Henkilöstö

Tasavallan presidentin kansliassa esittelijän virkoja ovat neuvonantajan virat, erityisavustajan virka sekä viestintäpäällikön virka.

Kanslian tehtävissä toimivat myös tasavallan presidentin adjutanteikseen määräämät puolustusvoimien upseerit. Kansliassa toimii tasavallan presidentin turvallisuusvartiosto.

Kanslian ja kanslian käyttöön virkamiehiä asettaneen viraston väliseen yhteistyöhön liittyvistä seikoista sovitaan erikseen.

Kansliapäällikkö tekee tasavallan presidentin kansliasta annetussa laissa (100/2012) ja tässä asetuksessa tarkoitetut päätöksensä asianomaisen esittelijän esittelystä. Kansliapäällikölle esittelevät virkamiehet määrätään kanslian työjärjestyksessä. Kansliapäällikkö voi pidättää ratkaistavakseen muun virkamiehen päätettäväksi kuuluvan asian.

Kansliapäällikkö päättää virkavapauden myöntämisestä tasavallan presidentin nimittämälle virkamiehelle, kun kysymys on virkavapaudesta, johon virkamiehellä on lain tai virkaehtosopimuksen nojalla oikeus. Muun henkilöstön tällaisista virkavapauksista päättää linnanvouti. Kansliapäällikkö voi tasavallan presidentin kansliasta annetun lain 24 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa päättää sairauden todistamiseksi tarpeellisista selvityksistä.

Linnanvouti hyväksyy kanslian maksuun menevät palkat. Kansliapäällikkö antaa kanslian taloussäännön, jossa määrätään ne muut menot, jotka linnanvouti tai hänen sijaisenaan talousasioissa toimiva virkamies voivat hyväksyä. Todistuksen kanslian virkamiehen irtisanoutumisesta tai virkasuhteen päättymisestä antaa linnanvouti.

Tarkemmat määräykset ja ohjeet kanslian toiminnasta ja tehtävistä antaa kansliapäällikkö.

Yhteistoiminnasta sovitaan yhdessä henkilöstön kanssa.

Kansliaa edustavat työnantajana tasavallan presidentin kansliasta annetun lain 7 luvussa tarkoitetuissa neuvotteluissa, työtaistelun sattuessa ja muutoin kansliapäällikkö, oikeudellinen neuvonantaja ja linnanvouti.

Tasavallan presidentti päättää kansliapäällikön, linnanvoudin ja esittelijän virkojen perustamisesta, lakkauttamisesta ja muuttamisesta. Kansliapäällikkö päättää kanslian muiden virkojen perustamisesta, lakkauttamisesta ja muuttamisesta.

Kelpoisuusvaatimuksena kanslian virkaan, johon tasavallan presidentti nimittää, on ylempi korkeakoulututkinto taikka sellainen perehtyneisyys, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää.

Kelpoisuusvaatimuksena kanslian muuhun virkaan on sellainen taito ja kyky, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää.

Mitä tässä asetuksessa säädetään virkamiehistä, koskee myös työsopimussuhteista henkilöstöä.

Kanslian aukioloajasta määrätään kanslian työjärjestyksessä.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2015.