Istuntokausi

Korkeimman hallinto-oikeuden istuntoja pidetään arkipäivisin tammikuun 7 päivän ja joulukuun 20 päivän välisenä aikana.

Jos asia on ratkaistava kiireellisesti, istunto voidaan pitää muunakin ajankohtana.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on vähintään kaksi jaostoa.

Presidentti päättää jaostojen lukumäärästä ja jaostoilla käsiteltävistä asiaryhmistä sekä nimeää jaostojen puheenjohtajat, varapuheenjohtajat ja muut jäsenet.

Korkeimman hallinto-oikeuden täysistuntoon osallistuvat lainkäyttöasioissa jäsenet ja määräaikaiset jäsenet.

Jos kysymyksessä on asia, jonka ratkaiseminen edellyttää säännönmukaisesti asiantuntijajäsenten läsnäoloa, täysistuntoon osallistuvat tällöin myös asianomaiset ympäristöasiantuntijaneuvokset tai yli-insinöörineuvokset.

Presidentti toimii täysistunnon puheenjohtajana.

Jaostojen istuntoja pidetään jaoston puheenjohtajan hyväksymän istuntolistan mukaisesti.

Jaoston istunnon puheenjohtajana toimii presidentti, jaoston puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai virkaiässä vanhin jäsen istuntolistan mukaisesti.

Presidentti vahvistaa istuntolistojen laatimisperusteet, esittelijöiden esittelyvelvollisuuden määräytymisperusteet ja jäsenten istunto- ja tarkastusvuorojen lukumäärän sekä muut tehtävät siten, että jäsenten ja esittelijöiden työaika vastaa keskimäärin valtion virastoissa noudatettavaa työaikaa.

Jaoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan on huolehdittava siitä, että jaoston lainkäyttötehtävät suoritetaan asianmukaisesti ja joutuisasti.

Jaoston jäsenet toimivat vuorollaan tarkastavana jäsenenä.

Tarkastava jäsen tutustuu ennen istuntoa yksityiskohtaisesti oikeudenkäyntiaineistoon, neuvottelee tarvittaessa esittelijän kanssa asian esittelyyn liittyvistä kysymyksistä, käyttää istunnossa esittelyn jälkeen ensimmäisen puheenvuoron sekä toimittaa istunnon jälkeen tarkastamansa päätöksen istunnon puheenjohtajalle.

Presidentti päättää esittelijöiden sijoittumisesta jaostoille kuultuaan jaostojen puheenjohtajia ja asianomaisia esittelijöitä.

Jaoston puheenjohtaja määrää asioiden jakamisesta esittelijöiden kesken.

Jaoston puheenjohtaja nimeää yhden tai tarvittaessa useamman esittelijän määräajaksi avustamaan istuntolistojen laadinnassa ja jaoston toiminnan suunnittelussa sekä ohjaamaan jaostolla lainkäyttöasioiden valmistelua ja esittelyjä.

Esittelijä vastaa siitä, että asia tulee asianmukaisesti valmistelluksi ja esitellyksi viivytyksettä sen jälkeen, kun päätöksentekoa varten on hankittu tarpeellinen selvitys. Ennen muita lainkäyttöasioita esitellään asiat, jotka lain mukaan tai muulla perusteella on käsiteltävä kiireellisesti.

Kirjallinen esittelyaineisto toimitetaan istuntoon osallistuville jäsenille viimeistään viikkoa ennen istuntopäivää. Tarkastavalle jäsenelle annetaan tällöin kaikki esittelyyn liittyvät asiakirjat ja muu aineisto.

Esittely toimitetaan suullisesti nojautuen jäsenille etukäteen toimitettuun kirjalliseen aineistoon.

Päätös lainkäyttöasiassa tehdään jaoston istunnossa esittelyn ja käydyn neuvottelun jälkeen. Esittelijä tekee istunnossa esittelylistaan merkinnät ratkaisuista ja muista toimenpiteistä sekä mahdollisesta äänestyksestä ja eriävästä mielipiteestä.

Päätökset tarkastetaan ja allekirjoitetaan viivytyksettä jaoston puheenjohtajan antaman yleisohjeen mukaisesti tai istunnossa määrättyyn muuhun ajankohtaan mennessä. Lisäksi istunnon puheenjohtaja voi tarvittaessa antaa menettelyä koskevia määräyksiä asioissa, jotka liittyvät istunnossa käsiteltäviin asioihin tai niiden jälkitöihin. Esittelijä varmistaa, että päätöksen taltio on tarkastetun luonnoksen mukainen.

Päätöksen taltion allekirjoittavat esittelijä ja asian käsittelyyn osallistuneet jäsenet. Asianosaisille lähetettävät toimituskirjat allekirjoittaa esittelijä.

Päätöksen antopäiväksi merkitään päivämäärä, josta lähtien toimituskirja on asianosaisen saatavissa.

Toimituskirjojen lähettäminen, oikeudenkäyntimaksun laskutus, asiakirjojen järjestely arkistointia varten, rekisteröintimerkinnät asianhallintajärjestelmään, ratkaisuselosteen julkaiseminen, asiakirjojen arkistointi sekä muut niihin verrattavat toimenpiteet suoritetaan viivytyksettä päätöksen antamisen jälkeen.

Asian käsittelyyn, joka koskee ylimääräistä muutoksenhakua korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen, ei saa ottaa osaa aikaisemmin päätöksen tekemiseen osallistunut jäsen, jos esitetyt vaatimukset perustuvat ilmeisesti väärään lain soveltamiseen korkeimmassa hallinto-oikeudessa taikka korkeimman hallinto-oikeuden virheelliseen menettelyyn tai erehdykseen ja jos päätösvaltainen määrä jäseniä on muutoinkin saatavilla. Asian esittelee, jos erityiset syyt eivät toisin vaadi, muu kuin ylimääräisessä muutoksenhaussa tarkoitetun asian aikaisemmin esitellyt esittelijä.

Presidentti voi vapauttaa jäsenen tai esittelijän määräajaksi jaoston työskentelystä erityisen tehtävän suorittamista varten.

Korkein hallinto-oikeus valvoo lainkäyttöä omalla toimialallaan. Valvontatehtävään liittyen asioiden ratkaisemisen yhteydessä kootaan tarvittavia tietoja hallintolainkäytön yhtenäisyydestä, joutuisuudesta ja laadusta sekä ylläpidetään ja kehitetään yhteyksiä muihin hallintotuomioistuimiin ja valitusviranomaisiin.

Presidentti ratkaisee ne hallinnolliset asiat, joita ei ole säädetty tai jäljempänä mainituin tavoin määrätty ratkaistavaksi täysistunnossa, kansliaistunnossa tai kansliapäällikön päätöksellä.

Täysistunnossa ratkaistaan hallinnolliset asiat, jotka koskevat

esityksen tekemistä lainsäädäntötoimeen ryhtymisestä ja perustuslain 77 §:ssä tarkoitetun lausunnon antamista;

korkeimman hallinto-oikeuden työjärjestystä;

korkeimman hallinto-oikeuden jäsenen, asiantuntijajäsenen ja esittelijän nimittämistä;

jäsenen määräämistä presidentin sijaiseksi;

jäsenen määräämistä kansliaistuntoon;

korkeimman hallinto-oikeuden talousarvioehdotusta ja tulostavoitteita;

virkavapauden myöntämistä jäsenelle yli vuodeksi;

hallinto-oikeuden ylituomarin ja hallinto-oikeustuomarin, markkinaoikeuden ylituomarin ja markkinaoikeustuomarin sekä vakuutusoikeuden ylituomarin ja vakuutusoikeustuomarin nimittämistä;

eron myöntämistä ja virantoimituksesta pidättämistä valtion virkamieslain (750/1994) 46 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa;

tuomarin siirtämistä toimimaan määräajaksi toisessa virastossa valtion virkamieslain 47 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa; sekä

presidentin täysistunnossa käsiteltäväksi määräämät hallinnolliset asiat.

Määräaikainen jäsen ei osallistu täysistunnossa hallinnollisten asioiden käsittelyyn.

Kansliaistuntoon osallistuvat presidentti ja jaostojen puheenjohtajat sekä kolme muuta jäsentä, jotka täysistunto valitsee.

Kansliaistunto on päätösvaltainen kolmijäsenisenä.

Presidentti toimii kansliaistunnon puheenjohtajana.

Presidentti voi kutsua kansliaistuntoon myös muita kuin kansliaistunnon kokoonpanoon kuuluvia henkilökunnan edustajia esittämään näkökohtia korkeimman hallintooikeuden työskentelyyn liittyvistä asioista.

Kansliaistunnossa ratkaistaan hallinnolliset asiat, jotka koskevat

lausunnon antamista lainvalmisteluhankkeesta;

virkavapauden myöntämistä jäsenelle enintään yhdeksi vuodeksi;

sivutoimiluvan myöntämistä jäsenelle tai esittelijälle;

virkavapauden myöntämistä hallintooikeuden, markkinaoikeuden ja vakuutusoikeuden ylituomarille;

muun kuin lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvan virkavapauden myöntämistä esittelijöille;

nimittämistä esittelijäksi määräaikaiseen virkasuhteeseen;

viestintäpäällikön, tietohallintopäällikön ja tietopalvelupäällikön viran täyttämistä;

korkeimman hallinto-oikeuden viestintäsuunnitelmaa;

korkeimman hallinto-oikeuden lainkäyttöohjeiston laadintaperusteita; sekä

presidentin kansliaistunnossa käsiteltäväksi määräämät hallinnolliset asiat.

Kansliapäällikkö huolehtii presidentin lähimpänä apuna siitä, että korkeimman hallinto-oikeuden toiminta sujuu asianmukaisesti. Kansliapäällikkö seuraa lainkäyttötoiminnan suoritemääriä, käsittelyaikoja ja muita toiminnalle asetettuja tavoitteita sekä raportoi niistä presidentille.

Kansliapäällikön tehtävänä on, sen lisäksi mitä muualla on määrätty

hyväksyä korkeimman hallinto-oikeuden menot ja taloudenpitoon liittyvät asiat

määrätä kansliatehtävien organisoinnista ja kansliahenkilöstön tehtävistä;

määrätä esittelijöiden kokemuslisistä sekä kansliahenkilöstön virkojen vaativuusluokituksesta ja muista palkkausperusteista;

nimittää atk-suunnittelijan, osastosihteerin, toimistosihteerin, ylivirastomestarin ja virastomestarin virkaan tai vastaavaan määräaikaiseen virkasuhteeseen;

nimittää kirjaajaksi, notaariksi ja taloussihteeriksi määräaikaiseen virkasuhteeseen tai vastaavaan tehtävään;

päättää nimitystoimivaltaansa kuuluvien virkamiesten muista palvelussuhdeasioista;

päättää virkaehtosopimukseen perustuvan virkavapauden myöntämisestä esittelijälle, viestintäpäällikölle, tietohallintopäällikölle ja tietopalvelupäällikölle;

vahvistaa esittelijöiden ja kansliahenkilöstön vuosilomat;

antaa matkamääräykset kotimaan virkamatkoihin; sekä

ratkaista muut edellä mainittuihin asioihin rinnastettavat sisäistä toimintaa koskevat asiat sekä presidentin hänelle erikseen määräämät tehtävät.

Presidentti voi yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen 2 momentissa mainitun asian.

Presidentti määrää kansliapäällikön tehtävien hoidosta tämän estyneenä ollessa.

Hallinnolliset asiat ratkaistaan täysistunnossa ja kansliaistunnossa esittelystä. Presidentti ja kansliapäällikkö tekevät päätöksensä esittelystä nimitysasioissa.

Hallinnolliset asiat esittelee täysistunnolle, kansliaistunnolle ja presidentille kansliapäällikkö tai muu presidentin määräämä virkamies.

Hallinnolliset asiat esittelee kansliapäällikölle asianomaisen vastuualueen vastuuhenkilö tai muu kansliapäällikön tehtävään määräämä virkamies.

Presidentti määrää esittelijän tai muun virkamiehen määräajaksi ohjaamaan korkeimman hallinto-oikeuden asiakirjapalveluita sekä tälle varahenkilön. Hänen tehtävänään on ohjata asiakirjojen luovutusta korkeimmassa hallinto-oikeudessa sekä ratkaista ensi vaiheessa tietojen luovuttaminen korkeimman hallinto-oikeuden hallussa olevista asiakirjoista.

Jos korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapuneesta kirjelmästä ei ilmene vaatimusta ja mahdollisen opastuksen tai täydennyspyynnön jälkeenkään ei esitetä lainkäytössä tai muussa päätöksentekomenettelyssä ratkaistavaa asiaa, asiakirjat voidaan palauttaa niiden lähettäjälle.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on kansliatehtävien hoitamista varten vastuualueita. Kansliapäällikkö määrää vastuualueet ja niiden tehtäväalan.

Kullakin vastuualueella on vastuuhenkilö. Vastuuhenkilö huolehtii siitä, että vastuualueen tehtävät tulevat hoidetuiksi asianmukaisesti.

Jaostoilla vastuuhenkilöinä toimivat 7 §:n 3 momentissa tarkoitetut esittelijät. Kansliapäällikkö määrää muut vastuuhenkilöt ja heidän varahenkilönsä sekä kansliahenkilöstön sijoittumisesta vastuualueille ja kansliahenkilöstön tehtävistä.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa vireillä olevista hallinnollisista asioista tiedotetaan siten, että henkilökunnalla on asian laatu huomioon ottaen mahdollista esittää asiasta näkemyksensä.

Korkeimman hallinto-oikeuden jäsenen ja esittelijän asemasta säädetään erikseen.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on viestintäpäällikön, tietohallintopäällikön, tietopalvelupäällikön, kirjaajan, taloussihteerin, atk-suunnittelijan ja ylivirastomestarin virka sekä notaarin, osastosihteerin, toimistosihteerin ja virastomestarin virkoja.

Korkeimman hallinto-oikeuden jäsenten ja esittelijöiden kelpoisuusvaatimuksista säädetään erikseen.

Kelpoisuusvaatimuksina korkeimman hallinto-oikeuden kansliahenkilöstön virkoihin ovat

viestintäpäälliköllä, tietohallintopäälliköllä ja tietopalvelupäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan;

kirjaajalla ja notaarilla korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan; sekä

muilla virkamiehillä tehtävään soveltuva koulutus sekä aikaisemmalla toiminnalla osoitettu taito ja kyky, joita viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää.

Virkamieheltä vaadittavasta kielitaidosta säädetään erikseen.

Korkein hallinto-oikeus tiedottaa toiminnastaan ja hallintolainkäyttöön liittyvistä asioista.

Lainkäytön yhdenmukaisuuden ja oikeusvarmuuden edistämiseksi korkein hallintooikeus tiedottaa sellaisista ratkaisuistaan, joilla on merkitystä lain soveltamiselle muissa samanlaisissa tapauksissa tai muuten yleistä merkitystä. Istunnon puheenjohtaja päättää ratkaisun julkaisemisesta.

Presidentti määrää vuosikirjan laatimista varten esittelijän vuosikirjan toimittajaksi määräajaksi.

Henkilöstölle tiedotetaan korkeimman hallinto-oikeuden toimintaan liittyvistä asioista mahdollisimman laajasti ja kattavasti.

Sisäisen ja ulkoisen viestinnän periaatteista määrätään tarkemmin viestintäsuunnitelmassa, jonka kansliaistunto hyväksyy.

Jokaisen korkeimman hallinto-oikeuden henkilöstöön kuuluvan tulee ylläpitää ja aktiivisesti kehittää ammattitaitoaan. Esimiesasemassa olevat huolehtivat, että henkilöstöön kuuluvat saavat tehtävässään tarvitsemansa tiedot ja että heidät riittävästi perehdytetään tehtäviinsä.

Koulutuksen suunnittelua varten on kolmijäseninen koulutusryhmä. Yksi työryhmän jäsen toimii myös koulutusasioiden yhteyshenkilönä, joka huolehtii koulutusjärjestelyistä. Presidentti määrää koulutusryhmän jäsenet sekä koulutusasioiden yhteyshenkilön määräajaksi.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa käydään jokaisen henkilökuntaan kuuluvan kanssa keskusteluja hänen työtilanteestaan ja työolosuhteistaan. Tällöin tarkastellaan myös henkilökohtaisia kehittämistoiveita, työskentelyyn liittyviä kehittämisehdotuksia sekä muutoksia työtehtävissä.

Korkeimman hallinto-oikeuden lainkäytön valmistelusta, esittelystä ja päätöksentekomenettelystä pidetään ajantasaista ohjeistoa.

Ohjeiston ylläpitoa varten presidentti määrää määräajaksi toimittajan ja tälle varahenkilön.

Yhteistoiminta korkeimmassa hallintooikeudessa järjestetään siten kuin siitä on erikseen säädetty ja osapuolten kesken sovittu.

Korkeimman hallinto-oikeuden työsuojelu organisoidaan ja järjestetään työsuojelun toimintaohjelman mukaisesti.

Presidentti antaa tarkempia määräyksiä tämän työjärjestyksen soveltamisesta sekä lainkäyttöasioiden valmistelusta, esittelystä ja asiakirjojen laadinnasta.

Tämä työjärjestys tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2007.

Korkeimman hallinto-oikeuden virkamies, jolla on ollut virkaa täytettäessä voimassa olleiden säännösten mukainen kelpoisuus virkaansa, säilyttää kelpoisuutensa tähän tai sitä vastaavaan korkeimman hallinto-oikeuden virkaan myös tämän työjärjestyksen voimaan tultua.