Tuomioistuinharjoittelun määritelmä

Tässä asetuksessa tuomioistuinharjoittelulla tarkoitetaan käräjäoikeuden, hovioikeuden ja hallinto-oikeuden lainkäyttötehtäviin perehdyttävää käräjänotaarien harjoittelujärjestelmää, joka koostuu työharjoittelusta, koulutuksesta ja seurannasta.

Käräjäoikeuslain (581/1993) 4 §:n 2 momentissa tarkoitetun tutkinnon suorittaneen henkilön, joka haluaa suorittaa tuomioistuinharjoittelun, on haettava harjoittelijaksi siihen käräjäoikeuteen, jossa hän haluaa aloittaa harjoittelunsa. Ennen harjoittelun alkamista hänen on vannottava tuomarinvala tai annettava tuomarinvakuutus käräjäoikeudessa tai hovioikeudessa.

Käräjäoikeus ilmoittaa harjoittelupaikat haettaviksi kaksi kertaa vuodessa, maaliskuussa ja syyskuussa. Ilmoituksessa on mainittava, jos harjoittelu voi tapahtua käräjäoikeuden lisäksi osittain hovi- tai hallinto-oikeudessa.

Tuomioistuinharjoitteluun valinta tapahtuu nimittämällä harjoittelija käräjänotaariksi määräaikaiseen virkasuhteeseen käräjäoikeuteen, hovioikeuteen ja hallinto-oikeuteen käräjäoikeuden laamannin, hovioikeuden presidentin ja hallinto-oikeuden ylituomarin määräyksellä. Niiden harjoittelijoiden, jotka suorittavat harjoittelun osittain hovi- tai hallinto-oikeudessa, valinta tapahtuu asianomaisen käräjäoikeuden sekä hovi- tai hallinto-oikeuden kesken yksimielisellä päätöksellä.

Käräjänotaarin valinnassa noudatetaan käräjäoikeuslain 4 §:n 2 momentissa säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia. Arvioitaessa soveltuvuutta oikeudelliseen ratkaisutoimintaan voidaan ottaa huomioon opintomenestys, opintojen perusteella tai muutoin osoitettu oikeudellinen osaaminen sekä aikaisempi työkokemus.

Henkilökohtaisia ominaisuuksia voidaan arvioida haastattelemalla.

Tuomioistuimen päällikön ja harjoittelun ohjaajan tulee yhdessä huolehtia siitä, että käräjänotaaria ohjataan ja seurataan tehtäviensä suorittamisessa.

Käräjänotaarin tulee käräjäoikeudessa saada kokemusta tuomarin tehtävistä sekä hovi- ja hallinto-oikeudessa esittelijän tehtävistä. Käräjänotaarille osoitettujen työtehtävien tulee riittävän monipuolisesti perehdyttää häntä näihin tehtäviin.

Käräjänotaarin tulee käräjäoikeudessa perehtyä tuomioistuimen kansliassa suoritettaviin tehtäviin sekä käsitellä ja itsenäisesti ratkaista käräjäoikeuslain 17 §:ssä tarkoitettuja asioita. Hän voi pitää pöytäkirjaa käräjäoikeuden istunnossa ja ilman eri määräystä tehdä käräjäoikeusasetuksen (582/1993) 22 §:ssä säädetyt tehtävät.

Käräjänotaarilla tulee olla mahdollisuus osallistua harjoittelupaikassa järjestettävään koulutukseen sekä käräjänotaareille järjestettävään yhteiseen koulutukseen.

Käräjänotaarille on laadittava harjoittelupaikassa harjoittelusuunnitelma, jossa määritellään harjoittelun tavoitteet ja sisältö.

Harjoittelusuunnitelmassa on kuvattava harjoittelun tavoitteet ja tehtävät kussakin harjoitteluvaiheessa, perehdyttäminen ja kouluttaminen käsiteltäviin asiaryhmiin, työtehtävien seuranta ja palautteen antaminen sekä mainittava muut harjoittelun kannalta keskeiset seikat ja harjoittelijan ohjauksesta vastuussa olevat henkilöt.

Varatuomarin arvonimen tuomioistuinharjoittelun suorittaneelle myöntää se hovioikeus, jonka tuomiopiiriin kuuluvassa käräjäoikeudessa käräjänotaari on suorittanut harjoittelun. Arvonimi myönnetään kirjallisesta hakemuksesta sen jälkeen, kun käräjänotaari on suorittanut loppuun kaikki hänelle uskotut tehtävät. Hakemukseen on liitettävä todistus suoritetusta harjoittelusta.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2011. Sen 3 §:n 1 momenttia sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivästä maaliskuuta 2012.

Ennen asetuksen voimaantuloa määräaikaiseen notaarin virkaan nimitetty tuomioistuinharjoittelija suorittaa harjoittelunsa loppuun siinä käräjäoikeudessa, johon hänet on nimitetty. Tällaiseen harjoittelijaan sovelletaan kuitenkin tämän asetuksen 5-7 §:n säännöksiä.