Ministeriön tehtävät

Oikeusministeriön tehtävistä ja toimialasta säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä (1522/1995) .

Ministeriössä on osastoja ja muita toimintayksiköitä siten kuin ministeriön työjärjestyksessä säädetään. Osastojen ja toimintayksiköiden tehtävistä säädetään ministeriön työjärjestyksessä.

Ministeriön työjärjestyksessä säädetään lisäksi hallinnonalan ohjauksesta, ministeriön johtamisesta, johtoryhmistä, johtavien virkamiesten tehtävistä ja sijaisista samoin kuin asioiden valmistelemisesta ja ratkaisemisesta ministeriössä.

Osastojen ja muiden toimintayksiköiden sisäisestä organisaatiosta ja henkilöstön tehtävistä voidaan määrätä tarkemmin ministeriön sisäisessä määräyksessä, jonka ministeri vahvistaa.

Kansliapäällikkö voi määrätä ministeriön virkamiehen valmisteltavaksi ja esiteltäväksi tai ottaa itse valmisteltavakseen ja esiteltäväkseen asian, joka muutoin olisi muun virkamiehen käsiteltävä. Sama oikeus on osastopäälliköllä asiassa, joka muutoin olisi hänen alaisensa virkamiehen käsiteltävä.

Ministeriössä päätettävät asiat ratkaisee ministeri. Ministeriön virkamiehet ratkaisevat kuitenkin ministeriössä päätettäviä muita kuin periaatteellisesti tärkeitä tai laajakantoisia asioita sen mukaan kuin ministeriön työjärjestyksessä säädetään.

Ministeri voi pidättää päätösvallan asiassa, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista. Sama oikeus on kansliapäälliköllä, osastopäälliköllä, apulaisosastopäälliköllä ja toimintayksikön päälliköllä asiassa, jonka ratkaiseminen kuuluu hänen alaiselleen virkamiehelle.

Kelpoisuusvaatimuksena on

kansliapäälliköllä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;

osastopäällikkönä toimivalla hallitusneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;

lainvalmisteluosaston osastopäälliköllä oikeustieteen kandidaatin tutkinto, hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun ja valtionhallintoon sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;

kriminaalipoliittisen osaston osastopäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys osaston toimialaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;

apulaisosastopäälliköllä, hallitusneuvoksella ja hallitussihteerillä valtioneuvoston ohjesäännön 29 §:ssä säädetty kelpoisuus;

lainvalmisteluosaston apulaisosastopäälliköllä lainsäädäntöjohtajana ja lainsäädäntöneuvoksella toimistopäällikkönä tai yksikön johtajana oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun sekä käytännössä osoitettu johtamistaito;

lainvalmisteluosaston tarkastustoimiston lainsäädäntöneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja suomenkielistä säädöstarkastusta suorittavalla lainsäädäntöneuvoksella lisäksi hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun ja ruotsinkielistä säädöstarkastusta suorittavalla lainsäädäntöneuvoksella ruotsin kielen täydellinen hallitseminen ja hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun tai ruotsin kieliseen lakikieleen, lainvalmisteluosaston muulla lainsäädäntöneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai muu ylempi korkeakoulututkinto sekä lainvalmistelussa tarvittava tutkimus- ja suunnittelutaito;

johtajalla ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys yksikön toimialaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;

kehityspäälliköllä, kehittämispäälliköllä, neuvottelevalla virkamiehellä ja suunnittelupäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto;

muilla virkamiehillä ylempi korkeakoulututkinto tai muu viran edellyttämä koulutus.

Osastopäälliköllä on ylijohtajan arvonimi ja yleisen osaston apulaisosastopäälliköllä finanssineuvoksen arvonimi.

Kansliapäällikön nimittämisestä säädetään perustuslaissa.

Osastopäällikön, apulaisosastopäällikön, hallitusneuvoksen, lainsäädäntöneuvoksen, johtajan, neuvottelevan virkamiehen ja hallitussihteerin nimittämisestä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä.

Muut virkamiehet nimittää sekä työsopimussuhteisen henkilöstön ottaa ministeriö.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2001.

Tällä asetuksella kumotaan oikeusministeriöstä 24 päivänä maaliskuuta 1995 annettu asetus (457/1995) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.