Soveltamisala

Tässä työjärjestyksessä säädetään ministeriön hallinnonalan ohjauksesta, ministeriön johtamisesta ja johtoryhmistä, ministeriön osastoista ja erillisistä yksiköistä sekä niiden tehtävistä, eräiden virkamiesten tehtävistä ja sijaisista sekä asioiden ratkaisemisesta.

Tämän työjärjestyksen säännökset koskevat soveltuvin osin rajavartiolaitoksen esikuntaa.

Tämän työjärjestyksen säännöksiä sovelletaan sisäasiainministeriön yhteydessä toimivan palosuojelurahaston henkilöstön virkasuhteeseen liittyviin asioihin siltä osin kuin niitä ei ole säädetty palosuojelurahaston hallituksen ratkaistavaksi.

Syrjintälautakunnan ja vähemmistövaltuutetun tehtävistä säädetään jäljempänä erikseen.

Sisäasiainministeriön hallinnonalalla sovelletaan ministeriön ja hallinnonalan virastojen ja laitosten välillä tulosohjausta ja ministeriössä tulosjohtamista. Ministeriön osastoissa voidaan soveltaa tulosjohtamista täydentäviä ryhmä-, vastuualue- tai muita vastaavia johtamisjärjestelmiä.

Ministerit johtavat hallinnonalan toimintaa apunaan ministeriön johtoryhmä ja toimialojen johtoryhmät.

Toimialojen johtoryhmiä ovat turvallisuusasiain johtoryhmä (Turjo) ja maahanmuuttoasioiden johtoryhmä (Majo).

Osaston päällikön apuna on osaston johtoryhmä.

Ministeriön johtoryhmä käsittelee hallinnonalan ja ministeriön toimintaan keskeisesti vaikuttavat yhteiskuntapoliittiset linjaukset sekä toimintaa suuntaavat tulossuunnitelmat ja niiden toteuttamisen edellyttämät voimavarat. Johtoryhmä arvioi myös toiminnan tuloksellisuutta, seuraa lainvalmistelua, käsittelee yhteiset turvallisuutta ja maahanmuuttoa koskevat asiat sekä käsittelee ja sovittaa yhteen muut laajakantoiset ja periaatteellisesti tärkeät asiat.

Johtoryhmään kuuluvat ministerit, kansliapäällikkö, osastojen päälliköt, rajavartiolaitoksen edustajana kuitenkin rajavartiolaitoksen päällikkö sekä yksi henkilöstön edustaja. Johtoryhmän sihteerinä toimii puheenjohtajan määräämä henkilö. Ministeriön viestintäjohtajalla ja ministerien erityisavustajilla on oikeus olla läsnä johtoryhmän kokouksissa.

Johtoryhmän puheenjohtajana toimii sisäasiainministeri ja varapuheenjohtajana maahanmuutto- ja eurooppaministeri. Jos kumpikin heistä on estyneenä, puheenjohtajana toimii kansliapäällikkö.

Turvallisuusasiain johtoryhmä (Turjo) käsittelee yleisen järjestyksen ja turvallisuuden, pelastustoimen, hätäkeskustoiminnan, rajaturvallisuuden sekä varautumisen toimintalinjoja sekä tulossuunnittelua ja arvioi toiminnan tuloksellisuutta. Se käsittelee ja sovittaa yhteen myös usean osaston toimialaan kuuluvat turvallisuutta koskevat asiat sekä siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien yhteensovittamista koskevat asiat. Johtoryhmä käsittelee lisäksi lakien ja merkittävien asetusten valmistelun käynnistämistä koskevat suunnitelmat ennen hankkeen asettamista sekä seuraa hankkeiden etenemistä. Johtoryhmä voi käsitellä myös muita puheenjohtajan määräämiä asioita.

Johtoryhmään kuuluvat sisäasiainministeri puheenjohtajana, sisäasiainministerin valtiosihteeri varapuheenjohtajana sekä jäseninä kansliapäällikkö, poliisiosaston ja pelastusosaston osastopäälliköt, rajavartiolaitoksen päällikkö, ministeriön kansainvälisten asioiden yksikön päällikkö, Poliisihallituksen poliisiylijohtaja ja suojelupoliisin päällikkö. Johtoryhmän sihteerin määrää puheenjohtaja. Ministeriön viestintäjohtajalla ja ministerien erityisavustajilla on oikeus olla läsnä johtoryhmän kokouksissa. Johtoryhmän kokouksiin voivat tarvittaessa osallistua myös muut puheenjohtajan määräämät henkilöt.

Turvallisuusasiain johtoryhmä voi kokoontua poikkeavissa turvallisuustilanteissa myös laajemmassa tai suppeammassa kokoonpanossa siten kuin sisäasiainministerin vahvistamassa sisäisessä määräyksessä todetaan.

Maahanmuuttoasioiden johtoryhmä (Majo) käsittelee maahanmuuttoa, kotouttamista ja etnistä yhdenvertaisuutta koskevia toimintalinjoja sekä tulossuunnittelua ja arvioi toiminnan tuloksellisuutta. Se käsittelee ja sovittaa yhteen myös usean osaston toimialaan kuuluvat maahanmuuttoa koskevat asiat. Johtoryhmä käsittelee lisäksi lakien ja merkittävien asetusten valmistelun käynnistämistä koskevat suunnitelmat ennen hankkeen asettamista sekä seuraa hankkeiden etenemistä. Johtoryhmä voi käsitellä myös muita puheenjohtajan määräämiä asioita.

Johtoryhmään kuuluvat maahanmuutto- ja eurooppaministeri puheenjohtajana, kansliapäällikkö varapuheenjohtajana sekä jäseninä maahanmuutto-osaston osastopäällikkö, ja tulosyksiköiden päälliköt sekä ministeriön kansainvälisten asioiden yksikön päällikkö ja Maahanmuuttoviraston ylijohtaja. Johtoryhmän sihteerin määrää puheenjohtaja. Sisäasiainministerin valtiosihteerillä, ministeriön viestintäjohtajalla ja ministerien erityisavustajilla on oikeus olla läsnä johtoryhmän kokouksissa . Johtoryhmän kokouksiin voivat tarvittaessa osallistua myös muut puheenjohtajan määräämät henkilöt.

Maahanmuuttoasioiden johtoryhmä voi kokoontua poikkeavissa tilanteissa myös laajemmassa tai suppeammassa kokoonpanossa siten kuin sisäasiainministerin vahvistamassa sisäisessä määräyksessä todetaan.

Osastopäällikkökokous sovittaa valmistelevasti yhteen ministeriön johtoryhmän asioita, hallinnonalan ja ministeriön yhteisiä hallinnollisia ja toiminnallisia asioita sekä varmistaa osastojen välisen tiedonkulun ja johtoryhmässä tehtyjen päätösten toimeenpanon. Kokouksessa käsitellään lisäksi säännöllisesti eduskunnalle annettavaksi ilmoitettujen hallituksen esitysten valmistelutilannetta. Osastopäällikkökokous toimii myös ministeriön valmiustoimikuntana.

Osastopäällikkökokoukseen osallistuvat kansliapäällikön johdolla ministeriön osastopäälliköt sekä hallintojohtaja, talousjohtaja, lainsäädäntöjohtaja, ministeriön kansainvälisten asioiden yksikön päällikkö ja viestintäjohtaja. Sisäasiainministerin valtiosihteerillä on oikeus olla läsnä kokouksessa. Kokouksen sihteerinä toimii puheenjohtajan määräämä henkilö.

Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöhallinnon yhteistyöryhmä (Hepry) käsittelee henkilöstöhallinnon periaatteellisesti merkittäviä kysymyksiä ja linjauksia ja tekee aloitteita ministeriön henkilöstöpolitiikan kehittämiseksi.

Yhteistyöryhmään kuuluvat ministeriön hallintoyksikön päällikkö puheenjohtajana ja ministeriön hallintoyksikön henkilöstöpäällikkö varapuheenjohtajana sekä jäseninä osastojen hallinnosta vastaavien yksiköiden päälliköt tai osaston muu henkilöstöhallinnosta vastaava virkamies ja kolme henkilöstön edustajaa. Sihteerinä toimii ministeriön hallintoyksikön tehtävään määräämä virkamies. Tehtävään nimetyllä tiedottajalla on oikeus olla läsnä ryhmän kokouksessa.

Yhteistyöryhmässä käsiteltävien asioiden valmistelua varten on sihteeristö, johon kuuluvat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, henkilöstön edustaja sekä yhteistyöryhmän sihteeri.

Käsiteltäessä ministeriötä koskevia yhteistoiminta-asioita yhteistyöryhmä toimii yhteistoimintaelimenä siten kuin ministeriön yhteistoimintasopimuksessa sovitaan.

Osaston johtoryhmä on osaston toiminnan yleistä suunnittelua ja yhteensovittamista varten. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii osastopäällikkö. Osastopäällikkö määrää johtoryhmän varapuheenjohtajan, jäsenet ja sihteerin ottaen huomioon myös johtoryhmän toimimisen osaston yhteistoimintaelimenä siten kuin ministeriön yhteistoimintasopimuksessa sovitaan.

Johtoryhmän tehtävänä on lisäksi ministeriön johtoryhmissä hyväksyttyjen toimintalinjojen ja toiminnan painopisteiden mukaisesti käsitellä osaston toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulossuunnitelma, talousarvioehdotus ja tilinpäätös- sekä toimintakertomusehdotus.

Käsiteltäessä osastoa koskevia yhteistoiminta-asioita osaston johtoryhmä tai muu siihen nimetty ryhmä toimii yhteistyöelimenä siten kuin ministeriön yhteistoimintasopimuksessa sovitaan.

Mitä osaston johtoryhmästä on sanottu, sovelletaan tarvittaessa erillisen yksikön johtoryhmään.

Hallinnonalan ja ministeriön hankintojen suunnittelua ja koordinointia sekä tärkeimpien hankintojen valmistelua varten on kansliapäällikön apuna hankintatiimi.

Hankintatiimin nimeää kansliapäällikkö.

Ministeriön talousyksikkö valmistelee hankintatiimissä käsiteltävät asiat.

Ministeriön osastojen ja erillisten yksiköiden viestintävastaavien yhteistyöelimenä toimii viestintäfoorumi. Viestintäfoorumi sovittaa yhteen ja kehittää ministeriön viestintää.

Ministeriön viestintäyksikkö valmistelee viestintäfoorumissa käsiteltävät asiat. Viestintäfoorumin puheenjohtajana toimii viestintäjohtaja ja sihteerinä viestintäyksikön nimeämä henkilö.

Hallinnonalan tietohallintoasioita yhteen sovittavan ja ohjaavan ryhmän (Tihry) tehtävänä on ministeriön ja hallinnonalan yhteiseen tietohallintostrategiaan, tietojenkäsittely- ja tietoliikennepalveluihin, tietoturvallisuuteen sekä sähköisen asioinnin yleiseen kehittämiseen liittyvien hankkeiden strateginen ohjaus.

Ministeriön hallintoyksikkö valmistelee hallinnonalan tietohallintoasioita yhteen sovittavassa ja ohjaavassa ryhmässä käsiteltävät asiat.

Ministeriössä on poliisiosasto, pelastusosasto, maahanmuutto-osasto ja rajavartio-osasto.

Ministeriössä on lisäksi kansliapäällikön välittömässä alaisuudessa osastojaon ulkopuolella ministeriön hallintoyksikkö, ministeriön talousyksikkö, ministeriön oikeusyksikkö, sisäisen tarkastuksen yksikkö, ministeriön viestintäyksikkö, ministeriön kansainvälisten asioiden yksikkö sekä sisäisen turvallisuuden sihteeristö, jotka muodostavat ministeriön esikunnan.

Sisäasiainministeriön yhteydessä toimii myös syrjintälautakunta ja vähemmistövaltuutetun toimisto.

Poliisiosasto käsittelee asiat, jotka koskevat

Poliisihallituksen tulosohjausta;

poliisihallintoa;

yleistä järjestystä ja turvallisuutta;

poliisin rikostorjuntaa;

poliisin lupahallintoa;

ampuma-aseita;

arpajaistoiminnan ohjausta, valvontaa ja muita siihen liittyviä keskeisiä asioita; ja

yksityistä turvallisuusalaa.

Poliisiosasto käsittelee myös asiat, jotka koskevat poliisin taloushallintoa, tulosohjausta, henkilöstöhallintoa, kansainvälisiä asioita samoin kuin sisäasiainministeriölle poliisin toimialalla kuuluvia muita asioita.

Pelastusosasto käsittelee pelastustoimeen kuuluvat asiat, jotka koskevat

tulosohjausta;

toimintavalmiutta;

organisaatioita;

aluejaotuksia;

valvonta-, hälytys-, tietoliikenne- ja viestijärjestelmiä;

kalustoa ja materiaalia;

koulutusta, tiedotusta ja valistusta sekä tutkimusta;

tilastointia;

vapaaehtoisia järjestöjä;

Palosuojelurahastoa;

Pelastusopistoa, lukuun ottamatta asioita, jotka on 23 §:ssä säädetty ministeriön kansainvälisten asioiden yksikön tehtäviksi;

palonehkäisyä ja onnettomuuksien ehkäisyä;

rakenteellista väestönsuojelua;

kansainvälistä avustustoimintaa;

valmiussuunnittelua;

Suomen Erillisverkot Oy:n omistajaohjausta ja viranomaisradioverkkoa koskevan erityistehtävän ohjausta;

hengenpelastusmitaleja; sekä

Suomen Punaisen Ristin ansiomerkkejä.

Osasto käsittelee lisäksi aluehallinnon yhteistä varautumista poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin ja siihen liittyviä keskushallinnon tehtäviä koskevat asiat.

Osasto käsittelee hätäkeskuslaitosta koskevat asiat. Hätäkeskuslaitoksen tulosohjausta, talousarviota, yhteistyöryhmän asettamista, hätäkeskuksen päällikön nimittämistä sekä muita hätäkeskuslaitoksen toiminnan kannalta tärkeitä asioita osaston tulee käsitellä yhteistyössä poliisiosaston kanssa.

Hätäkeskuslaitoksen tulosohjauksen yhteensovittamista varten on valtakunnallinen hätäkeskuslaitoksen tulosohjauksen yhteistyöryhmä, jossa on jäseninä pelastusylijohtaja, poliisiosaston osastopäällikkö ja sosiaali- ja terveysministeriön nimeämä ylijohtaja. Yhteistyöryhmän puheenjohtajana toimii pelastusylijohtaja.

Pelastustoiminnan johtamisesta onnettomuustilanteissa säädetään erikseen.

Maahanmuutto-osasto käsittelee asiat, jotka koskevat

maahanmuuttoa ja maahanmuuttoon liittyviä lupia maahanmuuttohallinnon osalta;

muukalaispassia ja pakolaisen matkustusasiakirjaa;

pakolaisuutta ja turvapaikkaa;

maahanmuuttajien kotouttamista ja etnisiä suhteita;

Suomen kansalaisuutta;

ihmiskaupan vastaisen toiminnan yhteensovittamista sisäasiainministeriön hallinnonalalla;

ulkomaan kansalaisten paluuta ja palauttamista;

paluumuuttoon, maastamuuttoon ja ulkosuomalaisiin liittyviä asioita;

Maahanmuuttovirastoa;

vastaanottokeskuksia;

turvapaikanhakijoiden vastaanottoa ja joukkopakotilanteisiin varautumista;

ulkomaalaislain (301/2004) nojalla tapahtuvaa säilöönottoa; sekä

maahanmuuttohallinnon viestintää.

Rajavartio-osasto käsittelee rajaturvallisuutta ja meripelastusta koskevat asiat.

Rajavartio-osasto käsittelee myös asiat, jotka koskevat rajavartiolaitoksen organisaatiota, aluejakoa, taloushallintoa ja tulosohjausta sekä henkilöstöhallintoa samoin kuin sisäasiainministeriölle rajavartiolaitoksen toimialalla kuuluvia muita asioita.

Ministeriön hallintoyksikkö käsittelee asiat, jotka koskevat

yleistä ministeriön ja hallinnonalan toiminnan kehittämistä;

ministeriön yleisten hallintoasioiden hoitoa ja sisäisiä palveluita;

useamman kuin yhden osaston toimialaan kuuluvien lausuntojen valmistelua ja yhteensovittamista;

ministeriön henkilöstöpolitiikkaa ja henkilöstöhallintoa sekä hallinnonalan yleistä henkilöstöpolitiikkaa;

ministeriön keskitettyä ja hallinnonalan yleistä henkilöstön kehittämistä;

ministeriön toimitiloja, asiakaspalveluja ja turvallisuutta;

ministeriön tietopalvelua ja asiakirjahallintoa sekä hallinnonalan yleistä asiakirjahallintoa;

ministeriön käännös- ja tulkkauspalveluita sekä käännös- ja tulkkauspalveluiden hallinnollista kehittämistä hallinnonalalla;

ministerien, kansliapäällikön ja ministerien erityisavustajien sihteeripalveluja;

ministeriön ja hallinnonalan yhteistä tietohallinnon, tietojenkäsittelyn, tietoliikenteen, tietoturvallisuuden, puhepalveluiden sekä sähköisen asioinnin ohjausta ja kehittämistä;

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen tulosohjausta;

henkilöstöhallinnon ja sen tietojärjestelmien hallinnonalatasoista kehittämistä ja koordinointia;

hallinnonalojen yhteisen organisaation, aluejakojen ja alueellistamisen yhteensovittamista;

hallinnonalan virastopäälliköiden palkkausta; sekä

Suomen lippua ja Suomen vaakunaa, lukuun ottamatta valistus- ja tiedotustoimintaa sekä poliisin oikeutta käyttää suorakaiteista valtiolippua.

Ministeriön hallintoyksikkö käsittelee myös ne muut ministeriön asiat, jotka eivät kuulu muille osastoille tai erillisille yksiköille.

Ministeriön talousyksikkö käsittelee asiat, jotka koskevat

ministeriön ja hallinnonalan strategiavalmistelua, tulossuunnittelua, tulosohjausta, tuloksellisuuden valvontaa ja muuta controller-toimintaa sekä taloussuunnittelua;

hallinnonalan toiminnasta ja taloudesta annettavia kertomuksia;

ministeriön tilivirastotehtäviä ja sisäisen valvonnan periaatteita;

Euroopan unionin yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevan puiteohjelman mukaisten Euroopan pakolaisrahaston, ulkorajarahaston, paluurahaston ja kotouttamisrahaston todentamisviranomaistehtäviä;

taloushallinnon ja sen tietojärjestelmien hallinnonalatasoista kehittämistä ja koordinointia;

hallinnonalan tutkimustoiminnan kehittämistä ja koordinointia;

ministeriön ja hallinnonalan hankintatointa ja toimitila-asioita koskevien asioiden ohjausta ja kehittämistä; sekä

Palosuojelurahaston toiminnan ja talouden valvontaa.

Ministeriön talousyksikkö osallistuu ministerin tai kansliapäällikön ratkaistavien hankinta-asioiden ja ministeriön sitoutumista edellyttävien toimitila-asioiden valmisteluun yhteistyössä asianomaisen osaston tai erillisyksikön kanssa.

Ministeriön talousyksikkö vastaa toimeksiantona saatujen ministeriön hankintojen osalta julkisia hankintoja koskevien menettelyjen noudattamisesta sekä erityisesti kilpailuttamisesta siten kuin ministeriön sisäisessä määräyksessä tarkemmin määrätään.

Ministeriön talousyksikkö huolehtii lisäksi hallinnonalan hankintoja koskevan yhtenäisen sopimustenhallinnan järjestämisestä sekä ministeriön hankintoja koskevan sopimustenhallinnan sisältöosuuden ylläpidosta.

Ministeriön oikeusyksikkö käsittelee asiat, jotka koskevat

ministeriön johdon avustamista säädöshankkeiden seurannassa, useamman kuin yhden osaston toimialaan kuuluvan säädösvalmistelun yhteensovittamisessa ja säädösvalmistelun laadun kehittämisessä;

ministeriön johdon ja yksikköjen avustamista oikeudellisissa asioissa;

ministeriön ja hallinnonalan laillisuusvalvontaa;

ministeriötä tai ministeriön virkamiehiä koskevien kanteluiden käsittelyä;

perus- ja ihmisoikeuksien ennakollista valvontaa ministeriön säädösvalmistelussa;

yhdenvertaisuuslain (21/2004) mukaisten yhdenvertaisuus- ja syrjintäkysymysten yhteensovittamista;

syrjintälautakunnan talous- ja henkilöstöhallinnollisia asioita; sekä

sisäasiainministeriölle kuuluvia vähemmistövaltuutettua ja syrjintälautakuntaa koskevia asioita.

Sisäisen tarkastuksen yksikkö käsittelee asiat, jotka koskevat

sisäasiainministeriön toimintojen ja taloudenhoidon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sisäisen tarkastuksen ohjesäännössä tarkemmin määrätyllä tavalla;

ministeriön tilinpäätöksen ja hallinnonalan tilinpäätöskertomuksen sekä valtion talousarvioasetuksen 66 i §:ssä tarkoitettujen tilinpäätöskannanoton ja perustellun kannanoton sisältämien tietojen oikeellisuutta ja riittävyyttä;

ministeriön ja hallinnonalan virastojen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yhteensovittamista;

Euroopan unionin yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevan puiteohjelman mukaisten Euroopan pakolaisrahaston, ulkorajarahaston, paluurahaston ja kotouttamisrahaston tarkastusviranomaistehtäviä; sekä

kansliapäällikön erikseen antamia tehtäviä.

Ministeriön viestintäyksikkö johtaa ja kehittää viestintää.

Ministeriön viestintäyksikkö

vastaa ministeriön ylimmän johdon viestinnästä;

vastaa ministeriön sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä ja verkkoviestinnästä;

vastaa ministeriön ja ministeriön hallinnonalan yhteisten viestinnän kehittämishankkeiden valmistelusta ja toteuttamisesta;

vastaa ministeriön sidosryhmäviestinnästä;

vastaa Monitori-lehden toimittamisesta;

vastaa ministeriön julkaisutoiminnan kehittämisestä; sekä

vastaa Suomen lippua ja vaakunaa koskevasta valistus- ja tiedotustoiminnasta.

Ministeriön kansainvälisten asioiden yksikkö

yhteensovittaa ministeriölle kuuluvia kansainvälisiä ja Euroopan unionissa käsiteltäviä asioita sekä avustaa ministereitä ja kansliapäällikköä kansainvälisten ja Euroopan unioniin liittyvien asioiden hoitamisessa;

käsittelee asiat, jotka koskevat siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksia sekä niiden kehittämistä ja ylläpitämistä;

vastaa Pelastusopiston Kriisinhallintakeskuksen tulosohjauksesta, tulossuunnittelusta ja valvonnasta;

toimii Euroopan unionin yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevan puiteohjelman mukaisten Euroopan pakolaisrahaston, ulkorajarahaston, paluurahaston ja kotouttamisrahaston vastuuviranomaisena;

vastaa ministereiden ja kansliapäällikön kansainvälisten vierailujen ja matkojen valmistelusta; sekä

tekee ehdotuksia ministeriön kansainvälisen toiminnan tehostamiseksi.

Ministeriön kansainvälisten asioiden yksikkö neuvottelee kunkin vuoden kansainvälisen pelastuspalvelutoiminnan tavoitteista ja määrärahoista pelastusosaston kanssa ennen tulossopimuksen tekemistä.

Sisäisen turvallisuuden sihteeristö valmistelee ja yhteensovittaa sisäisen turvallisuuden ohjelman, seuraa sen toteutumista ja koordinoi sen toimeenpanoa sekä valmistelee muita sisäisen turvallisuuden ohjelmaan liittyviä tehtäviä.

Sihteeristö vastaa osastojen yhteisistä sisäiseen turvallisuuteen liittyvistä valmistelu- ja sihteeritehtävistä. Lisäksi sihteeristö valmistelee yhteistyössä ministeriön viestintäyksikön kanssa sisäiseen turvallisuuteen liittyvää yleistä viestintää ja sidosryhmäyhteistyötä sekä valmistelee ja koordinoi kansliapäällikön toimeksiannosta muita sisäiseen turvallisuuden yhteensovittamiseen liittyviä asioita.

Ministerin toimikaudeksi nimitetyn valtiosihteerin tehtävästä on säädetty valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 44 §:n 2 momentissa.

Ministeri antaa tarvittaessa tarkemmat määräykset valtiosihteerin tehtävistä.

Mitä jäljempänä säädetään valtiosihteeristä tarkoitetaan sisäasiainministerin toimikaudeksi nimitettyä valtiosihteeriä ja sisäasiainministerin toimialaan liittyviä asioita.

Kansliapäällikön tehtävänä on johtaa, kehittää ja valvoa ministeriön ja sen hallinnonalan toimintaa sekä siinä tarkoituksessa

vastata ministeriön toiminnasta ja huolehtia, että sen tehtävät hoidetaan tuloksekkaasti;

huolehtia lainsäädännön valmistelun laadusta ministeriössä;

vastata virkamiesvalmistelun yhteensovittamisesta ministeriön sisällä;

johtaa ja kehittää ministeriön henkilöstöhallintoa ja muuta sisäistä hallintoa;

vastata ministeriön hallinnonalan tavoitteiden valmistelusta ja niiden toteutumisen seurannasta;

vastata ministeriön hallinnonalan organisaatiosta ja sen kehittämisestä ;

huolehtia ministeriön ja sen hallinnonalan yleisestä turvallisuudesta sekä varautumisesta.

Rajavartiolaitoksen päällikkö pitää sisäasiainministerin tietoisena rajavartiolaitosta koskevista asioista ja osallistuu rajavartiolaitosta koskevien asioiden käsittelyyn sisäasiainministeriössä.

Osaston päällikkö johtaa asetettujen toimintalinjojen mukaisesti osastonsa toimintaa.

Osaston päällikkö

vastaa osastonsa toiminnan tuloksellisuudesta;

johtaa ja yhteensovittaa osastonsa ja toimialansa kansainvälisiä asioita

johtaa osastonsa ja toimialansa tulossuunnitelmien valmistelua;

vastaa osastonsa säädösvalmistelu- ja muiden periaatteellisesti tärkeiden hankkeiden käynnistämisestä ja seurannasta;

johtaa alaisten virastojen kanssa käytäviä tulosneuvotteluja;

käy tuloskeskustelut osastonsa tulosyksiköiden päälliköiden kanssa;

kehittää ja seuraa toimialansa toimintaa;

johtaa toimialansa asioiden valmistelua ministeriön johtoryhmää varten ja esittelee asiat siellä; sekä

kehittää osaston viestintää.

Mitä edellä 1 ja 2 momentissa säädetään osaston päälliköstä, koskee soveltuvin osin erillisen yksikön päällikköä sekä vähemmistövaltuutetun toimiston päällikkönä toimivaa vähemmistövaltuutettua.

Mitä 28 §:ssä säädetään osaston päälliköstä, koskee soveltuvin osin osaston tulosyksikön päällikköä.

Tulosyksikön päällikön on osallistuttava erityisesti yksikkönsä tärkeisiin tai laajakantoisiin säädösvalmisteluhankkeisiin.

Mitä edellä 28 §:ssä ja tämän pykälän 1 ja 2 momentissa säädetään tulosyksikön päälliköstä, koskee soveltuvin osin ryhmän ja vastuualueen vetäjää tai muuta henkilöä siten kuin osaston työjärjestyksessä tarkemmin määrätään.

Pelastusosaston hallitusneuvos apulaisosastopäällikkönä johtaa pelastusylijohtajan lähimpänä apuna osaston toimintaa.

Pelastusosaston hallitusneuvos apulaisosastopäällikkönä

vastaa osaltaan osaston toiminnan kehittämisestä;

yhteensovittaa osaston yksiköiden toimintaa;

valmistelee osaston tulosyksiköiden päälliköiden kanssa tehtävät tulossopimukset;

yhteensovittaa osaston ja toimialan tulossuunnitelmien ja tulossopimusten valmistelua sekä

avustaa osastopäällikköä osaston säädösvalmistelu- ja muiden periaatteellisesti tärkeiden hankkeiden käynnistämisessä ja seurannassa.

Vähemmistövaltuutetun ja syrjintälautakunnan tehtävistä etnisen syrjinnän ehkäisyä, hyvien etnisten suhteiden edistämistä, etnisten vähemmistöjen sekä ulkomaalaisten oikeuksien ja aseman turvaamista, etnisen syrjimättömyyden periaatteen valvontaa samoin kuin ihmiskauppaan liittyvää raportointia varten on säädetty vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta annetussa laissa (660/2001) . Vähemmistövaltuutettu on toiminnassaan itsenäinen ja riippumaton.

Kukin virkamies on vahvistetusta työnjaosta riippumatta velvollinen tarvittaessa suorittamaan ne tehtävät, jotka ministeri, valtiosihteeri, kansliapäällikkö, osaston tai erillisen yksikön päällikkö tai asianomaisen tulosyksikön päällikkö hänelle määrää.

Jos kansliapäällikkö, osaston tai erillisen yksikön päällikkö tai tulosyksikön päällikkö ottaa esiteltäväkseen asian, joka on annettu hänen alaisensa virkamiehen esiteltäväksi, on tästä aina neuvoteltava alaisen virkamiehen kanssa.

Valtioneuvoston yleisen istunnon tai raha-asiainvaliokunnan esittelylistaa ei saa muutoin kuin pakottavista syistä jakaa ennen kuin asiasta on ilmoitettu ministerille ja hän on hyväksynyt sen ottamisen esittelyyn. Esittelyluvan pyytämisessä on lisäksi noudatettava erikseen annettua ohjetta.

Esittelylista on toimitettava myös valtiosihteerille, kansliapäällikölle ja asianomaiselle osastopäällikölle tai erillisen yksikön päällikölle hyväksymistä varten.

Arviomäärärahan ylittämistä koskeva esittelylista on toimitettava ministeriön talousyksikköön tiedoksi ennen luvan hakemista. Samoin on meneteltävä, jos arviomäärärahan ylittämisestä pyydetään valtiovarainministeriön lausuntoa.

Mitä edellä 1 momentissa säädetään esittelylistojen jakamisesta, noudatetaan myös sisäasiainministeriön kannanottoja sisältävien muistioiden jakamisessa ministerivaliokuntien käsittelyä varten.

Ministereille, valtiosihteerille ja kansliapäällikölle on tiedotettava tärkeimmistä ministeriön toimialalla esille tulevista ja vireillä olevista asioista sekä asioista, joilla on yleistä mielenkiintoa. Samoin on ilmoitettava tärkeimpien asioiden esittelystä hyvissä ajoin sekä määrättäessä toimitettava asiakirjat nähtäväksi.

Ministereille, valtiosihteerille ja kansliapäällikölle on tiedotettava eduskunnassa olevien hallituksen esitysten käsittelyvaiheista erikseen annettujen ohjeiden mukaisesti.

Valtiosihteerin on huolehdittava, että ministeriön virkamiehet saavat tiedon toimialaansa liittyvistä valtiosihteerin valmisteltavana olevista asioista.

Ministeriön osastoja ja erillisiä yksiköitä koskevat hankinnat valmistellaan yhteistyössä ministeriön talousyksikön kanssa sille tehtävän toimeksiannon mukaisesti. Ministeriön osastojen ja erillisten yksiköiden tulee huolehtia siitä, että toimeksiannon edellyttämä toimialan asiantuntemus ja osaaminen on käytettävissä hankintaprosessin aikana.

Mitä edellä 1 momentissa on sanottu, ei koske hankintoja, jotka kilpailutetaan toimeksiannon perusteella hallinnonalan muissa virastoissa.

Ministeriön viestintäyksikköä on informoitava riittävän aikaisessa vaiheessa ministeriön toimialalla esille ja vireille tulevista asioista sekä asioista, joilla on yleistä mielenkiintoa.

Vastausehdotus kirjalliseen kysymykseen on esitettävä ministerille viimeistään 10 päivää ennen määräajan päättymistä.

Vastausehdotus on ennen ehdotuksen antamista ministerille toimitettava kansliapäällikön ja asianomaisen osaston tai erillisen yksikön päällikön nähtäväksi.

Jos ministeriön virkamies kutsutaan kuultavaksi eduskunnan valiokuntaan, hänen on ennakolta ilmoitettava asiasta osaston päällikölle sekä tärkeässä asiassa myös valtiosihteerille ja kansliapäällikölle.

Eduskunnan valiokunnille annetut sisäasiainministeriön virkamiesten laatimat asiantuntijalausunnot, vastineet ja muut vastaavat muistiot tulee toimittaa tiedoksi ministerille, valtiosihteerille, kansliapäällikölle ja erityisavustajalle.

Ministeri ratkaisee ministeriössä päätettävät asiat, jollei ratkaisuvaltaa ole valtioneuvoston sisäasiainministeriöstä antamassa asetuksessa tai tässä työjärjestyksessä annettu ministeriön virkamiehille.

Kansliapäällikkö, osastojen päälliköt, erillisten yksiköiden päälliköt, tulosyksiköiden päälliköt ja muut virkamiehet ratkaisevat ministeriössä päätettäviä muita kuin yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittäviä asioita sen mukaan kuin jäljempänä määrätään.

Jos virkamies kuuluu ministeriön valvottavana olevan yhteisön tai säätiön hallintoelimeen, hän ei saa käsitellä eikä ratkaista kyseistä yhteisöä tai säätiötä koskevia asioita ministeriössä.

Ministeri ratkaisee asian, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista, jos se on yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittävä taikka jos siitä on hankittava valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan lausunto.

Jos on epäselvää tai harkinnanvaraista, onko asia katsottava yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti niin merkittäväksi, että se on saatettava ministerin ratkaistavaksi, ministeri päättää, katsooko hän asian sellaiseksi.

Virkamiehen ratkaisuvaltaan kuuluvasta asiasta, joka esitellään ministerille sen johdosta, että se on katsottava yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittäväksi, on esittelijän ennen esittelyä ministerille neuvoteltava sen virkamiehen kanssa, jonka ratkaisuvaltaan asia kuuluu, sekä tämän esimiehenä olevan osaston tai erillisen yksikön päällikön kanssa.

Ministeri voi pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista. Sama oikeus on yksittäistapauksessa kansliapäälliköllä, osastopäälliköllä, erillisen yksikön päälliköllä ja tulosyksikön päälliköllä asiassa, jonka ratkaiseminen kuuluu hänen alaiselleen virkamiehelle.

Rajavartiolaitoksen päälliköllä on oikeus ottaa ratkaistavakseen ministeriön rajavartio-osaston päällikölle kuuluva asia. Rajavartiolaitoksen päällikön, rajavartiolaitoksen esikunnan ja rajavartiolaitoksen apulaispäällikön oikeudesta sisäasiainministeriölle kuuluvien asioiden käsittelemiseen ja ratkaisemiseen on lisäksi voimassa, mitä rajavartiolaitoksesta annetussa laissa (578/2005) , rajavartiolaitoksesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (651/2005) ja muualla säädetään.

Jos kansliapäällikkö, osastopäällikkö, erillisen yksikön päällikkö tai tulosyksikön päällikkö ottaa ratkaistavakseen alaisensa virkamiehen ratkaisuvaltaan kuuluvan asian, tästä on aina ilmoitettava asianomaiselle virkamiehelle.

Kansliapäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat

ministeriön muiden kuin kansliapäällikön tai osaston päällikön viran perustamista, lakkauttamista ja nimen muuttamista;

muiden kuin valtion talousarviossa eriteltävien virkojen siirtämistä sisäasiainministeriön eri toimialoille kuuluvien virastojen kesken;

ministeriön yhteisten, vähintään vaativuustasoon 6 kuuluvien virkojen ja vastaavan työsopimussuhteisen henkilön sijoittamista sekä näiden virkojen siirtämistä ministeriössä, lukuun ottamatta osastopäällikköä;

viran haettavaksi julistamista, kun kysymyksessä on osaston tai erillisen yksikön päällikön tai vähemmistövaltuutetun tai osastoon sijoittamattoman viran täyttämisestä;

vaativuustasoon 9 kuuluvien ministeriön virkojen ja syrjintälautakunnan päätoimisten henkilöiden virkojen täyttämistä sekä vastaavan työsuhteisen henkilöstön ottamista;

ministeriön hallinnonalan virkaehtosopimuksia;

palkkausta, kun kysymyksessä on tulosyksikön päällikön virka tai osastoon sijoittamaton virka, sekä valtion virkamieslain 44 §:ssä tarkoitetun kirjallisen sopimuksen tekemistä muun kuin valtion virkamieslain 26 §:ssä tarkoitetun virkamiehen kanssa;

nimittämiensä virkamiesten irtisanomista valtion virkamieslain 27 §:n nojalla;

valtion virkamieslain 24 §:ssä tarkoitetun kirjallisen varoituksen antamista valtioneuvoston, ministerin tai kansliapäällikön nimittämälle virkamiehelle;

sivutoimiluvan myöntämistä, työtodistuksen tai ulkomaan virkamatkaa koskevan virkamatkamääräyksen antamista osaston ja erillisen yksikön päällikölle ja vähemmistövaltuutetulle sekä muuhun kuin lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvan virkavapauden myöntämistä näille virkamiehille enintään kahdeksi vuodeksi ja näiden virkamiesten vuosilomia;

lausunnon antamista asioissa, jotka kuuluvat useamman kuin yhden osaston toimialaan;

ministeriön tärkeimpiä hankintoja ja hallinnonalan keskitettyjä hankintoja, hankintamenettelyä ministeriön sitoutumista edellyttävissä useamman kuin yhden osaston toimialaan kuuluvien virastojen ja ministeriön omien toimitilojen vuokrauksissa sekä turvallisuushankintoja;

ministeriön ja hallinnonalan yhteistä tietohallintoa, tietojenkäsittelyä, tietoliikennettä, tietoturvallisuutta ja sähköistä asiointia, jos asia on periaatteellisesti tärkeä tai laajakantoinen;

Suomen Erillisverkot Oy:n omistajaohjausta;

ministeriön toimintaan osoitettujen määrärahojen jakamista;

ministeriön sisäistä hallintoa, jos asia on periaatteellisesti tärkeä tai laajakantoinen; sekä

neuvotteluvaltuuskunnan asettamista ministeriön toimialan kansainvälisiä sopimusneuvotteluja varten ja kansainvälisten hallintosopimusten tekemistä silloin, kun sopimus koskee useampaa kuin yhtä osastoa.

Toimitilojen hankintamenettelyehdotuksen esittelee kansliapäällikölle kyseisen toimialan tulosohjauksesta vastaavan osaston tai erillisen yksikön päällikkö.

Osaston päällikkö ratkaisee, jollei jäljempänä toisin säädetä, asiat, jotka koskevat

muiden kuin valtion talousarviossa eriteltävien virkojen siirtämistä osaston toimialaan kuuluvien virastojen kesken;

viran haettavaksi julistamista, kun kysymys on osastoon sijoitetun viran täyttämisestä;

enintään vaativuustasoon 8 kuuluvan viran täyttämistä tai määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittämistä lukuunottamatta mitä 47 §:n 1 momentin 1 kohdassa on säädetty sekä vastaavan työsopimussuhteisen ottamista;

nimittämistä määräaikaiseen virkasuhteeseen enintään vuodeksi, kun vastaavaan virkaan nimittää kansliapäällikkö, ministeri tai valtioneuvosto;

muuhun kuin lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvan virkavapauden myöntämistä ministerin tai kansliapäällikön nimittämälle virkamiehelle ja enintään kahdeksi vuodeksi valtioneuvoston nimittämälle virkamiehelle;

osaston virkamiesten sijaisten määräämistä;

osaston muun henkilöstön kuin tulosyksiköiden päälliköiden ja 47 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettujen virkamiesten palkkausta;

nimittämiensä virkamiesten irtisanomista valtion virkamieslain 27 §:n nojalla;

valtion virkamieslain 24 §:ssä tarkoitetun kirjallisen varoituksen antamista muulle kuin 44 §:n 9 kohdassa mainitulle osaston virkamiehelle;

kirjallisen huomautuksen antamista osaston virkamiehelle;

nimittämiensä virkamiesten määräämistä valtion virkamieslain 19 §:ssä tarkoitettuihin tarkastuksiin ja tutkimuksiin;

sivutoimiluvan myöntämistä, työtodistuksen tai ulkomaan virkamatkaa koskevan virkamatkamääräyksen antamista tulosyksikön päällikölle sekä tämän vuosilomaa;

tulosohjausta sekä osastolle ja sen toimialoille osoitettujen määrärahojen jakamista;

osaston ja toimialan hankintoja keskitetyt sopimukset huomioon ottaen;

valtionhallinnon yhteishankinnan piirissä olevan hankinnan toteuttamista muulla tavalla ministeriön talousyksikön annettua asiasta lausuntonsa;

hankintamenettelyä ministeriön sitoutumista edellyttävissä osaston toimialan toimitilavuokrauksissa;

osaston toimialaa koskevaa tiedottamista ja julkaisun julkaisemista ministeriön julkaisusarjassa;

kansainvälisten hallintosopimusten tekemistä ja osaston muuta kansainvälistä yhteistyötä;

viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 14 §:ssä tarkoitettua viranomaisen ratkaisua ja 28 §:ssä tarkoitettua lupaa; sekä

säädösten kääntämistä vieraalle kielelle.

Osaston päällikkö ratkaisee lisäksi asian, jonka osaston muu virkamies saisi tämän työjärjestyksen mukaan ratkaista, jos se osaston toiminnan kannalta tai muutoin on merkittävä.

Osastopäällikkö tai hänen määräämänsä osaston virkamies ratkaisee osaston tulosohjauksessa olevan viraston päällikön ulkomaan matkoihin liittyvät matkamääräykset.

Mitä 1, 2 ja 3 momentissa säädetään osaston päälliköstä, koskee soveltuvin osin erillisen yksikön päällikköä.

Tulosyksikön päällikkö ratkaisee, jollei jäljempänä toisin säädetä, asiat, jotka koskevat

tulosyksikölle ja sen toimialalle osoitettujen määrärahojen jakamista;

määräyksen tai ohjeen antamista;

lausunnon antamista;

virkavapautta tulosyksikön virkamiehelle, jos kysymys on virkavapaudesta, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla sekä tulosyksikön virkamiesten ja muun henkilöstön työaikakorvauksia, virkamatkamääräyksen antamista ja vuosilomien myöntämistä; sekä

tulosyksikön toimialaan kuuluvan komitean mietintöjä, palkkioita ja korvauksia, jolleivät nämä asiat kuulu komitean puheenjohtajan ratkaistaviin.

Kohdassa 4–5 mainitut asiat ratkaistaan ilman esittelyä.

Mitä edellä 1 momentin kohdassa 4 ja 5 säädetään tulosyksikön päälliköstä, koskee soveltuvin osin ryhmän tai vastuualueen vastuuhenkilöä siten kuin osaston tai erillisen yksikön työjärjestyksessä tarkemmin määrätään.

Osaston hallintoyksikön tai vastaavan päällikkö ratkaisee, jollei jäljempänä toisin säädetä, asiat, jotka koskevat

nimittämistä osaston virkamieheksi määräaikaiseen virkasuhteeseen enintään vuodeksi enintään vaativuustasoon 5 sekä näiden virkamiesten palkkausta;

sivutoimilupaa osaston virkamiehille, lukuun ottamatta tulosyksiköiden päälliköitä;

työtodistusta osaston virkamiehille, lukuun ottamatta tulosyksiköiden päälliköitä;

muuhun kuin lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvan virkavapauden myöntämistä osaston päällikön nimittämälle virkamiehelle; sekä

todistuksen antamista irtisanoutumisesta vähintään vaativuustasoon 8 kuuluvalle osaston virkamiehelle.

Mitä 1 momentissa säädetään osaston hallintoyksikön päälliköstä, koskee soveltuvin osin virka-asemaltaan vastaavaa muuta virkamiestä.

Kohdassa 3 ja 5 mainitut asiat ratkaistaan ilman esittelyä.

Ministeriön hallintoyksikön tietohallintojohtaja ratkaisee asiat, jotka koskevat ministeriön ja hallinnonalan yhteistä tietohallintoa, tietojenkäsittelyä, tietoliikennettä, tietoturvallisuutta ja sähköisen asioinnin yleistä kehittämistä. Tietohallintojohtaja hyväksyy lisäksi hallinnonalan tietohallinnon yhteisen määrärahan käyttämistä koskevan suunnitelman sen oltua käsiteltävänä hallinnonalan tietohallintoasioita yhteen sovittavassa ja ohjaavassa ryhmässä.

Ministeriön talousyksikön päällikkö hyväksyy kotimaan virkamatkaa koskevat matkalaskut erillisen yksikön päälliköiden osalta sekä antaa tarvittaessa kotimaan virkamatkaa koskevan matkamääräyksen osaston päällikölle ja erillisen yksikön päällikölle.

Ministeriön talousyksikön päällikkö ja laskentapäällikkö ratkaisevat ilman esittelyä ministeriön taloussäännössä määrättyjä tilivirastotehtäviä koskevat asiat.

Ministeriön talousyksikön tuottavuusvirkamies ratkaisee ministeriön talousyksikössä käsiteltävien hankinta-asioiden lisäksi asiat, jotka koskevat lausunnon antamista valtionhallinnon yhteishankinnan piirissä olevan hankinnan toteuttamisesta muulla tavalla sekä ilman esittelyä ilmoituksen tekemisen valtionhallinnon yhteishankintoja koskevaan puitejärjestelmään liittymisestä ministeriön tai hallinnonalan osalta.

Ministeriön hallintoyksikön päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat

enintään vaativuustasoon 5 kuuluvien ministeriön virkojen ja vastaavan työsopimussuhteisen henkilöstön sijoittamista sekä näiden virkojen siirtämistä ministeriössä; sekä

valtioneuvoston, ministerin ja kansliapäällikön nimittämien virkamiesten määräämistä valtion virkamieslain 19 §:ssä tarkoitettuihin tarkastuksiin ja tutkimuksiin.

Ministeriön hallintoyksikön päällikkö ratkaisee lisäksi ilman esittelyä asiat, jotka koskevat

todistuksen antamista irtisanoutumisesta kansliapäällikölle ja osaston ja erillisen yksikön päällikölle sekä vähemmistövaltuutetulle; sekä

ministeriön toimitilojen käyttöä ja yhteistä irtaimistoa.

Ministeriön hallintoyksikön palvelussuhdeasioita hoitava esittelijä ratkaisee ilman esittelyä asiat, jotka koskevat

virkavapautta ministeriön virkamiehelle, jos kysymys on virkavapaudesta, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla ja jos asia edellyttää kirjallista päätöstä;

vuosilomaoikeutta sekä virkamiehelle ja työsopimussuhteiselle henkilöstölle myönnettäviä vuosilomakorvauksia; sekä

todistuksen antamista irtisanoutumisesta ja virkasuhteen päättymisestä osastopäällikön nimittämälle virkamiehelle.

Ministeriön hallintoyksikön tietopalvelupäällikkö ratkaisee ilman esittelyä ministeriön asiakirjahallinnon käsikirjaan liittyvän tiedonhallintasuunnitelman muutokset.

Ministeriön turvallisuuspäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat viraston turvallisuuteen liittyvää koulutusta.

Ministeriön kansainvälisten asioiden yksikön siviilikriisinhallinta-asioita käsittelevä neuvotteleva virkamies ratkaisee nimittämisen julkisoikeudelliseen palvelussuhteeseen sekä palvelussuhteen ehdot kotimaan valmiuksien kannalta merkittävissä tehtävissä.

Poliisiosaston osastopäällikkö ratkaisee 45 §:ssä säädetyn lisäksi asiat, jotka koskevat

nimittämistä Poliisin tekniikkakeskuksen johtajan ja Poliisiammattikorkeakoulun rehtorin enintään vuodenkestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen;

muuhun kuin lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvan virkavapauden myöntämistä enintään vuodeksi Poliisin tekniikkakeskuksen johtajalle ja Poliisiammattikorkeakoulun rehtorille;

lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvan virkavapauden myöntämistä, sivutoimiluvan myöntämistä sekä todistuksen antamista irtisanoutumisesta ja virkasuhteen päättymisestä Poliisihallituksen poliisiylijohtajalle, keskusrikospoliisin, suojelupoliisin ja liikkuvan poliisin päällikölle sekä Poliisin tekniikkakeskuksen johtajalle ja Poliisiammattikorkeakoulun rehtorille; sekä

erivapauden myöntämistä poliisitoimen virkoihin, lukuun ottamatta virkoja, joihin valtioneuvosto nimittää.

Pelastusylijohtaja ratkaisee 45 §:ssä säädetyn lisäksi asiat, jotka koskevat

pelastuslain 49 §:ssä tarkoitettua kansainvälistä pelastustoimintaa ja muuta yhteistoimintaa;

hätäkeskuslaitoksen tulosohjausta ja talousarviota sekä hätäkeskuslaitoksen yleisjärjestelyjä;

pelastustoiminnan johtamista pelastuslain 44 §:n 2 momentissa ja 45 §:ssä tarkoitetulla tavalla lukuun ottamatta tämän työjärjestyksen 58 §:ssä tarkoitettuja tilanteita;

pelastuslain 87 §:ssä tarkoitettua onnettomuuden selvittämisen järjestämistä;

Suomen Erillisverkot Oy:n viranomaisradioverkkoa koskevan erityistehtävän ohjaamista ja viranomaisradioverkon toimintaan myönnettävää valtion rahoitusta siltä osin kun ei ole kysymys omistajaohjauksesta;

pelastusviranomaisen virkapuvun ja virka-asematunnusten vahvistamista sekä hätäkeskuslaitoksen henkilöstön virkapuvun mallin ja virka-asematunnusten vahvistamista;

erivapauden antamista asetuksella säädetyistä kelpoisuusvaatimuksista Hätäkeskusyksikön ja hätäkeskuksen virkaan sekä alueen pelastustoimen virkaan tai tehtävään;

virkamatkamääräysten antamista osaston apulaisosastopäällikölle; sekä

palosuojelurahaston hallituksen palkkioiden vahvistamista.

Edellä 3 kohdassa tarkoitetut asiat pelastusylijohtaja voi ratkaista tilanteen kiireellisyyden niin vaatiessa ilman esittelyä.

Pelastusosaston hallitusneuvos apulaisosastopäällikkönä ratkaisee asiat, jotka koskevat

tietohallintoa;

virkavapauden myöntämistä hätäkeskuslaitoksen johtajalle siltä osin kuin asia ei kuulu valtioneuvostolle sekä muuhun kuin lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvan virkavapauden myöntämistä yli kuukaudeksi Pelastusopiston rehtorille;

Pelastusopiston henkilöstön tarkentavien virkaehtosopimusten tekemistä; sekä

sivutoimiluvan myöntämistä ja ulkomaan sekä kotimaan virkamatkaa koskevan virkamatkamääräyksen antamista tulosyksikön päällikölle.

Pelastusosaston kehittämis- ja hallintoyksikön päällikkö ratkaisee 46 ja 47 §:ssä säädetyn lisäksi asiat, jotka koskevat

muuhun kuin lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvan virkavapauden myöntämistä enintään kuukaudeksi Pelastusopiston rehtorille sekä yli vuodeksi hätäkeskuslaitoksen hätäkeskuksen päällikölle;

sivutoimilupaa ja työtodistusta Pelastusopiston rehtorille ja apulaisrehtorille sekä hätäkeskuslaitoksen johtajalle;

henkilökortin tilaamista valtion pelastusviranomaisille; sekä

osaston toimialaan kuuluvan komitean mietintöjä, palkkioita ja korvauksia.

Pelastusosaston pelastustoimintayksikön päällikkö ratkaisee 46 §:ssä säädetyn lisäksi asiat, jotka koskevat

organisaatioita ja niiden toiminnan suunnittelua sekä johtamisjärjestelyjä;

valmiuden tarkastamista ja siitä johtuvia toimenpiteitä;

pelastustoimen valvonta- ja hälytysjärjestelmien toiminnan ohjaamista ja kehittämistä;

pelastustoimen kalustoa, materiaalia ja laitteita sekä niiden sijoitusta; sekä

rakennusten varaamista.

Pelastusosaston onnettomuuksien ehkäisyn yksikön päällikkö ratkaisee 46 §:ssä säädetyn lisäksi asiat, jotka koskevat

onnettomuuksien ehkäisyä ja teknistä suojaamista;

vapaaehtoisten järjestöjen koulutus- ja valistustoiminnan ohjaamista sekä sopimuksia pelastuslain 7 §:ssä tarkoitetuista koulutus-, neuvonta- ja valistustehtävistä pelastustoimen alalla toimivien järjestöjen kanssa;

vahvistettujen koulutusta, tiedotusta ja valistusta koskevien yleisjärjestelyjen toteuttamista; sekä

julkaisuja.

Lisäksi yksikön päällikkö ratkaisee ilman esittelyä pelastuslain 54 §:ssä tarkoitettuun koulutukseen kutsumista koskevat asiat.

Pelastusosaston kehittämis- ja hallintoyksikön palvelussuhdeasioita hoitava esittelijä ratkaisee ilman esittelyä asiat, jotka koskevat

virkavapautta, johon Pelastusopiston rehtorilla on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla; sekä

todistuksen antamista irtisanoutumisesta ja virkasuhteen päättymisestä Pelastusopiston rehtorille.

Pelastusosaston päivystäjä voi päivystäessään vuorolistan mukaisesti ratkaista ilman esittelyä pelastustoiminnan johtamiseen liittyviä pelastuslain 44 §:n 2 momentissa ja 45 §:ssä tarkoitettuja asioita sekä tehdä työsopimuksen kansainväliseen avustustehtävään lähetettävän asiantuntijan kanssa, jos asia ei kiireen vuoksi siedä viivytystä tai on vähäinen.

Maahanmuutto-osaston osastopäällikkö ratkaisee 45 §:ssä säädetyn lisäksi asiat, jotka koskevat

määräyksen ja ohjeen antamista;

enintään vuoden kestävän virkavapauden myöntämistä Maahanmuuttoviraston ylijohtajalle; sekä

nimittämistä Maahanmuuttoviraston ylijohtajaksi enintään vuoden kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen.

Vähemmistövaltuutettu ratkaisee toimistonsa virkamiesten ja muun henkilöstön osalta asiat, jotka koskevat

viran haettavaksi julistamista;

virkaan nimittämistä, ellei kysymyksessä ole virka, johon valtioneuvosto nimittää, sekä muun henkilöstön ottamista;

nimittämistä määräaikaiseen virkasuhteeseen, kuitenkin enintään vuodeksi, kun vastaavaan virkaan nimittää valtioneuvosto;

virkavapauden myöntämistä, kuitenkin enintään kahdeksi vuodeksi valtioneuvoston nimittämälle virkamiehelle;

sivutoimilupaa; sekä

vuosilomia, vuosilomakorvauksia, työaikakorvauksia, virkamatkamääräyksen antamista, työtodistusta ja todistuksen antamista irtisanoutumisesta.

Kohdassa 6 mainitut asiat ratkaistaan ilman esittelyä.

Ministeriön oikeusyksikön päällikkö ratkaisee syrjintälautakunnan päätoimisen henkilöstön osalta edellä 1 momentissa mainitut asiat virkaan nimittämistä lukuun ottamatta.

Ministeriön oikeusyksikön päällikkö hyväksyy syrjintälautakunnan laskut.

Osaston tulosyksiköistä ja muusta sisäisestä organisaatiosta, tulosyksiköiden tehtävistä, asioiden käsittelystä osastossa sekä sen johtoryhmässä määrätään osaston työjärjestyksessä, jonka osaston päällikkö vahvistaa.

Osaston tulosyksiköiden päälliköistä ja heidän sijaisistaan määrää osaston päällikkö. Tulosyksiköiden päälliköt määrätään enintään neljän vuoden määräajaksi.

Asioiden käsittelystä erillisessä yksikössä määrätään tarvittaessa yksikön työjärjestyksessä, jonka yksikön päällikkö vahvistaa.

Ennen työjärjestyksen vahvistamista se on esitettävä kansliapäällikölle.

Syrjintälautakunta vahvistaa itse oman työjärjestyksensä.

Ministeriön yhteisten virkamiesten osalta työjärjestysmääräykset antaa sen osaston päällikkö, mihin virkamies on sijoitettuna.

Jos työjärjestyksessä annetaan tarkempia määräyksiä tulosjohtamista täydentävästä järjestelmästä, ei tämä vaikuta niihin valtuuksiin tai vastuisiin, joista muualla säädetään tai määrätään kunkin virkamiehen asemasta tai tehtävistä.

Tätä työjärjestystä noudatetaan soveltuvin osin myös kun osastossa sovelletaan tulosjohtamista täydentävää muuta järjestelmää.

Sisäasiainministeriössä pelastusviranomaiselle kuuluvia tehtäviä hoitavat pelastusylijohtaja, pelastusosaston hallitusneuvos apulaisosastopäällikkönä, pelastusosaston tulosyksiköiden päälliköt, suunnittelujohtaja, lainsäädäntöneuvos, neuvottelevat virkamiehet, yli-insinöörit, pelastusylitarkastajat ja ylitarkastajat.

Ministeriön osastot ja erilliset yksiköt huolehtivat toimialallaan poikkeusoloihin varautumisesta ja valmiussuunnittelusta. Valmiuspäällikkö huolehtii varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittamisesta ministeriössä.

Pelastusylijohtaja toimii ministeriön valmiuspäällikkönä.

Ministeriö määrää suojelujohtajan ja turvallisuuspäällikön sekä suojelujohtajan ja turvallisuuspäällikön sijaisen.

Ministeriö määrää valmiuskoordinaattorin ministeriön virkamiehistä. Valmiuskoordinaattori huolehtii valmiuspäällikön apuna varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittamisesta ministeriössä.

Valmiuskoordinaattori on sijoitettu pelastusosastolle ja avustaa valmiuspäällikköä ja ministeriön ylintä johtoa valmiussuunnittelun ja muiden varautumistoimien johtamisessa sekä tukee osastoja, erillisiä yksiköitä ja alaista hallintoa varautumistoimien täytäntöönpanossa.

Valmiuskoordinaattori toimii turvallisuusasiain johtoryhmän sihteerinä, valmiustoimikunnan sihteerinä, valmiussihteerinä sekä valmiuspäällikön sijaisena.

Ministeriön turvallisuuspäällikkö huolehtii kansliapäällikön alaisuudessa ministeriön turvallisuusasioiden hoidosta.

Turvallisuuspäällikkö

johtaa viraston asiakaspalvelutehtäviä omalla toimialallaan;

huolehtii turvallisuutta koskevien ohjeiden valmistelusta;

huolehtii turvallisuuteen liittyvän koulutuksen järjestämisestä ja hankintojen valmistelusta; sekä

huolehtii yhteistyöstä eri viranomaisten kanssa omalla toimialallaan.

Kansliapäällikön ollessa estynyt toimii hänen sijaisenaan ministerin määräämä osastopäällikkö.

Osaston päälliköiden ja erillisen yksikön päälliköiden sijaiset määrää kansliapäällikkö. Ennen määräyksen antamista asia on esitettävä asianomaiselle ministerille.

Sisäasiainministeriössä esittelijöinä toimivat valtioneuvoston esittelijöinä toimivien virkamiesten lisäksi ylitarkastajat, suunnittelijat ja tarkastajat, näitä virka-asemaltaan vastaavat virkamiehet sekä ne muut virkamiehet, jotka ministeriö määrää esittelijöiksi.

Mitä tässä työjärjestyksessä on sanottu virkamiehestä, koskee soveltuvin osin myös työsopimussuhteessa olevia ja ministeriön yhteydessä toimivien pysyvien toimielinten päätoimista henkilöstöä.

Tarkemmat määräykset ja ohjeet ministeriön työn yleisestä järjestämisestä annetaan ministerin tai kansliapäällikön vahvistamissa sisäisissä määräyksissä ja ohjeissa.

Ministeriön johtoryhmä ja toimialojen johtoryhmät antavat kukin tarvittaessa tarkemmat määräykset tai ohjeet asioiden käsittelystä johtoryhmässä ja sen muusta toiminnasta.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

Tällä asetuksella kumotaan 18.1.2008 annettu sisäasiainministeriön työjärjestys (37/2008) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.