Ministeriön tehtävät

Puolustusministeriön toimialasta ja tehtävistä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä (1522/1995).

Ministeriössä on osastoja ja toimintayksiköitä siten kuin ministeriön työjärjestyksessä säädetään. Ministeriön työjärjestyksessä säädetään osastojen ja toimintayksiköiden tehtävistä, hallinnonalan ohjauksesta, ministeriön johtamisesta ja johtoryhmistä, johtavien virkamiesten tehtävistä, asioiden valmistelemisesta ja ratkaisemisesta sekä virkamiesten sijaisista.

Osastoon kuuluvan yksikön ja erillisen toimintayksikön johtajana on ministerin tehtävään määräämä virkamies. Osastopäällikkö tai toimintayksikön johtaja voi määrätä tehtävien järjestämisestä tarkemmin osaston tai yksikön sisäisessä määräyksessä.

Kansliapäällikkö voi määrätä ministeriön virkamiehen valmisteltavaksi ja esiteltäväksi tai ottaa itse valmisteltavakseen ja esiteltäväkseen asian, joka muutoin olisi muun virkamiehen käsiteltävä. Sama oikeus on osastopäälliköllä osastossaan asiassa, joka muutoin olisi hänen alaisensa virkamiehen käsiteltävä.

Ministeriössä päätettävät asiat ratkaisee ministeri. Ministeriön virkamiehet ratkaisevat kuitenkin ministeriössä päätettäviä muita kuin periaatteellisesti tärkeitä tai laajakantoisia asioita sen mukaan kuin ministeriön työjärjestyksessä säädetään.

Ministeri voi pidättää päätösvallan asiassa, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista. Sama oikeus on yksittäistapauksessa kansliapäälliköllä, osastopäälliköllä ja toimintayksikön johtajalla asiassa, jonka ratkaiseminen kuuluu hänen alaiselleen virkamiehelle.

Kelpoisuusvaatimuksena on

kansliapäälliköllä, osastopäälliköllä ja osastopäällikkönä toimivalla hallitusneuvoksella sekä hallitusneuvoksella ja hallitussihteerillä, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä säädetään;

hallintojohtajalla, kaupallisella neuvoksella, kehittämisjohtajalla, neuvottelevalla virkamiehellä, puolustusasiainneuvoksella, puolustusasiainsihteerillä, talousjohtajalla, tarkastusjohtajalla, tutkimusjohtajalla, viestintäjohtajalla ja ympäristöjohtajalla ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan;

vanhemmalla osastoesiupseerilla yleisesikuntaupseerin tutkinto sekä osastoesiupseerilla upseerin tutkinto ja vahvistettu jatkokoulutus.

Edellä 2 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimintayksikön johtajalta vaaditaan lisäksi käytännössä osoitettu johtamistaito ja hallintojohtajalta myös johtamiskokemusta.

Osastopäälliköllä on ylijohtajan arvonimi. Työjärjestyksessä nimettävällä toimintayksikön johtajalla voi olla puolustusasiainneuvoksen arvonimi.

Kansliapäällikön ja upseerin nimittämisestä säädetään perustuslaissa.

Osastopäällikön, hallitusneuvoksen, kaupallisen neuvoksen, hallitussihteerin ja neuvottelevan virkamiehen nimittämisestä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä.

Hallintojohtajan, kehittämisjohtajan, puolustusasiainneuvoksen, puolustusasiainsihteerin, talousjohtajan, tarkastusjohtajan, tutkimusjohtajan, viestintäjohtajan ja ympäristöjohtajan nimittää valtioneuvosto.

Muut virkamiehet nimittää ja työsopimussuhteisen henkilöstön ottaa puolustusministeriö.

Edellä 5 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun upseerin oikeudesta lukea hyväkseen palvelusvuosia sekä hänen muista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan on tämän asetuksen lisäksi soveltuvin osin voimassa, mitä puolustusvoimien upseereista säädetään.

Jollei toisin säädetä, ministeriöstä on voimassa, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä säädetään.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

Tällä asetuksella kumotaan puolustusmi-nisteriöstä 10 päivänä elokuuta 2000 annettu valtioneuvoston asetus (731/2000) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.