittämisestä;

huolehtia ministeriön hallinnonalan yleisestä turvallisuudesta ja varautumisesta.

Alivaltiosihteeri toimii kansliapäällikön ensimmäisenä sijaisena ja johtaa kansliapäällikön antamien linjausten mukaisesti työ- ja elinkeinoministeriön ja hallinnonalan

elinkeinopoliittisten erillishankkeiden ja strategisten kokonaisuuksien valmistelua ja toimeenpanoa;

ohjauksen ja digitaalisten toimintamallien kehittämistä, synergioita ja toimeenpanoa;

kansainvälisen toimintaverkoston ja yhteistyösuhteiden kehittämistä.

Osastopäällikön, yksikön päällikön ja ryhmäpäällikön tehtävänä on oman toimintayksikkönsä osalta

johtaa, valvoa ja kehittää toimintaa siten, että sille kuuluvat tehtävät hoidetaan tuloksellisesti ja yhteistoimintaa edistävällä tavalla;

vastata asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisesta ja myönnettyjen määrärahojen käytöstä;

huolehtia henkilöstön osaamisesta, kehittämisestä, yhteistoiminnasta, työsuojelusta ja työympäristöstä sekä kehityskeskustelujen toteuttamisesta ja tehtävänkuvien vahvistamisesta;

seurata, arvioida ja ennakoida toimialan kehitystä, tehdä tarpeellisia aloitteita lainsäädännön ja hallinnon uudistamiseksi sekä vastata lainsäädännön valmistelun laadusta.

Ministeriön virkamiesten on tiedotettava ministereille ja kansliapäällikölle periaatteellisesti tärkeistä tai laajakantoisista ministeriön toimialalla esille tulevista ja vireillä olevista sekä ministeriöstä esiteltävistä asioista.

Ministerin erityisavustaja toimii ministerin avustajana ja suorittaa vain ministerin hänelle antamia tehtäviä toimimatta ministeriössä esittelijänä.

Ministerin erityisavustajalle on annettava hänen pyynnöstään kaikki tiedot, joita hän tarvitsee tehtäviensä suorittamiseksi. Erityisavustajan tulee vastaavasti antaa virkamiehille näiden tehtävien hoitamisessa tarvittavat tiedot. Ministerin erityisavustajalla on oikeus osallistua ministeriön johtoryhmän kokouksiin.

Asiat ratkaistaan ministeriössä esittelystä, jollei jonkin asian tai asiaryhmän osalta tässä työjärjestyksessä tai muualla toisin säädetä tai määrätä.

Valtioneuvoston esittelijöistä säädetään valtioneuvostosta annetussa laissa (175/2003) ja valtioneuvoston ohjesäännössä.

Ministeriön esittelijöinä toimivat valtioneuvoston esittelijöinä toimivat virkamiehet sekä virkamiehet, jotka kirjallisen tehtävänkuvansa perusteella suorittavat esittelytehtäviä.

Ennen kuin asia esitellään ministerin ratkaistavaksi, esittelijän on toimitettava asiakirjat esimiehinään toimivien toimintayksiköiden päälliköiden sekä kansliapäällikön nähtäväksi.

Mikäli asia kuuluu molempien ministereiden toimialaan, on ennen asian esittelemistä ratkaisevalle ministerille selvitettävä, hyväksyykö ministeri, joka ei asiaa ratkaise, päätösehdotuksen siltä osin kuin asia kuuluu hänen toimialaansa.

Tasavallan presidentin, valtioneuvoston yleisistunnon tai raha-asiainvaliokunnan esittelylistaa ei saa muutoin kuin pakottavista syistä jakaa ennen kuin ministeri on hyväksynyt sen. Pakottavassa tapauksessa voidaan esittelylista kuitenkin jakaa kansliapäällikön tai hänen sijaisensa luvalla.

Esittelylista on toimitettava aina tiedoksi myös kansliapäällikölle ja esittelevän ministerin erityisavustajalle.

Ellei salassapitoa koskevista säädöksistä muuta johdu, noudatetaan edellä 2 momentissa kuvattua menettelyä myös työ- ja elinkeinoministeriön kannanottoja sisältävien muistioiden jakamisessa ministerivaliokuntien käsittelyä varten.

Vastausehdotus kirjalliseen kysymykseen on esiteltävä ministerille viimeistään viisi päivää ennen määräajan päättymistä.

Vastausehdotus on ennen ehdotuksen antamista ministerille toimitettava asianomaisen toimintayksikön päällikön nähtäväksi.

Jos ministeriön virkamies kutsutaan kuultavaksi eduskunnan valiokuntaan, hänen on ilmoitettava asiasta toimintayksikkönsä päällikölle.

Elinkeinoministeri ja oikeus- ja työministeri ratkaisevat ministeriössä päätettävät asiat kumpikin oman toimialansa osalta, jollei ratkaisuvaltaa ole tässä työjärjestyksessä annettu ministeriön virkamiehille.

Ministeri ratkaisee toimialaansa kuuluvan asian, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista, jos se on periaatteellisesti tärkeä tai laajakantoinen taikka jos siitä on hankittava valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan lausunto.

Ministerin, kansliapäällikön ja eräiden muiden virkamiesten oikeudesta pidättää päätösvalta asiassa, jonka ministeriön virkamies muutoin saisi ratkaista, on voimassa mitä valtioneuvoston ohjesäännössä ja työ- ja elinkeinoministeriöstä annetussa asetuksessa säädetään.

Jos ministeri, kansliapäällikkö tai muu virkamies ottaa ratkaistavakseen alaisensa virkamiehen ratkaisuvaltaan kuuluvan asian, on siitä välittömästi ilmoitettava asianomaiselle virkamiehelle.

Kansliapäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat

lausunnon antamista useamman kuin yhden toimintayksikön toimialaan kuuluvassa asiassa;

osastojen ja yksiköiden tulossopimusten hyväksymistä;

ministeriön virkojen sekä muussa palvelussuhteessa olevan henkilöstön sijoittamista osastoihin ja yksiköihin;

ministeriön sovittavia virkaehtosopimuksia;

ministeriön toimintamenojen, hallinnonalan tuottavuusrahan, kansainvälisten jäsenmaksujen ja valtionavustuksen yritysten kansainvälistymisen ja kasvun edistämiseen jakamista osastojen ja yksiköiden käytettäväksi;

ministeriön sisäistä hallintoa ja järjestystä, jos asia on periaatteellinen tai muutoin tärkeä;

ministeriön tekemiä esitutkintapyyntöjä;

ministeriön alaisen viraston ja laitoksen johtokunnan ja hallituksen palkkioiden vahvistamista;

ministeriön alaisen viraston ja laitoksen päällikön tulospalkkiota.

Osastopäällikkö, yksikön päällikkö tai hänen määräämänsä virkamies ratkaisee asiat, jotka koskevat

lausunnon, kanteluratkaisun sekä ohjeiden antamista toimintayksikön toimialaan kuuluvassa asiassa;

toimintayksikön toimialaan kuuluvien tai käytettäväksi asetettujen määrärahojen jakamista, menopäätöksen tekemistä ja niitä koskevien menojen hyväksymistä 500 000 euroon asti;

toimintayksikön toimialaan kuuluvien tulojen hyväksymistä;

toimintayksikön henkilöstön sijoittamista ryhmiin ja vastuualueisiin.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu euromääräinen rajoitus ei kuitenkaan koske seuraavien määrärahojen ja valtuuksien jakamista, menopäätöksen tekemistä tai menojen hyväksymistä

maakunnan kehittämisraha;

alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määräraha;

rakennerahasto-ohjelmien varat;

Suomen pk-yritysaloiteohjelman varat;

yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen;

työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet;

työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin;

kotoutumislain nojalla kunnille maksettavat korvaukset.

Toimintayksikön päällikkö voi lisäksi hyväksyä edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun määrän ylittävän merkitykseltään vähäisen menopäätöstä koskevan muutoksen, jolla ei ole olennaista vaikutusta tehdyn päätöksen asialliseen sisältöön.

Alueosaston päällikkö tai hänen määräämänsä virkamies ratkaisee asiat, jotka koskevat

rakennerahastolain (1401/2006) 29 §:n mukaista valvojan nimittämistä Euroopan alueellinen yhteistyötavoitteen toimenpideohjelmassa;

elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenojen jakamista;

virkasiirtoja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä niiden kehittämis- ja hallintokeskuksen välillä;

henkilötietojen antamista viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 28 §:n mukaisesti Euroopan Sosiaalirahastoa koskevasta henkilötietojärjestelmästä.

Energiaosaston osastopäällikkö tai hänen määräämänsä virkamies ratkaisee asiat, jotka koskevat

yksittäisiin valtionavustusten menopäätöksiin liittyvien menojen hyväksymistä;

ydinenergialain (990/1987) 8 §:ssä tarkoitettuja sitovia ennakkotietoja siitä, onko aiottuun toimintaan haettava lupa;

päästökauppalain (311/2011) 5 luvussa tarkoitettuja uuden osallistujan päästöoikeuksia ja päästöoikeusmäärän alentamista.

Elinkeino- ja innovaatio-osaston osastopäällikkö tai hänen määräämänsä virkamies ratkaisee asiat, jotka koskevat Finnvera Oyj:lle maksettavia luotto- ja takaustappiokorvauksia.

Työelämä- ja markkinaosaston osastopäällikkö tai hänen määräämänsä virkamies ratkaisee asiat, jotka koskevat

työsuhdevalvonnan ohjausta ja yhteistoimintaa sosiaali- ja terveysministeriön kanssa;

merimiesten matkakustannusten korvausta sekä merimiespalvelutoimiston menoihin suoritettavaa valtionosuutta;

turvavarastolain (970/1982) 8 §:n 2 ja 3 momentin mukaisten tilapäisten käyttölupien myöntämistä;

palkkaturvan maksuhuojennuksia.

Työllisyys- ja yrittäjyysosaston osastopäällikkö tai hänen määräämänsä virkamies ratkaisee asiat, jotka koskevat sosiaalisten yritysten rekisteröintiä.

Henkilöstö- ja hallintoyksikön päällikkönä toimiva johtaja tai hänen määräämänsä virkamies ratkaisee asiat, jotka koskevat

valtion virkamieslain (750/1994) 44 §:ssä tarkoitettua sopimusta palvelussuhteen ehdoista;

ministeriön virkamiesten sivutoimilupia;

ministeriön virkojen nimiä, virkojen perustamista ja lakkauttamista, henkilöstön palkkoja, palkkioita ja korvauksia sekä palkkausmenojen hyväksymistä;

ministeriön henkilöstön henkilökiertoa ja etätyösopimuksia;

ministeriön sisäistä hallintoa ja järjestystä, jollei asia kuulu kansliapäällikön ratkaistavaksi;

ministerien, kansliapäällikön, alivaltiosihteerin, osastopäälliköiden, yksikön päälliköiden, talousjohtajan, valtakunnansovittelijan ja yhteistoiminta-asiamiehen edustusmenojen hyväksymistä;

ministeriön alaisen viraston ja laitoksen päällikön sivutoimilupia;

ministeriölle kirjanpitoyksikkönä kuuluvia maksuliike- ja kirjanpitotehtäviä;

aikaisempaan vuoteen kohdistuvien menojen maksamista kulumassa olevan varainhoitovuoden vastaavaan tarkoitukseen käytettävissä olevasta määrärahasta;

rakennerahastojen toimenpideohjelmien (ohjelmakaudet 2007–2013 ja 2014–2020), Euroopan globalisaatiorahaston, vähävaraisten avun rahaston sekä Suomen pk-yritysaloiteohjelman todentamisviranomaistehtäviä;

viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 14 ja 28 §:n mukaista asiakirjan antamisesta päättämistä;

henkilötietojen antamista viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 28 §:n mukaisesti työhallinnon asiakaspalvelun tietojärjestelmästä tai siviilipalvelusrekisteristä.

Lainsäädäntöjohtaja huolehtii kansliapäällikön apuna ja välittömästi hänen alaisenaan lainsäädännön valmistelun laadusta ministeriössä. Lisäksi lainsäädäntöjohtaja vastaa ministeriön lainsäädäntöohjelman laatimisesta ja säädöshankkeiden seurannasta.

Lainsäädäntöjohtaja tai hänen määräämänsä virkamies käsittelee asiat, jotka koskevat

sääntelyn yritys-, aluekehitys- ja työllisyysvaikutusten arvioinnin kehittämistä;

lausunnon pyytämistä valtioneuvoston yhteyteen perustetulta lainsäädännön arviointineuvostolta.

Konserniohjausyksikköön sijoitettu talousjohtaja johtaa välittömästi kansliapäällikön alaisena hallinnonalan talousarvio-, lisätalousarvio- ja kehysprosesseja sekä toiminta- ja taloussuunnittelua.

Talousjohtaja ratkaisee asiat, jotka koskevat

talousarvion tilijaottelua ja sen muutoksia;

niiden jakamattomien määrärahojen muutoksia, jotka kansliapäällikkö on jakanut osastojen ja yksiköiden käytettäväksi;

henkilöstö- ja hallintoyksikön päällikön edustusmenojen hyväksymistä.

Sisäisestä tarkastuksesta vastaava virkamies ratkaisee asiat, jotka koskevat tarkastuksen tekemistä, kun siihen on sisäisen valvonnan kannalta perusteltu syy.

Ministerit nimittävät esimiestehtäviin ja ylempiin asiantuntijatehtäviin palkattavan henkilöstön oman toimialansa osalta. Henkilöstö- ja hallintojohtaja nimittää ministeriön palkkausjärjestelmän vaativuustasolle 7.0 tai sitä alemmaksi sijoittuvan henkilöstön.

Virkavapauden, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla, myöntää henkilöstö- ja hallintojohtaja tai hänen määräämänsä virkamies.

Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun virkavapauden myöntää

tasavallan presidentin tai valtioneuvoston nimittämälle virkamiehelle enintään kahdeksi vuodeksi ministeri ja sitä pidemmäksi ajaksi valtioneuvosto;

muulle virkamiehelle henkilöstö- ja hallintojohtaja tai hänen määräämänsä virkamies.

Valtioneuvosto päättää yli vuoden kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittämisestä, kun vastaavaan virkaan nimittää tasavallan presidentti tai valtioneuvosto. Muutoin virkasuhteeseen nimittää se, joka 48 §:n 2 momentin mukaan päättää vastaavan viran osalta virkavapaudesta.

Ministeri vahvistaa kansliapäällikön vuosiloman. Henkilöstö- ja hallintojohtaja vahvistaa alivaltiosihteerin, osastopäällikön, yksikön päällikön, valtakunnansovittelijan ja yhteistoiminta-asiamiehen vuosiloman.

Kansliapäällikkö tai hänen määräämänsä esimiesasemassa oleva virkamies vahvistaa henkilöstö- ja hallintojohtajan ja välittömästi kansliapäällikön alaisina olevien muiden kuin 1 momentissa mainittujen virkamiesten vuosilomat.

Osastopäällikkö vahvistaa alaistensa ryhmäpäälliköiden lomat. Toimintayksiköiden esimiehet vahvistavat alaisuudessaan toimivien virkamiesten vuosilomat.

Henkilöstö- ja hallintoyksikkö huolehtii henkilöstön lomien ja poissaolotietojen seurannasta.

Kansliapäällikkö, alivaltiosihteeri, osastopäällikkö, yksikön päällikkö, valtakunnansovittelija, yhteistoiminta-asiamies ja ryhmäpäällikkö suorittavat kotimaan virkamatkoja ilman virkamatkamääräystä.

Ministeri antaa virkamatkamääräyksen erityisavustajalle sekä ulkomaan virkamatkamääräyksen kansliapäällikölle.

Henkilöstö- ja hallintojohtaja antaa ulkomaan virkamatkamääräyksen alivaltiosihteerille, osastopäällikölle, yksikön päällikölle, valtakunnansovittelijalle ja yhteistoiminta-asiamiehelle.

Kansliapäällikkö, osastopäällikkö, yksikön päällikkö, valtakunnansovittelija ja yhteistoiminta-asiamies antavat virkamatkamääräyksen alaiselleen virkamiehelle.

Kotimaan virkamatkamääräyksen sekä Eurooppaan suuntautuvan ulkomaan virkamatkamääräyksen voi kuitenkin antaa myös ryhmäpäällikkö sekä edellä 4 momentissa mainittujen virkamiesten määräämä muu toimintayksikön virkamies.

Mitä edellä on säädetty virkamatkamääräyksen antamisesta, on noudatettava myös koulutusmääräyksen antamisessa.

Ministerien ja ministerien erityisavustajien matkalaskut hyväksyy henkilöstö- ja hallintojohtaja.

Henkilöstö- ja hallintojohtajan matkalaskut hyväksyy kansliapäällikkö.

Kansliapäällikön, alivaltiosihteerin, yksiköiden ja osastojen päällikön sekä valtakunnansovittelijan ja yhteistoiminta-asiamiehen matkalaskut hyväksyy henkilöstö- ja hallintojohtaja.

Muilta osin matkalaskujen hyväksymisessä noudatetaan, mitä tämän työjärjestyksen 51 §:ssä menojen hyväksymisestä säädetään.

Kansliapäällikön ollessa estyneenä toimii hänen sijaisenaan alivaltiosihteeri ja hänen estyneenä ollessaan kansliapäällikön määräämä osastopäällikkö tai muu johtava virkamies.

Osastopäällikön, yksikön päällikön tai ryhmäpäällikön ollessa estyneenä toimii hänen sijaisenaan hänen määräämänsä virkamies.

Tarkemmat määräykset yksikön ja osaston työnjaosta, sisäisestä organisaatiosta ja asioiden käsittelystä antaa sen päällikkö.

Tarkemmat määräykset sekä niihin tehtävät merkittävät muutokset on ennen niiden antamista käsiteltävä toimintayksikön johtoryhmässä ja yhteistoimintamenettelyssä henkilöstön kanssa sekä esitettävä kansliapäällikölle.

Kansliapäällikkö vastaa ministeriön ja hallinnonalan varautumisesta häiriötilanteisiin. Toimintayksiköt vastaavat varautumisesta toimialallaan.

Ministeriön valmiuspäällikön tehtävänä on ohjata ja yhteen sovittaa ministeriön ja sen hallinnonalan valmiussuunnittelua ja varautumista, avustaa kansliapäällikköä ja toimintayksiköitä varautumisen käytännön toteuttamisessa sekä osallistua valtioneuvoston varautumisyhteistyöhön yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti. Ministeriön valmiuspäällikön määrää kansliapäällikkö.

Ministeriössä on valmiussuunnittelua ja muuta poikkeusoloihin varautumista varten valmiusryhmä, jonka tarkemmista tehtävistä ja kokoonpanosta määrätään valmiusryhmän asettamispäätöksessä. Valmiusryhmän puheenjohtajana toimii ministeriön valmiuspäällikkö ja sihteerinä ministeriön valmiussihteeri.

Tämä työjärjestys tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.

Tällä asetuksella kumotaan työ- ja elinkeinoministeriön työjärjestys (367/2015) .