Elinikäisen oppimisen neuvosto

Elinikäisen oppimisen neuvosto on opetusministeriön yhteydessä toimiva asiantuntijaelin, joka käsittelee koulutuksen ja työelämän väliseen yhteistyöhön sekä elinikäisen oppimisen edellytyksiin ja aikuiskoulutuspolitiikan kehittämiseen liittyviä kysymyksiä.

Neuvoston tehtävänä on

seurata koulutuksen ja työelämän toimintaympäristön ja yksilöiden koulutustavoitteiden muutoksia sekä arvioida niiden vaikutuksia aikuisväestön osaamis- ja koulutustarpeisiin ja elinikäisen oppimisen politiikkaan;

seurata ja edistää työelämässä tapahtuvaa opiskelua;

edistää korkeakoulujen, koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten yhteistyötä työelämän kanssa;

seurata elinikäisen oppimisen edellytysten toteutumista ja tehdä ehdotuksia tarvittavista kehittämistoimenpiteistä;

edistää elinikäiseen oppimiseen liittyvää tutkimusta, pedagogista kehittämistyötä ja kansainvälistä yhteistyötä;

suorittaa muut opetusministeriön sille osoittamat tehtävät.

Neuvostossa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä enintään neljätoista muuta jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen.

Neuvoston jäsenten ja varajäsenten tulee edustaa laaja-alaisesti koulutuksen, työelämän ja tutkimuksen asiantuntemusta. Neuvoston kokoonpanossa tulee lisäksi ottaa huomioon molemmat kieliryhmät.

Neuvostolla voi olla samanaikaisesti enintään kolme sivutoimista sihteeriä.

Neuvosto voi käyttää apunaan pysyviä tai tilapäisiä asiantuntijoita.

Valtioneuvosto nimeää neuvoston puheenjohtajan, jäsenet ja varajäsenet enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Neuvosto valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.

Opetusministeriö määrää neuvoston sihteerit neuvoston esityksestä.

Jos neuvoston jäsen eroaa kesken toimikauden, hänen tilalleen nimetään uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Neuvosto voi perustaa asioiden valmistelua varten jaostoja. Jaoston jäsenten ei puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa lukuun ottamatta tarvitse olla neuvoston jäseniä. Jaoston sihteerinä toimii neuvoston sihteeri.

Neuvosto ja sen jaosto kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Neuvosto ja jaosto on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla.

Asia ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan tulee päätökseksi se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut. Henkilövalinta ratkaistaan äänten mennessä tasan arvalla.

Neuvoston toimintaan liittyvien kokouspalkkioiden suuruuden vahvistaa opetusministeriö. Matkoista aiheutuvat kustannukset korvataan valtion virkaehtosopimuksen mukaisesti.

Neuvoston työhön liittyvät kustannukset maksetaan opetusministeriön toimintamenoihin varatuista määrärahoista.

Neuvoston on toimitettava opetusministeriölle toimikautensa alussa toimintasuunnitelma ja vuosittain toimintakertomus.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2009.

Tällä asetuksella kumotaan aikuiskoulutusneuvostosta 10 päivänä helmikuuta 2000 annettu valtioneuvoston päätös (127/2000) .

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.