Rikosseuraamusalan neuvottelukunta ja sen tavoitteet

Oikeusministeriön yhteydessä toimii rikosseuraamusalan neuvottelukunta. Neuvottelukunta toimii asiantuntijana kriminaalihuollon ja vankeinhoidon kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä sekä tukee ja edistää laaja-alaista yhteistyötä seuraamukseen tuomittujen yhteiskuntaan sijoittumisessa ja uusintarikollisuuden vähentämisessä.

Neuvottelukunnan tehtävänä on

seurata kriminaalihuollon ja rangaistusten täytäntöönpanojärjestelmän toimintaa, alan toimintaympäristön muutoksia ja kansanvälistä kehitystä;

seurata yhteiskunnan palvelujärjestelmien toimintaa tuomittujen yhteiskuntaan sijoittumisen tukemiseksi;

arvioida rikosseuraamusalan toiminnan tehokkuutta, taloudellisuutta ja vaikuttavuutta sekä toimintaan liittyviä eettisiä kysymyksiä;

edistää yhteistoimintaa kriminaalihuoltolaitoksen ja vankeinhoitolaitoksen sekä muiden viranomaisten ja yhteisöjen kesken;

antaa lausuntoja kriminaalihuoltoa ja rangaistusten täytäntöönpanojärjestelmää sekä tuomittujen yhteiskuntaan sijoittumista edistäviä palveluja koskevissa kysymyksissä;

tehdä aloitteita ja antaa suosituksia seuraamusjärjestelmän ja sen tavoitteita edistävien yhteiskunnan tukijärjestelmien kehittämiseksi;

käynnistää selvitys-, tutkimus- ja kehittämishankkeita, edistää tutkimustoimintaa ja tutkimustulosten hyödyntämistä sekä tiedottaa hankkeiden ja tutkimusten tuloksista;

pitää yhteyttä rikoksentorjuntaneuvostoon sekä muihin yhteistyötahoihin Suomessa ja ulkomailla ja seurata niiden toimintaa; sekä

suorittaa muut oikeusministeriön sen käsiteltäviksi antamat asiat.

Valtioneuvosto asettaa rikosseuraamusalan neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä enintään 12 muuta jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet.

Neuvottelukunnassa tulee olla edustus oikeusministeriön, sisäasiainministeriön, opetusministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja työministeriön hallinnonalalta. Muut jäsenet edustavat kunnallishallintoa, tutkimusta ja kansalaisjärjestöjä sekä muita rikosseuraamusalan ja uusintarikollisuuden ehkäisyn kannalta keskeisiä tahoja.

Jos neuvottelukunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai muu jäsen taikka varajäsen eroaa kesken toimikauden, oikeusministeriö määrää hänen tilalleen uuden henkilön jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Neuvottelukunta voi kutsua pysyviä tai tilapäisiä asiantuntijoita sekä asettaa keskuudestaan jaostoja. Jaostoon voi kuulua myös neuvottelukunnan ulkopuolisia jäseniä. Neuvottelukunnan sihteerinä toimii oikeusministeriön määräämä virkamies.

Neuvottelukunnan puheenjohtajalle, jäsenille ja sihteerille sekä asiantuntijoille voidaan suorittaa kokouspalkkiota ja matkakus- tannusten korvausta oikeusministeriön määräysten mukaan.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.