Kansallisgallerian kokoelman ylläpito ja turvaaminen

Kansallisgallerian kokoelman ylläpito käsittää kokoelman säilyttämisen, hoidon ja käytön. Kokoelman ylläpitoa ja Kansallisgalleriasta annetun lain (889/2013) 2 §:ssä tarkoitettua kokoelman kartuttamista varten Kansallisgallerialla tulee olla kokoelmapoliittinen ohjelma.

Kansallisgallerian kokoelmaa pidetään esillä ja säilytetään sellaisissa rakennuksissa ja tiloissa, jotka ovat lämpötila-, valaistus- ja kosteusolosuhteiltaan kokoelman säilyttämiseen soveltuvia. Rakennusten ja tilojen tulee olla asianmukaisesti valvottuja.

Kansallisgallerialla tulee olla Kansallisgalleriaa ja sen kokoelmaa koskeva turvallisuusstrategia. Museokohtaisten pelastussuunnitelmien laatimisesta säädetään pelastuslaissa (379/2011) ja valmiussuunnitelman laatimisesta valmiuslaissa (1552/2011) .

Kansallisgallerian valtuuskunta kokoontuu vuosikokoukseen toukokuussa.

Kelpoisuusvaatimuksena on

museonjohtajalla ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys taidemuseoalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito;

hallintojohtajalla ja muulla johtajalla ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus ja käytännössä osoitettu johtamistaito;

intendentillä, amanuenssilla, museolehtorilla ja muulla vastaavissa tehtävissä olevalla henkilöllä ylempi korkeakoulututkinto ja tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus;

konservaattorilla ja muulla työntekijällä tehtävän edellyttämä koulutus.

Edellä 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitetulla henkilöllä tulee olla suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Kielitaitovaatimuksesta voidaan poiketa erityisen painavasta syystä.

Kansallisgallerian tilinpäätös ja toimintakertomus on toimitettava viimeistään tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun 15 päivänä tilintarkastajille, valtuuskunnalle sekä opetus- ja kulttuuriministeriölle. Tilintarkastus on toimitettava ja tilintarkastuskertomus annettava viimeistään tilikautta seuraavan vuoden huhtikuun 15 päivänä valtuuskunnalle, hallitukselle sekä opetus- ja kulttuuriministeriölle.

Valtion taideteostoimikunnassa tulee olla edustettuina visuaalisten taiteiden monipuolinen asiantuntemus sekä Kansallisgalleria ja Senaatti-kiinteistöt.

Toimikunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Kansallisgalleria vastaa toimikunnan sihteeritehtävistä. Toimikunta voi käyttää apunaan ulkopuolisia asiantuntijoita.

Jos toimikunnan jäsen eroaa tai kuolee kesken toimikauden, opetus- ja kulttuuriministeriö nimeää hänen tilalleen uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Valtion taideteostoimikunnan tehtävänä on

päättää taideteosten hankinnoista valtion taideteostoimikunnan kokoelmaan;

toteuttaa taideteosten hankinnat järjestämällä kilpailuja sekä tilaamalla ja ostamalla teoksia;

päättää hankittujen taideteosten sijoittamisesta;

huolehtia opetus- ja kulttuuriministeriön antamista muista tehtävistä.

Valtion taideteostoimikunnan kokoelman taideteoksia voidaan hankkia ja sijoittaa Kansallisgalleriasta annetun lain 5 §:n 1 momentissa tarkoitettujen paikkojen lisäksi Yhdistyneiden Kansakuntien, Euroopan unionin, Euroopan neuvoston, Pohjoismaiden neuvoston, valtion liikelaitosten, sellaisten osakeyhtiöiden, joissa valtiolla on määräämisvalta, sekä valtionavustusta saavien yleishyödyllisten yhteisöjen ja yliopistolain (558/2009) 1 §:ssä tarkoitettujen yliopistojen kiinteistöihin ja niiden käytössä oleviin rakennuksiin. Taideteoksia voidaan sijoittaa myös ulkomailla oleviin tässä pykälässä tarkoitettuihin tiloihin.

Edellä 6 §:n 2 kohdassa tarkoitettu kilpailu voidaan toimeenpanna yleisenä kilpailuna tai kutsukilpailuna taikka näiden yhdistelmänä. Kilpailussa noudatetaan toimikunnan laatimia kilpailusääntöjä. Kilpailujen arvostelulautakuntana toimii toimikunta.

Toimikunta määrää kilpailuissa jaettavien palkintojen suuruuden ja työn lopullisesta suorittamisesta maksettavan palkkion suuruuden. Toimikunta myös päättää, mikä palkituista töistä toteutetaan.

Toimikunnalla tulee olla teosten hankkimista koskevat toimintaperiaatteet.

Valtion taideteostoimikunnan kokoelman teokset tulee pitää tiloissa, jotka ovat olosuhteiltaan niille sopivia. Toimikunnalla tulee olla kokoelman säilyttämistä ja sijoittamista koskevat toimintaperiaatteet.

Valtion taideteostoimikunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta.

Toimikunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan lukien enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.

Edellä 3 §:ssä tarkoitettu henkilö, joka on otettu virka- tai työsopimussuhteeseen ennen tämän asetuksen voimaantuloa ja joka virka- tai työsopimussuhteeseen otettaessa on täyttänyt tuolloin voimassa olleiden säännösten mukaiset kelpoisuusvaatimukset, on edelleen kelpoinen kyseiseen tehtävään.