Luonnonsuojelualueen rajojen merkitseminen

Luonnonsuojelualueen rajat merkitään maastoon luonnonsuojelualueen rajalinjoilla olevien puiden runkoihin tai paaluihin asetettavilla tunnuskilvillä ja puun runkoihin tai muihin maamerkkeihin maalattavilla maalimerkeillä.

Rajat on merkittävä siten, että tunnuskilveltä tai maalimerkiltä voidaan havaita seuraava tunnuskilpi tai maalimerkki.

Tunnuskilven leveys on 95 millimetriä ja korkeus 135 millimetriä.

Tunnuskilpien kuvat on osoitettu asetuksen liitteessä 1 seuraavasti

kuvassa 1 on kansallispuiston tunnuskilpi;

kuvassa 2 on luonnonpuiston tunnuskilpi;

kuvassa 3 on valtion muun luonnonsuojelualueen tunnuskilpi;

kuvassa 4 on yksityisen luonnonsuojelualueen tunnuskilpi.

Tunnuskilpi asetetaan noin 150 senttimetrin korkeudelle siten, että se osoittaa luonnonsuojelualueesta ulospäin.

Maalimerkki maalataan valkoisella maalilla noin 50 millimetrin levyisenä nauhana puoliksi puun rungon tai muun maamerkin ympäri noin 150 senttimetrin korkeudelle siten, että maalattu puoli osoittaa luonnonsuojelualueesta poispäin.

Luonnonsuojelualueen rajoilla voidaan käyttää 2 §:ssä tarkoitetun tunnuskilven ohessa alueen nimen ilmaisevaa kilpeä paikassa, jossa polku tai tie tulee luonnonsuojelualueelle, tai jota käytetään veneellä rantautumiseen.

Luonnonsuojelualueen rajoilla voidaan tarvittaessa käyttää 2 §:ssä tarkoitetun tunnuskilven ohella muutakin kilpeä tai merkkiä.

Jos luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräykset eivät aseta rajoituksia ulkopuolisen henkilön toiminnalle, luonnonsuojelualue voidaan merkitä maastoon alueen omistajan tai haltijan sopivaksi harkitsemalla tavalla. Merkitsemisessä on kuitenkin noudatettava soveltuvin osin, mitä 2 ja 3 §:ssä säädetään.

Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös puolustusvoimien harjoituksiin käytettävällä alueella olevan luonnonsuojelualueen merkintää.

Jos kahden tai useamman toisiinsa liittyvän luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräykset ovat yhteneväiset ulkopuolisen henkilön toimintaan nähden, voidaan niiden välinen raja merkitä alueen omistajan tai haltijan sopivaksi harkitsemalla tavalla noudattaen kuitenkin soveltuvin osin mitä 2 ja 3 §:ssä säädetään.

Saaressa sijaitseva luonnonsuojelualue merkitään luonnonsuojelualueen omistajan tai haltijan sopivaksi harkitsemalla tavalla kuitenkin siten, että 2 §:ssä tarkoitetut tunnuskilvet asetetaan paikoille, joita käytetään veneellä rantautumiseen sekä tarpeen mukaan veneväylien suuntaan.

Tämä asetus tulee voimaan 31 päivänä tammikuuta 2008.

Tällä asetuksella kumotaan 15 päivänä kesäkuuta 1982 annettu maa- ja metsätalousministeriön päätös eräiden valtion omistamille alueille perustettujen luonnonsuojelualueiden rajojen merkitsemisestä (449/1982).

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa maastoon tehdyt luonnonsuojelualueen merkinnät voivat jäädä käyttöön, kunnes ne on kulumisen tai muun syyn vuoksi uusittava.