Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen tavoitteet

Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen tavoitteena vuosina 2016—2019 on

edistää väestön terveyttä ja hyvinvointia terveydenhuollon palvelujärjestelmässä tehtävän korkeatasoisen ja vaikuttavan terveyden tutkimuksen kautta;

edistää terveydenhuollon laatua ja potilasturvallisuutta;

tuottaa uutta tietoa sekä huolehtia sen levittämisestä ja hyödyntämisestä terveydenhuollossa ja muualla yhteiskunnassa.

Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen painoalueet vuosina 2016—2019 ovat

merkittävien kansanterveysongelmien ja sairauksien ehkäisyn, syntymekanismien, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen kliininen ja translationaalinen tutkimus;

yksilöllistetyn lääketieteen käyttöönottoon ja biopankkitoimintaan liittyvä tutkimus;

monien erikoisalojen yhteistyötä vaativiin tai harvinaisiin sairauksiin ja terveysongelmiin liittyvä tutkimus;

palvelujärjestelmän integraatioon ja tuloksellisuuteen, palveluiden laatuun ja vaikuttavuuteen, toimintakäytäntöjen muuttamiseen sekä osaamisen johtamiseen kohdistuva tutkimus;

väestökohorttien kliinis-epidemiologiset seurantatutkimukset;

terveyden edistämisen, väestön neuvonnan ja terveyserojen kaventamisen vaikuttavuustutkimus;

potilaan ja asiakkaan oikeuksiin, valinnanvapauteen sekä potilas- ja asiakasturvallisuuteen kohdistuva tutkimus.

Erityisvastuualueen tutkimustoimikunnan tulee ohjata 2 §:n 1—3 kohdassa tarkoitetuille painoalueille vähintään 25 prosenttia, 4 kohdassa tarkoitetulle painoalueelle vähintään 10 prosenttia sekä 5—7 kohdassa tarkoitetuille painoalueille vähintään 15 prosenttia kunakin vuonna sen käytettävissä olevasta yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoituksesta.

Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä on valtakunnallinen asiantuntijoista koostuva terveyden tutkimuksen arviointiryhmä, jonka toimikausi on neljä vuotta kerrallaan.

Sen lisäksi, mitä terveydenhuoltolain (1326/2010) 62 §:ssä säädetään, valtakunnallisen terveyden tutkimuksen arviointiryhmän tehtävänä on

arvioida yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen tavoitteiden saavuttamista ja tutkimuksen laatua, määrää ja tuloksellisuutta sekä tehdä arviointien pohjalta ehdotus sosiaali- ja terveysministeriölle yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoituksen jakamisesta ja siinä käytettävistä perusteista;

seurata vuosittain yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen painoalueiden toteutumista;

tehdä yhteenveto arviointikauden tutkimustoiminnasta sekä tehdä ehdotuksia tutkimustoiminnan tavoitteiksi ja painoalueiksi seuraavalle nelivuotiskaudelle erityisvastuualueiden tutkimustoimikuntia kuultuaan;

antaa lausuntoja ja seurata terveystieteellisen ja kliinisen tutkimuksen tarpeita ja tilaa sekä tehdä ehdotuksia tutkimuksen vaikuttavuuden kehittämiseksi.

Arviointiryhmän puheenjohtajana toimii sosiaali- ja terveysministeriön edustaja. Sosiaali- ja terveysministeriö määrää erityisvastuualueiden tutkimustoimikuntien ehdotuksesta arviointiryhmälle 3—5 sihteeriä.

Valtakunnallisessa arviointiryhmässä tulee lisäksi olla edustettuina ainakin opetus- ja kulttuuriministeriö, yliopistojen lääketieteelliset ja terveystieteelliset tiedekunnat, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tekes, Suomen Akatemia sekä riittävä ja tasapuolinen edustus niistä palvelujärjestelmän toimintayksiköistä, joissa harjoitetaan yliopistotasoista terveyden tutkimusta. Arviointiryhmässä tulee olla riittävä tieteellinen asiantuntemus yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen painoalueilta.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.

Tällä asetuksella kumotaan yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoituksesta annettu sosiaali- ja terveysministeriön asetus (718/2013).