Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen tavoitteet

Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen tavoitteena on

edistää väestön terveyttä ja hyvinvointia terveydenhuollon palvelujärjestelmässä tehtävän korkeatasoisen ja vaikuttavan terveyden tutkimuksen kautta;

edistää terveydenhuollon laatua ja potilasturvallisuutta;

tuottaa uutta tietoa sekä huolehtia sen levittämisestä ja hyödyntämisestä terveydenhuollossa ja muualla yhteiskunnassa.

Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen painoalueet ovat

merkittävien kansanterveysongelmien ja sairauksien ehkäisyn, syntymekanismien, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen perustavaa laatua oleva kliininen ja translationaalinen tutkimus;

yksilöllistetyn lääketieteen käyttöönottoon ja biopankkitoimintaan liittyvä tutkimus;

erityisen vaikeasti hoidettaviin tai harvinaisiin sairauksiin ja terveysongelmiin liittyvä tutkimus;

väestökohorttien kliinis-epidemiologiset seurantatutkimukset;

terveyden edistämisen, väestön neuvonnan ja terveyserojen kaventamisen vaikuttavuustutkimus;

terveydenhuollon palvelujärjestelmän ja menetelmien tuloksellisuuteen ja vaikuttavuuteen, toimintakäytäntöjen muuttamiseen ja osaamisen johtamiseen sekä potilasturvallisuuteen ja laadunhallintaan kohdistuva tutkimus;

potilaan ja asiakkaan oikeuksien ja valinnanvapauden toteutumisen terveystieteellinen interventio- ja vaikuttavuustutkimus;

valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin liittyvä yliopistotasoinen terveydenhuoltotutkimus.

Erityisvastuualueen tutkimustoimikunnan tulee ohjata 2 §:n 1-3 kohdissa tarkoitetuille painoalueille vähintään 25 prosenttia sekä kohdissa 4-8 tarkoitetuille painoalueille vähintään 15 prosenttia kunakin vuonna sen käytettävissä olevasta yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoituksesta.

Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä on valtakunnallinen asiantuntijoista koostuva terveyden tutkimuksen arviointiryhmä, jonka toimikausi on neljä vuotta kerrallaan.

Valtakunnallisen terveyden tutkimuksen arviointiryhmän tehtävänä on

tehdä sosiaali- ja terveysministeriölle ehdotus yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen arvioinnissa ja rahoituksen jakamisessa käytettävistä perusteista erityisvastuualueiden tutkimustoimikuntia kuultuaan;

seurata vuosittain yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen painoalueiden toteutumista;

arvioida tutkimustoiminnan tavoitteiden saavuttamista sekä tutkimuksen laatua, määrää ja tuloksellisuutta ja tehdä arviointien pohjalta ehdotus sosiaali- ja terveysministeriölle yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoituksen jakamisesta erityisvastuualueille;

tehdä yhteenveto arviointikauden tutkimustoiminnasta sekä tehdä ehdotuksia tutkimustoiminnan tavoitteiksi ja painoalueiksi seuraavalle nelivuotiskaudelle;

seurata yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen vaikuttavuutta ja tehdä ehdotuksia tutkimuksen vaikuttavuuden kehittämiseksi;

antaa sosiaali- ja terveysministeriölle lausuntoja toimialaltaan.

Sosiaali- ja terveysministeriö määrää puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Arviointiryhmässä tulee olla puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi yhteensä enintään 18 jäsentä ja varajäsentä. Sosiaali- ja terveysministeriö määrää erityisvastuualueiden tutkimustoimikuntien ehdotuksesta arviointiryhmälle 3-5 sihteeriä.

Valtakunnallisessa arviointiryhmässä tulee olla edustettuina ainakin sosiaali- ja terveysministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, yliopistojen lääketieteelliset ja terveystieteelliset tiedekunnat, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, sairaanhoitopiirit, joissa on yliopistollinen sairaala sekä muut sairaanhoitopiirit, Tekes ja Suomen Akatemia sekä riittävä edustus sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköistä.

Arviointiryhmässä tulee olla edustus jokaiselta viideltä erityisvastuualueelta ja riittävä tieteellinen asiantuntemus yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen painoalueilta.

Arviointiryhmä voi kutsua pysyviä ja tilapäisiä asiantuntijoita.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2013.

Sen estämättä, mitä asetuksen 4 §:ssä säädetään, vuonna 2013 perustettavan arviointiryhmän toimikausi päättyy vuoden 2015 lopussa.