Soveltaminen

Verohallinnon organisaatiosta, yksiköistä, tehtävistä ja niiden järjestämisestä sekä päätoimipaikoista on, sen lisäksi mitä muutoin on säädetty tai määrätty, voimassa tämän työjärjestyksen määräykset.

Verohallinnon taloushallinnon organisaatiosta ja tehtävistä, menettelyistä ja vastuista taloushallinnon tehtävissä sekä sisäisestä tarkastuksesta määrätään sen ohessa, mitä muutoin on säädetty tai määrätty, Verohallinnon taloussäännössä ja sisäisen tarkastuksen ohjesäännössä.

Verohallintoa johtaa pääjohtaja.

Verohallinnon yksikköä johtaa yksikön päällikkö.

Yksiköllä voi olla muiden yksikköjen tehtäviin liittyviä prosessien johto-, ohjaus- tai kehittämistehtäviä siten kuin tässä työjärjestyksessä määrätään.

Verohallinnon johtamisen tukena on johtoryhmä, joka avustaa pääjohtajaa ja Verohallinnon yksiköiden päälliköitä Verohallinnon ja sen yksiköiden johtamisessa. Johtoryhmään kuuluvat pääjohtaja, hänen määräämänsä Verohallinnon yksiköiden päälliköt ja muut virkamiehet sekä henkilöstön keskuudestaan valitsema edustaja.

Verohallinnon tietojärjestelmä- ja tietotekniikkahankkeiden johtamisen tukena on kehitysjohtoryhmä, johon kuuluvat pääjohtaja, tietohallintojohtaja sekä pääjohtajan määräämät Verohallinnon yksiköiden päälliköt ja muut virkamiehet.

Verohallinnon johtamisen tukena on myös laajennettu johtoryhmä joka avustaa pääjohtajaa ja Verohallinnon yksiköiden päälliköitä Verohallinnon ja sen yksiköiden johtamisessa. Johtoryhmään kuuluvat pääjohtaja, hänen määräämänsä Verohallinnon yksiköiden päälliköt ja muut virkamiehet sekä henkilöstön keskuudestaan valitsema edustaja.

Verohallinnolle asetettujen tulostavoitteiden saavuttamiseksi pääjohtaja asettaa Verohallinnon yksiköille tulostavoitteet. Yksiköt raportoivat tavoitteiden saavuttamisesta pääjohtajalle tämän määrääminä ajankohtina.

Yksikölle asetettujen tulostavoitteiden saavuttamiseksi yksikön päällikkö asettaa yksikön toimintayksiköille tulostavoitteet. Toimintayksiköt raportoivat tavoitteiden saavuttamisesta yksikön päällikölle tämän määrääminä ajankohtina.

Kaikkien Verohallinnon esimiestehtävissä toimivien virkamiesten on huolehdittava työsuojelusta ja siitä, että henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa työhönsä ja työoloihinsa yhteistoimintaa ja työsuojelua koskevien säädösten ja sopimusten edellyttämällä tavalla.

Verohallinnosta annetun lain (503/2010) mukaan Verohallinnossa on yksiköitä ja niissä on paikallis-, tuki- ja muita toimintayksiköitä.

Verohallinnon yksiköistä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Verohallinnon yksikölle asetetaan tulostavoitteet ja vahvistetaan työjärjestys.

Toimintayksiköistä määrätään tässä työjärjestyksessä. Toimintayksikölle asetetaan tulostavoitteet ja vahvistetaan työjärjestys.

Verohallinnon yksikössä tai toimintayksikössä voi lisäksi olla työjärjestyksessä määrättyjä osastoja, toimistoja, ryhmiä tai muita organisaation osia.

Verohallinnossa on

Yritysverotusyksikkö;

Uudenmaan verovirasto;

Itä-Suomen verovirasto;

Länsi-Suomen verovirasto;

Sisä-Suomen verovirasto;

Pohjois-Suomen verovirasto;

Verotarkastusyksikkö;

Veronkantoyksikkö;

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö;

Tietohallintoyksikkö;

Esikunta- ja oikeusyksikkö;

Yhteiset palvelut -yksikkö;

Viestintäyksikkö

Hallintoyksikkö;

Sisäisen tarkastuksen yksikkö; ja

Harmaan talouden selvitysyksikkö.

Yksikön päätoimipaikka on se toimipaikka, joka on määrätty asianomaisen yksikön päällikön virkapaikaksi.

Verohallinnossa on viraston strategista suunnittelua tukeva Verohallinnon neuvottelukunta.

Verohallinnossa on ennakkoratkaisujen antamista varten keskusverolautakunta. Jokaisessa verovirastossa, Konserniverokeskuksessa ja Ahvenanmaan verotoimistossa on oikaisuvaatimusten käsittelyä varten verotuksen oikaisulautakunta.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikössä on oikeudenvalvontaa tukeva yhteistyöryhmä.

Sen lisäksi mitä Verohallinnon yksiköistä annetussa valtioneuvoston asetuksessa säädetään, Verohallinnon yksiköiden välisestä ja yksiköiden sisäisestä tehtävien järjestämisestä määrätään tässä työjärjestyksessä, yksiköiden työjärjestyksissä, toimintayksiköiden työjärjestyksissä, tulostavoiteasiakirjoissa sekä näitä täydentäen ja täsmentäen työnjohtomääräyksissä, työmenetelmäohjeissa ja Verohallinnon tietojärjestelmien käsittelysääntöjä koskevissa määrittelyissä.

Käytännön kautta vakiintuneeksi muodostunut työnjako täydentää 1 momentissa tarkoitettuja määräyksiä.

Verohallinnon yksiköt suorittavat jäljempänä määrätyt ja muut pääjohtajan määräämät tehtävät.

Verohallinnon yksiköt

järjestävät toimintansa ja toimivat yhteistyössä muiden yksiköiden kanssa siten, että Verohallinnon ratkaisukäytännössä ja menettelyissä toteutuvat oikeellisuus ja yhdenmukaisuus;

vastaavat Verohallinnon työnantaja- ja henkilöstöpoliittisten linjausten yhtenäisestä toteuttamisesta yksikössään;

kehittävät tehtäväalueensa toimintaa;

kehittävät tehtäväalueelleen kuuluvia tietojärjestelmiä yhteistyössä Tietohallintoyksikön kanssa;

vastaavat tehtäväalueelleen kuuluvasta kansallisesta ja kansainvälisestä viranomais- ja sidosryhmäyhteistyöstä, tietojenvaihdosta, virka-apuasioista sekä kansainvälisistä verosopimuksista johtuvista muista tehtävistä;

osallistuvat tehtäväalueelleen kuuluvien säännösten valmisteluun;

osallistuvat tehtäväaluettaan koskevien Verohallinnosta annetun lain 8 §:n 3 momentissa tarkoitettujen määräysten ja muiden pääjohtajan annettavien määräysten ja ohjeiden valmisteluun tarvittaessa yhteistyössä Esikunta- ja oikeusyksikön kanssa;

osallistuvat tehtäväalueensa osalta Verohallinnon yhteiseen veroriskien hallintaan sekä verotarkastuksen ja muun verovalvonnan suunnitteluun ja toteuttamiseen; ja

osallistuvat tehtäväalueensa osalta Verohallinnon yhteiseen palveluiden, asiakas- ja sidosryhmäviestinnän sekä markkinoinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Verohallinnon yksikköjen ja virkamiesten on toimittava yhteistyössä Verohallinnon tavoitteiden saavuttamiseksi.

Verohallinnon yksikkö, jonka tehtäväksi tässä työjärjestyksessä määrätään tulkintasuosituksien, soveltamisohjeiden ja muun vastaavan ohjeistuksen antaminen, valmistelee ohjeet yhteistyössä muiden yksiköiden kanssa siinä laajuudessa, kuin se on tarkoituksenmukaista.

Tietohallintoyksikkö ja Verohallinnon muut yksiköt toimivat yhteistyössä tietotekniikan tehokkaaksi hyödyntämiseksi ja kehittämiseksi. Jokainen Verohallinnon yksikkö huolehtii seuraavista tietohallintotehtävistä

tekee kehityshankealoitteita Yhteiset palvelut -yksikölle ja Verohallinnon kehitysjohtoryhmälle määrittelemällä hankkeiden sisältöjä ja priorisoimalla hankkeita Verohallinnon strategisten linjausten mukaisesti;

valvoo ja ohjaa toteutettaviksi päätettyjä kehityshankkeita sekä tekee niiden sisältöä koskevat priorisointipäätökset noudattaen Verohallinnon kehitysjohtoryhmän linjauksia; ja

vastaa kehityshankkeiden toteuttamisesta sekä tietoteknisten sovellusten käyttöönotosta ja kehittämisen suunnittelusta.

Verohallinnon yksikköjen tulee tehdä alueellista yhteistyötä

verotuksen toimittamisen, palveluiden tuottamisen ja verovalvonnan tehtävissä;

turvallisuus- ja toimitilatehtävissä;

henkilöstöresurssien käytössä; sekä

sidosryhmäyhteistyössä.

Yhteiset palvelut -yksikkö, Esikunta- ja oikeusyksikkö sekä Hallintoyksikkö ohjaavat, kehittävät ja seuraavat alueellista yhteistyötä tehtäväalansa osalta.

Verovirastot koordinoivat alueellisen yhteistyön järjestämistä toimialueellaan.

Yhteistyö tulee järjestää tarkoituksenmukaisella tavalla ottaen huomioon Verohallinnon toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä paikalliset olosuhteet.

Yritysverotus

toimittaa yhteisöjen ja yhteisetuuksien verotuksen ja suorittaa verovalvontaa, ellei jäljempänä toisin määrätä; sekä

antaa Verohallinnon kaikille yksiköille yhteisöjen, yhteisetuuksien ja muiden yritysten verotusta koskevat oikeudelliset tulkintasuositukset, soveltamisohjeet ja yhteiset työmenetelmäohjeet.

Lisäksi Yritysverotus

käsittelee kansainvälisissä sopimuksissa tarkoitettua keskinäistä sopimusmenettelyä edellyttävät yksittäisiä verovelvollisia koskevat siirtohinnoitteluasiat;

käsittelee tehtäväalueellaan muut kuin siirtohinnoittelua koskevat kansainvälisissä verosopimuksissa tarkoitettua keskinäistä sopimusmenettelyä edellyttävät yksittäisiä verovelvollisia koskevat asiat;

suorittaa toiseen Euroopan unionin jäsenvaltioon ja Euroopan unionin ulkopuolelle sijoittautuneen elinkeinonharjoittajan Suomessa tekemiin hankintoihin sekä Suomeen sijoittautuneen elinkeinonharjoittajan toisessa jäsenvaltiossa tekemiin hankintoihin sisältyvien arvonlisäverojen palauttamista koskevaan hakemusmenettelyyn liittyvät tehtävät;

suorittaa diplomaattisiin hankintoihin sekä Euroopan yhteisöjen toimielinten hankintoihin sisältyvien arvonlisäverojen palauttamista koskevaan hakemusmenettelyyn liittyvät tehtävät;

tuottaa sähköisen yhteyskeskuksen palveluja tehtäväalueellaan;

käsittelee arvonlisäverolain tarkoittamaa sähköisiä palveluja koskevaa erityisjärjestelmää käyttävää verovelvollista koskevat asiat; ja

ylläpitää ulkomaisten omaisuudenhoitajien rekisteriä.

Yritysverotuksessa on seuraavat toimintayksiköt (sulkeissa päätoimipaikka)

Konserniverokeskus (Helsinki);

Uudenmaan yritysverotoimisto (Helsinki);

Savo-Karjalan yritysverotoimisto (Kuopio);

Sisä-Suomen yritysverotoimisto (Tampere);

Lounais-Suomen yritysverotoimisto (Turku);

Länsi-Suomen yritysverotoimisto (Vaasa);

Kaakkois-Suomen yritysverotoimisto (Kouvola); ja

Pohjois-Suomen yritysverotoimisto (Rovaniemi).

Konserniverokeskus suorittaa seuraavien yhteisöjen verotustehtävät

vakuutusyhtiöt ja vastaavien ulkomaisten vakuutusyhtiöiden Suomessa olevat kiinteät toimipaikat;

luottolaitokset ja vastaavien ulkomaisten luottolaitosten Suomessa olevat kiinteät toimipaikat;

eurooppayhtiöt ja eurooppaosuuskunnat;

ne yhtiöt, joiden osake on julkisen kaupankäynnin kohteena;

ne emoyhtiöt, jotka nimetään Yritysverotuksen erillisessä päätöksessä ja joiden liikevaihto tai konsernitilinpäätöksessä laskettu liikevaihto on 12 kuukauden tilikaudelta vähintään 50 miljoonaa euroa;

ne yksittäiset yhtiöt ja konserniin rinnastettavaan taloudelliseen kokonaisuuteen kuuluvat ryhmät, jotka nimetään Yritysverotuksen erillisessä päätöksessä, jos yksittäisen yhtiön tai ryhmän liikevaihto on 12 kuukauden tilikaudelta vähintään 50 miljoonaa euroa; ja

asuntojen vuokraustoimintaa harjoittavien osakeyhtiöiden veronhuojennuksesta annetussa laissa tarkoitetut yhtiöt

Jos edellä 1—5 kohdissa tarkoitettu yhteisö kuuluu kirjanpitolaissa tarkoitettuun konserniin, Konserniverokeskus toimittaa myös konserniin kuuluvien muiden yhteisöjen verotuksen lukuun ottamatta keskinäisiä kiinteistöosakeyhtiöitä ja asunto-osakeyhtiöitä.

Jos edellä tarkoitetussa konsernissa tapahtuu elinkeinotulon verottamisesta annetusta laissa tarkoitettu yritysjärjestely, Konserniverokeskus toimittaa yritysjärjestelyssä perustettavien uusien yhtiöiden verotuksen. Konserniverokeskus toimittaa myös sellaisen yhtiön verotuksen, joka ostaa edellä kohdissa 5 tai 6 tarkoitetun yhtiön.

Konserniverokeskus suorittaa niiden yhteisöjen verotarkastukset, joiden verotustehtävät on määrätty sen suoritettaviksi.

Konserniverokeskus toimii myös EU-sisäkaupan valvonnassa yhteysviranomaisena.

Verovirasto toimittaa muiden verovelvollisten kuin yhteisöjen ja yhteisetuuksien verotuksen (henkilöverotus) sekä suorittaa verovalvontaa. Verovirasto toimittaa myös yhteisöjen ja yhteisetuuksien kiinteistöverotuksen sekä perintö- ja lahjaverotuksen.

Tehtävät jakautuvat verovirastojen kesken pääsääntöisesti seuraavasti

Tuloverotuksen ja siihen liittyvän ennakkoperinnän toimittaa, metsänhoitomaksun määrää, arvonlisäverotuksen ja suorituksen maksajaa koskevat ennakkoperinnän tapauskohtaiset tehtävät suorittaa sekä energiatuotteiden valmisteveron palautuksen tehtävät hoitaa se verovirasto, jonka toimialueella on verovelvollisen tai suorituksen maksajan kotikunta. Jos puolisoilla on kotikunta eri verovirastojen toimialueella, tuloverotuksen toimittaa vanhemman puolison kotikunnan mukainen verovirasto.

Kiinteistöverotuksen toimittaa se verovirasto, jonka toimialueella on kiinteistön omistajan kotikunta. Jos puolisoilla on kotikunta eri verovirastojen toimialueella, kiinteistöverotuksen toimittaa vanhemman puolison kotikunnan mukainen verovirasto. Jos kiinteistön omistaa yhteisö, yhteisetuus, avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö, kiinteistöverotuksen toimittaa se verovirasto, jonka toimialueella kiinteistö sijaitsee.

Jos tuloverotuksessa verovelvollisella, suorituksen maksajalla tai kiinteistöverotuksessa luonnollisella henkilöllä ei ole kotikuntaa Suomessa, tuloverotuksen ja kiinteistöverotuksen toimittaa tai ennakkoperintää koskevat ennakkoratkaisut antaa Uudenmaan verovirasto. Tuloverotuksen ja kiinteistöverotuksen toimittaa kuitenkin Ahvenanmaan verotoimisto, silloin kun verovelvollinen luonnollinen henkilö on saanut tuloa Ahvenanmaan maakunnasta.

Perintöverotuksen toimittaa ja ennakkoratkaisun antaa se verovirasto, jonka toimialueella perinnönjättäjä kuollessaan vakinaisesti asui, tai, ellei tällä ollut vakinaista asuinpaikkaa Suomessa, Uudenmaan verovirasto.

Lahjaverotuksen toimittaa ja ennakkoratkaisun antaa se verovirasto, jonka toimialueella lahjanantaja asui, tai, jos lahjanantaja ei asunut Suomessa, Uudenmaan verovirasto.

Varainsiirtoveron suorittamista valvoo kiinteistön luovutuksen osalta kiinteistön sijaintipaikan verovirasto, asunto- ja kiinteistöosakeyhtiön osakkeen luovutuksen osalta yhtiön kotikunnan verovirasto ja muiden arvopapereiden osalta verosta vastuussa olevan tai veron perimiseen velvollisen kotikunnan verovirasto. Suorittamista valvoo myös veroilmoituksen vastaanottanut verovirasto. Varainsiirtoveroa koskevan ennakkoratkaisun antaa hakijan kotikunnan verovirasto, tai, ellei hakijalla ole kotikuntaa Suomessa, Uudenmaan verovirasto.

Verovirastot käsittelevät ennakonpidätyksen ja ennakonkannon määräämistä, muuttamista ja poistamista koskevia asioita sekä suorittavat muita asiakaspalvelutehtäviä sen mukaisesti, miten veroasiointi tapahtuu tai mihin verovirastoon asiassa on otettu yhteyttä.

Verovelvollisia ohjataan, neuvotaan ja palvellaan sekä ennakkoperintään liittyviä muutoksia käsitellään myös sähköisissä yhteyskeskuksissa. Näitä palveluita tuottavat Itä-Suomen, Länsi-Suomen ja Pohjois-Suomen verovirastot.

Uudenmaan verovirasto ratkaisee veron kannosta ja siirrosta Pohjoismaiden välillä 30 päivänä kesäkuuta 1997 tehdyssä sopimuksessa tarkoitetut veron kantoa ja siirtoa koskevat yksittäiset asiat.

Pääkaupunkiseudun verotoimisto käsittelee yksityishenkilöiden toisista EU-maista ostamien uusien kuljetusvälineiden arvonlisäveron valvontaan liittyvät asiat.

Ahvenanmaan maakunnan alueella kotipaikan omaavien yhteisöjen ja yhteisetuuksien tuloverotuksen ja siihen liittyvän ennakkoperinnän toimittaa Ahvenanmaan verotoimisto.

Uudenmaan ja Sisä-Suomen verovirastot toimittavat niiden asunto-osakeyhtiöiden ja keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden verotuksen, joiden kotipaikka on mainittujen verovirastojen toimialueella.

Länsi-Suomen, Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen verovirastot toimittavat tuloverotuksen myös siltä osin kuin on määrätty kunkin veroviraston tulostavoiteasiakirjassa ja tarkemmin määritelty tietojärjestelmien käsittelysääntöihin niiden luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien osalta, joiden kotikunta on Helsingissä tai Vantaalla.

Kun kunta tai sen osa on siirtynyt kuntajaon muuttamisen tai muun syyn vuoksi toisen veroviraston virka-alueelle, tämä verovirasto ja sen oikaisulautakunta ratkaisevat myös ne asiat, jotka koskevat ennen kunnan tai sen osan siirtymistä toimitettujen verotusten muuttamista.

Verovirasto voidaan lisäksi määrätä suorittamaan muita tehtäviä.

Uudenmaan verovirastossa on seuraavat toimintayksiköt (sulkeissa päätoimipaikka)

Pääkaupunkiseudun verotoimisto (Vantaa);

Uudenmaan verotoimisto (Järvenpää); ja

Toiminnan tukiyksikkö (Helsinki)

Itä-Suomen verovirastossa on seuraavat toimintayksiköt (sulkeissa päätoimipaikka)

Etelä-Karjalan verotoimisto (Lappeenranta);

Etelä-Savon verotoimisto (Mikkeli);

Kymenlaakson verotoimisto (Kouvola);

Pohjois-Karjalan verotoimisto (Joensuu);

Pohjois-Savon verotoimisto (Kuopio); ja

Toiminnan tukiyksikkö (Mikkeli).

Länsi-Suomen verovirastossa on seuraavat toimintayksiköt (sulkeissa päätoimipaikka)

Ahvenanmaan verotoimisto (Maarianhamina);

Satakunnan verotoimisto (Pori);

Varsinais-Suomen verotoimisto (Turku);

Pohjanmaan verotoimisto (Vaasa)

Etelä-Pohjanmaan verotoimisto (Seinäjoki);

Keski-Pohjanmaan verotoimisto (Kokkola); ja

Toiminnan tukiyksikkö (Turku).

Sisä-Suomen verovirastossa on seuraavat toimintayksiköt (sulkeissa päätoimipaikka)

Kanta-Hämeen verotoimisto (Hämeenlinna);

Keski-Suomen verotoimisto (Jyväskylä);

Pirkanmaan verotoimisto (Tampere);

Päijät-Hämeen verotoimisto (Lahti); ja

Toiminnan tukiyksikkö (Hämeenlinna).

Pohjois-Suomen verovirastossa on seuraavat toimintayksiköt (sulkeissa päätoimipaikka)

Jokilaaksojen verotoimisto (Ylivieska);

Kainuun verotoimisto (Kajaani);

Meri-Lapin verotoimisto (Kemi);

Pohjois-Pohjanmaan verotoimisto (Oulu);

Lapin verotoimisto (Rovaniemi); ja

Toiminnan tukiyksikkö (Oulu).

Verotarkastus

suorittaa verotarkastuksia;

EU-sisäkaupan valvontaa ja nimeää siihen keskusyhteystoimiston ja yhteysviranomaisina toimivat toimintayksiköt;

suorittaa muuta verovalvontaa yhteistyössä Verohallinnon muiden yksiköiden kanssa;

antaa verovalvontaa tukevaa tietopalvelua;

antaa Verohallinnon kaikille yksiköille tehtäväalaansa koskevat työmenetelmä- ja muut ohjeet; ja

voi suorittaa rikosasianvalvontaa ja oma-aloitteista tietojen luovutusta muille viranomaisille sekä ryhtyä turvaamistoimiin silloin, kun asia liittyy verotarkastusyksikön tehtäviin.

Verotarkastuksessa on seuraavat toimintayksiköt (sulkeissa päätoimipaikka)

Uudenmaan verotarkastusyksikkö(Helsinki);

Itä-Suomen verotarkastusyksikkö (Kouvola);

Sisä-Suomen verotarkastusyksikkö (Hämeenlinna);

Länsi-Suomen verotarkastusyksikkö (Turku); ja

Pohjois-Suomen verotarkastusyksikkö (Oulu).

Veronkanto

kantaa ja palauttaa verot ja maksut sekä kirjaa verovarat;

perii verot ja maksut, käsittelee lykkäämiseen ja verosta vapauttamiseen liittyvät asiat sekä suorittaa rikosasianvalvontaa ja oma-aloitteista tietojen luovutusta muille viranomaisille;

tilittää verot ja maksut veronsaajille sekä perii verotuskustannukset;

vastaa verotilimenettelystä ja siihen kuuluvien verojen kausivalvontaan sekä työnantajasuoritusten vuosivalvontaan liittyvistä tehtävistä; ja

antaa Verohallinnon kaikille yksiköille tehtäväalaansa koskevat työmenetelmä- ja muut ohjeet.

Veronkannossa on seuraavat toimintayksiköt (sulkeissa päätoimipaikka)

Veronkanto- ja perintäyksikkö (Helsinki); ja

Ohjaus- ja kehittämisyksikkö (Helsinki).

Verojen ja maksujen kanto- ja verotilitehtäviä sekä tilittämistä varten Veronkanto- ja perintäyksikössä on (sulkeissa päätoimipaikka)

Eteläinen veronkantoyksikkö (Hämeenlinna);

Itäinen veronkantoyksikkö (Kuopio);

Läntinen veronkantoyksikkö (Vaasa); ja

Pohjoinen veronkantoyksikkö (Oulu).

Eteläinen veronkantoyksikkö käsittelee tilittämiseen ja verotuskustannusten perintään liittyvät asiat.

Verojen ja maksujen perintätehtäviä varten Veronkanto- ja perintäyksikössä on (sulkeissa päätoimipaikka)

Itä-Suomen perintäyksikkö (Mikkeli);

Länsi-Suomen perintäyksikkö (Turku);

Pohjois-Suomen perintäyksikkö (Oulu);

Sisä-Suomen perintäyksikkö (Hämeenlinna); ja

Uudenmaan perintäyksikkö (Vantaa).

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö käsittelee sen ratkaistavaksi säädetyt tai määrätyt veronsaajien oikeudenvalvontaan liittyvät asiat.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö välittää hallintotuomioistuimien verotusta koskevat ratkaisut Verohallinnon ohjaustoiminnasta vastaaville yksiköille siten kuin yksiköt keskenään sopivat.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö luovuttaa tiedot veronsaajien itsensä suorittamaa veronsaajan oikeudenvalvontaa varten.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikössä ei ole toimintayksiköitä.

Tietohallinto

vastaa Verohallinnon tietoteknisistä linjauksista ja arkkitehtuureista;

vastaa Verohallinnon tietoteknisestä infrastruktuurista sekä siihen kuuluvien laitteiden, järjestelmien ja palveluiden hankinnasta;

vastaa Verohallinnon tietosuunnittelusta;

vastaa Verohallinnon systeemityön menetelmistä sekä verotusjärjestelmien ja sähköisen asioinnin tarvitsemista tukijärjestelmistä ja yhteisistä palveluista;

vastaa Verohallinnon tietoturvaratkaisujen ja ohjeiden ajantasaisuudesta ja kehittämisestä sekä valvoo tietoturvan noudattamista yhteistyössä Verohallinnon turvallisuusorganisaation kanssa;

käsittelee tietolupa-asiat;

vastaa Verohallinnosta annetun lain 2 a §:n mukaisesta tunnistuspalvelusta;

vastaa tietojen antamisesta sähköisessä muodossa Verohallinnon verotuksen tietojärjestelmästä;

vastaa verotusta ja Verohallinnon toimintaa kuvaavien yhteisten tilastojen tuottamisesta;

vastaa Verohallinnon automatisoidusta tuotannosta, lomakesuunnittelusta, lomakehuollosta, painatustöistä ja postipalveluista;

vastaa Verohallinnon sovelluskehityksen tuesta, järjestelmien tuotannonaikaisesta keskitetystä tuesta sekä tietotekniikan hyödyntämiseen liittyvistä yleisistä tehtävistä;

vastaa tehtäväalueeseensa liittyvästä ohjauksesta;

vastaa tietojärjestelmien tilaamisesta, valmistamisesta ja kehittämisestä yhteistyössä tietojärjestelmiä käyttävien yksikköjen kanssa; ja

valmistelee pääjohtajan ratkaistavaksi laajat ja periaatteellisesti merkittävät tietojenkäsittelylaitteiden, tietojärjestelmien ja atk-käyttöpalveluiden hankinta-asiat.

Tietohallinnossa on seuraavat toimintayksiköt (sulkeissa päätoimipaikka)

Tuotantoyksikkö (Jyväskylä);

Käytöntukipalvelut-yksikkö (Kuopio); ja

Sovellusratkaisut-yksikkö (Helsinki).

Esikunta- ja oikeusyksikkö

kehittää ja koordinoi Verohallinnon johtamis-, ohjaus- ja suunnittelujärjestelmää;

vastaa Verohallinnon toiminnan ja talouden suunnittelusta ja seurannasta, niihin liittyvästä asiakirjojen laadinnasta ja yksiköiden ohjauksesta sekä Verohallinnon strategian valmistelusta;

vastaa Verohallinnon controller-toiminnosta;

valmistelee ja esittelee pääjohtajan ratkaistavaksi Verohallinnosta annetun lain 8 §:n 3 momentissa tarkoitetut määräykset, pääjohtajan määräämät yhtenäistämisohjeet sekä muut oikeudellista erityisasiantuntemusta vaativat lausunnot ja selvitykset;

koordinoi Verohallinnon säädösvalmistelutehtäviä ja osallistuu säädösvalmisteluun sekä avustaa Verohallinnon yksiköitä lainsäädännön toimeenpanoon liittyvissä asioissa;

valmistelee pääjohtajan ratkaistavaksi Verohallinnon yhteiset julkisuus- ja tietosuojalainsäädäntöön liittyvät ohjeet sekä osallistuu muiden yksiköiden tehtäväalueelle kuuluvien ohjeiden valmisteluun sekä vastaa informaatio-oikeuden alaan kuuluvista asiantuntijatehtävistä;

suorittaa muita Verohallinnon yhteisiä oikeudellista erityisasiantuntemusta vaativia tehtäviä;

vastaa Verohallinnon kokonaisturvallisuuteen liittyvästä ohjauksesta ja seurannasta; ja

suorittaa muut esikuntatehtävät sekä pääjohtajan antamat toimeksiannot ja selvitystehtävät.

Esikunta- ja oikeusyksikössä ei ole toimintayksiköitä.

Esikunta- ja oikeusyksikön ryhmää, joka vastaa edellä 34 §:n 4—7 kohdissa tarkoitetuista tehtävistä, kutsutaan Verohallinnon oikeusyksiköksi.

Yhteiset palvelut

antaa Verohallinnon kaikille yksiköille henkilöverotusta koskevat oikeudelliset tulkintasuositukset ja soveltamisohjeet sekä työmenetelmäohjeet ja huolehtii siitä, että tietojärjestelmät tukevat henkilöverotuksen toiminnallisia prosesseja;

johtaa ja osaltaan toteuttaa veroriskien hallintaa;

johtaa sähköistä yhteyskeskustoimintoa;

kehittää ja koordinoi Verohallinnon palveluita ja verkkoviestintää;

koordinoi Verohallinnon muiden yksiköiden kehitysaloitteiden yhteensopivuutta ja laajoja kehityshankkeita;

kehittää ja koordinoi verotuksen toimittamiseen liittyvää tiedonkeruuta;

kehittää ja koordinoi Verohallinnon laatutoimintaa;

kehittää ja koordinoi Verohallinnon kansainvälistä viranomais- ja sidosryhmäyhteistyötä; ja

käsittelee verovirastojen tehtäväalueella muut kuin siirtohinnoittelua koskevat kansainvälisissä verosopimuksissa tarkoitettua keskinäistä sopimusmenettelyä edellyttävät yksittäisiä verovelvollisia koskevat asiat.

Yhteisissä palveluissa ei ole toimintayksiköitä.

Viestintä

vastaa Verohallinnon viestintästrategiasta, yleisistä markkinointi-, media- ja muun viestinnän ohjauksesta, visuaalisen ilmeen sisällöstä sekä muista yhteisistä viestintätehtävistä; ja

avustaa Verohallinnon johtoa ja yksiköitä suunnittelemalla ja toteuttamalla koko Verohallintoa koskevaa viestintää sekä seuraamalla viestinnän vaikuttavuutta.

Viestintäyksikössä ei ole toimintayksiköitä.

Hallintoyksikkö

valmistelee pääjohtajan ratkaistavaksi Verohallinnon työjärjestyksen sekä ehdotukset Verohallinnon organisaatiota ja hallintoa koskeviksi säädöksiksi;

vastaa Verohallinnon työnantajatehtävistä ja henkilöstöpoliittisten linjausten valmistelusta;

vastaa Verohallinnon henkilöstöhallinnon yhteisten palvelujen tuottamisesta;

vastaa Verohallinnon yhteisestä henkilöstön kehittämisestä;

vastaa Verohallinnon yhteisistä asiakirjahallinnon, materiaalihallinnon, matkahallinnon, tilahallintapalveluiden ja sisäisten palveluiden tuottamisesta sekä toimitilojen ja muiden tilojen vuokraamisesta;

valmistelee yksikön päällikön ja toimintayksikön päällikön virkojen perustamista, lakkauttamista ja yksiköstä toiseen siirtämistä koskevat asiat pääjohtajan ratkaistavaksi;

käsittelee virkojen perustamista, lakkauttamista ja yksiköstä toiseen siirtämistä koskevat asiat lukuun ottamatta edellä 6 kohdassa mainittuja virkoja ja pääjohtajan virkaa;

vastaa verotuksen oikaisulautakunnan muodostamista koskevien asioiden valmistelusta pää-johtajan ratkaistavaksi;

valmistelee pääjohtajan ratkaistavaksi työnantajavirkamiesten palkkaukset sekä käsittelee keskusverolautakunnan, verotuksen oikaisulautakunnan, Verohallinnon neuvottelukunnan sekä Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön yhteistyöryhmän jäsenten ja asiantuntijoiden palkkioita ja matkakustannusten korvausten perusteita koskevat asiat;

vastaa Verohallinnolle kuuluvista valtion kirjanpitoyksikön tehtävistä

vastaa Verohallinnon yhteisistä taloushallintopalveluista, kuten budjetoinnista, yksiköiden tulostavoiteasiakirjojen valmistelusta, kirjanpidosta, kustannuslaskennasta ja raportoinnista;

antaa Verohallinnon kaikille yksiköille tehtäväalaansa koskevat ohjeet; ja

käsittelee asiat, jotka eivät kuulu muulle Verohallinnon yksikölle ja joista pääjohtaja ei ole toisin määrännyt.

Yksikössä ei ole toimintayksiköitä.

Yksikössä on työnantajavirkoja, joiden haltijoiden pääasiallisena tehtävänä on valtion henkilöstöhallintoasioiden käsitteleminen.

Sisäinen tarkastus

vastaa Verohallinnon sisäisestä tarkastuksesta; ja

valmistelee pääjohtajan ratkaistavaksi hallintokanteluita koskevat asiat.

Sisäisen tarkastuksen yksikössä ei ole toimintayksiköitä.

Harmaan talouden selvitysyksikkö käsittelee sen tehtäväksi säädetyt tai erikseen määrätyt muut tehtävät.

Harmaan talouden selvitysyksikössä ei ole toimintayksiköitä.

Sen lisäksi, mitä Verohallinnosta annetussa laissa ja Verohallinnosta annetussa asetuksessa säädetään pääjohtajan ratkaistavista asioista, pääjohtaja ratkaisee asiat, jotka koskevat

valtioneuvoston oikeuskanslerille, eduskunnan oikeusasiamiehelle, Valtiontalouden tarkastusvirastolle, tietosuojavaltuutetulle tai lainsäädäntö- ja muissa laajakantoisissa asioissa valtioneuvostolle tai ministeriölle, keskusvirastolle taikka muulle vastaavalle viranomaiselle annettavia Verohallinnon lausuntoja;

virka- ja työehtosopimusten tekemistä;

virkamiesten kollektiivista irtisanomista, kollektiivista osa-aikaistamista sekä lomauttamista;

Hallintoyksikön henkilöstöasioista vastaavan päällikön nimittämistä sekä niiden virkamiesten nimittämistä, jotka valmistelevat Verohallinnon annettavaksi säädetyt oikeussäännöt;

niiden virkamiesten irtisanomista, virantoimituksesta pidättämistä ja varoitusta, jotka on säädetty tai määrätty pääjohtajan nimitettäväksi;

verotuksen oikaisulautakunnan muodostamista;

yksikön ja toimintayksikön päälliköiden virkojen perustamista, lakkauttamista ja yksiköstä toiseen siirtämistä;

työnantajavirkamiesten palkkausta;

ohjeita, jotka kuuluvat useamman kuin yhden Verohallinnon yksikön tehtäväalueelle, ellei hän ole määrännyt ohjeiden antamista jonkin Verohallinnon yksikön tehtäväksi; ja

laajoja ja periaatteellisesti merkittäviä tietojenkäsittelylaitteiden, tietojärjestelmien ja atk-käyttöpalveluiden hankinta-asioita.

Pääjohtaja ratkaisee Verohallinnosta annetussa laissa, Verohallinnosta annetussa asetuksessa sekä edellä kohdissa 1-9 tarkoitetut asiat esittelystä. Verohallinnon tulostavoitteita koskevat asiat pääjohtaja ratkaisee kuitenkin asiaa valmistelleen virkamiehen ehdotuksesta.

Edellä kohdassa 10 tarkoitetut asiat pääjohtaja ratkaisee esittelystä tai allekirjoittamalla asiaa koskevan hankintasopimuksen tai tilausasiakirjan asiaa valmistelleen virkamiehen ehdotuksesta.

Verohallinnon yksiköt tekevät päätökset, jotka valtion virkamieslain (750/1994), valtion virkamiesasetuksen (971/1994) ja valtion virkaehtosopimuslain (644/1970) mukaan tekee asianomainen virasto ja joita ei edellä ole määrätty pääjohtajan ratkaistavaksi tai Hallintoyksikön käsiteltäväksi.

Verohallinnon yksikön tai sen virkamiehen toiminnasta Verohallinnon yksikölle osoitetun kantelun ratkaisee yksikön päällikkö, ellei Verohallinnosta annetun lain 33 §:n 2 momentista muuta johdu.

Verohallinnon yksiköiden on pidettävä pääjohtaja tietoisena tehtäväalueeseensa kuuluvista periaatteellisesti tai muutoin merkittävistä asioista.

Verovirastot, Yritysverotusyksikkö, Verotarkastusyksikkö ja Veronkantoyksikkö käyttävät tehtäväalueensa osalta oikeutta verotustietojen luovuttamiseen pyynnöstä siten kuin siitä erikseen säädetään.

Jokainen Verohallinnon yksikkö hoitaa tehtäväalueensa osalta tietojärjestelmän rekisterinpitäjälle kuuluvat tehtävät.

Verovirastot, Yritysverotusyksikkö, Verotarkastusyksikkö ja Veronkantoyksikkö antavat Verohallinnon verotuksen tietojärjestelmästä yksittäisiä otteita ja todistuksia siten kuin siitä erikseen säädetään.

Verohallinnosta annetun lain 29 §:ssä tarkoitettua puhevaltaa tuomioistuimissa, muissa viranomaisissa, välimiesmenettelyssä sekä sopimuksissa käyttää se Verohallinnon yksikkö, jonka tehtäväalueeseen asia kuuluu, tai jolle se erikseen määrätään.

Kahden tai useamman yksikön tehtäväalueeseen kuuluva asia käsitellään siinä yksikössä, jonka tehtäväalueeseen se pääasiallisesti kuuluu. Jos yksikköä ei voida tällä perusteella ratkaista tai muutoin on epäselvää, minkä yksikön tehtäviin asia kuuluu, pääjohtaja määrää, missä yksikössä asia käsitellään.

Yksiköt voivat yksittäisessä asiassa tai asiaryhmässä sopia tehtäväjaostaan tässä työjärjestyksessä määrätystä poiketen, jos se on asian käsittelyn kannalta tarkoituksenmukaista.

Jos yksikössä käsiteltävä asia koskee myös toisen yksikön toimintaa, asiaa valmisteltaessa on neuvoteltava kysymyksessä olevan yksikön asianomaisten virkamiesten kanssa.

Yhteisöjen ja yhteisetuuksien verotusta koskevan oikaisuvaatimuksen käsittelevä ja ratkaiseva oikaisulautakunta määräytyy seuraavasti

Uudenmaan verotuksen oikaisulautakunta käsittelee ja ratkaisee Uudenmaan yritysverotoimiston tekemiä verotuspäätöksiä koskevat oikaisuvaatimukset;

Itä-Suomen verotuksen oikaisulautakunta käsittelee ja ratkaisee Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen yritysverotoimistojen tekemiä verotuspäätöksiä koskevat oikaisuvaatimukset;

Sisä-Suomen verotuksen oikaisulautakunta käsittelee ja ratkaisee Sisä-Suomen yritysverotoimiston tekemiä verotuspäätöksiä koskevat oikaisuvaatimukset;

Länsi-Suomen verotuksen oikaisulautakunta käsittelee ja ratkaisee Lounais-Suomen ja Länsi-Suomen yritysverotoimistojen tekemiä verotuspäätöksiä koskevat oikaisuvaatimukset; ja

Pohjois-Suomen verotuksen oikaisulautakunta käsittelee ja ratkaisee Pohjois-Suomen yritysverotoimiston tekemiä verotuspäätöksiä koskevat oikaisuvaatimukset.

Oikaisuvaatimuksen, joka koskee muun kuin yritysverotoimiston tekemää verotuspäätöstä, käsittelee ja ratkaisee se verotuksen oikaisulautakunta, jolle oikaisuvaatimus on verotusmenettelystä annetun lain kumotun 63 §:n 2 momentin (505/1998) mukaan ollut tehtävä.

Ahvenanmaan verotoimiston ja Konserniverokeskuksen tekemien verotuspäätösten oikaisulautakuntakäsittelystä säädetään Verohallinnosta annetun lain 35 §:n 5 momentissa.

Mitä edellä on sanottu virkamiehistä, sovelletaan myös työsuhteiseen henkilöstöön. Esittelijänä voi kuitenkin toimia vain virkasuhteessa oleva henkilö.

Tämä työjärjestys tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2011.

Veronkantoyksikön työjärjestyksessä voidaan 31.12.2011 asti määrätä siitä, miltä osin Veronkantoyksikön 28 ja 29 §:n mukaiseen organisaatioon sovelletaan 4 §:n 2 momenttia ja 6 §:n 3 momenttia.