Ministeriön organisaatio

Ministeriössä on puolustuspoliittinen osasto, keskusosasto, järjestelyosasto sekä kiinteistö- ja ympäristöosasto. Ministeriön osastot on jaettu vastuualueisiin ja muihin toimintayksiköihin. Osastoissa voi olla vastuualueisiin ja muihin toimintayksiköihin kuulumattomia virkamiehiä. Lisäksi ministeriössä on turvallisuus- ja puolustusasiain komitean sihteeristö ja tiedotusyksikkö.

Ministeri johtaa hallinnonalan ja ministeriön toimintaa.

Ministeri, kansliapäällikkö, osastopäälliköt ja lainsäädäntöjohtaja muodostavat ministeriön johtoryhmän, joka valmistelevasti käsittelee ja sovittaa yhteen ministeriön ja hallinnonalan toimintaan vaikuttavia laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä asioita.

Johtoryhmän puheenjohtajana toimii ministeri ja varapuheenjohtajana kansliapäällikkö. Tiedotuspäälliköllä ja ministerin erityisavustajalla on oikeus olla läsnä johtoryhmän kokouksissa.

Johtoryhmän sihteerinä toimii kansliapäällikön määräämä virkamies. Asiantuntijoina toimivat johtoryhmän jäsenten määräämät virkamiehet.

Ministeriössä on kansliapäällikkö, jonka tehtävistä säädetään myös valtioneuvoston ohjesäännössä (1522/1955) sekä osastojen päällikköinä osastopäälliköt.

Ministeriön keskusosaston ja kiinteistö- ja ympäristöosaston osastopäällikkönä on hallitusneuvos. Vastuualueiden johtajina ja muiden toimintayksiköiden päällikköinä ovat tässä asetuksessa jäljempänä säädetyt virkamiehet.

Järjestelyosaston osastopäälliköllä, puolustuspoliittisen osaston osastopäälliköllä, jos hän ei palvele upseerina, ja puolustuspoliittisen osaston puolustuspolitiikan vastuualueen johtajana toimivalla neuvottelevalla virkamiehellä on puolustusasiainneuvoksen arvonimi.

Kukin osasto, vastuualue ja muu toimintayksikkö vastaa oman toimialansa osalta

toiminta- ja taloussuunnitelman sekä talousarvioehdotuksen valmistelusta;

kehittämistoiminnasta; sekä

yhteydenpidosta puolustusvoimiin, muuhun valtionhallintoon ja yhteiskuntaan sekä kansainvälisestä yhteistyöstä.

Milloin syntyy epätietoisuutta siitä, kenen käsiteltäväksi jokin asia kuuluu, määrää siitä asianomainen osastopäällikkö taikka vastuualueen johtaja tai muun toimintayksikön päällikkö taikka, milloin kysymys on työnjaosta, osastojen kesken, kansliapäällikkö.

Tarkemmat ohjeet työnjaosta osastossa, vastuualueella ja muissa toimintayksiköissä antaa tarvittaessa asianomaisen osaston osastopäällikkö tai vastuualueen johtaja tai toimintayksikön päällikkö.

Ministeriön henkilöstöön kuuluva on velvollinen tarvittaessa suorittamaan ne tehtävät, jotka ministeri, kansliapäällikkö tai asianomainen osastopäällikkö tai vastuualueen johtaja tai toimintayksikön päällikkö määrää.

Puolustuspoliittisessa osastossa on puolustuspolitiikan ja rauhanturvaamistoiminnan vastuualueet. Osastoon kuuluu lisäksi maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) sihteeristö.

Puolustuspolitiikan vastuualuetta johtaa tehtävään määrätty neuvotteleva virkamies tai vanhempi osastoesiupseeri. Puolustuspolitiikan vastuualueella käsitellään asiat, jotka koskevat turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa, yleistä maanpuolustusvalmiutta, turvallisuusympäristön strategista kehitystä, yleistä asevelvollisuutta, naisten vapaaehtoista asepalvelusta ja vapaaehtoista maanpuolustusta, pitkän aikavälin suunnittelua, toiminta- ja taloussuunnittelua, tulosohjauksen yhteensovittamista sekä virka- ja työvoima-apua.

Rauhanturvaamistoiminnan vastuualuetta johtaa vanhempi osastoesiupseeri. Rauhanturvaamistoiminnan vastuualueella käsitellään asiat, jotka koskevat Suomen osallistumista rauhanturvaamistoimintaan.

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan sihteeristöä johtaa pääsihteeri. Suunnittelukunnan ja sihteeristön tehtävistä säädetään maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnasta annetussa asetuksessa (1073/1975) .

Keskusosastossa on lainvalmistelun ja yleishallinnon, materiaalihallinnon sekä taloushallinnon vastuualueet. Osastoon kuuluu lisäksi tutkimushallintoyksikkö, joka toimii samalla maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan (MATINE) sihteeristönä.

Lainvalmistelun ja yleishallinnon vastuualuetta johtaa hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana. Vastuualueella käsitellään asiat, jotka koskevat lainvalmistelua sekä oikeudellisia ja hallinnollisia asioita, jotka eivät luonteensa puolesta paremmin kuulu ministeriön millekään muulle osastolle tai vastuualueelle.

Materiaalihallinnon vastuualuetta johtaa kaupallinen neuvos. Vastuualueella käsitellään asiat, jotka koskevat hallinnonalan materiaalipolitiikkaa ja materiaalista valmiutta sekä puolustustarvikkeiden maastavientiä ja kauttakuljetusta.

Taloushallinnon vastuualuetta johtaa talousjohtaja. Vastuualueella käsitellään asiat, jotka koskevat hallinnonalan talousarviota ja toimintakertomusta sekä puolustusministeriölle tilivirastona kuuluvia tehtäviä.

Tutkimushallintoyksikköä johtaa pääsihteeri. Tutkimushallintoyksikössä käsitellään asiat, jotka koskevat hallinnonalan tutkimus- ja kehitystyötä sekä maanpuolustuksen tieteellistä neuvottelukuntaa. Neuvottelukunnan ja sen sihteeristön tehtävistä säädetään maanpuolustuksen tieteellisestä neuvottelukunnasta annetussa valtioneuvoston päätöksessä (582/1965) .

Järjestelyosastossa on hallinnon kehittämisen ja henkilöstöhallinnon vastuualueet. Osastoon kuuluu lisäksi sisäisten palvelujen yksikkö.

Hallinnon kehittämisen vastuualuetta johtaa kehittämisjohtaja. Vastuualueella käsitellään asiat, jotka koskevat hallinnonalan organisaatiota, toimintojen tarkoituksenmukaisuutta sekä tietohallintoa.

Henkilöstöhallinnon vastuualuetta johtaa hallitusneuvos, henkilöstöjohtajana. Vastuualueella käsitellään asiat, jotka koskevat hallinnonalan henkilöstö- ja työnantajapolitiikkaa sekä yleisiä henkilöstöhallinnollisia kysymyksiä.

Sisäisten palvelujen yksikköä johtaa ylitarkastaja. Yksikössä käsitellään asiat, jotka koskevat ministeriön yleisiä tukitoimintoja.

Kiinteistö- ja ympäristöosastossa on kiinteistö- ja ympäristöhallinnon, kiinteistötalouden sekä metsätalouden vastuualueet.

Kiinteistö- ja ympäristöhallinnon vastuualuetta johtaa ympäristöjohtaja. Vastuualueella käsitellään asiat, jotka koskevat hallinnonalan kiinteistö- ja ympäristöpolitiikkaa, varuskuntien rakenteellista kehittämistä sekä aluejärjestely- ja pakkolunastusasioita.

Kiinteistötalouden vastuualuetta johtaa kiinteistöjohtaja. Vastuualueella käsitellään asiat, jotka koskevat hallinnonalan kiinteistöjen investointitoimintaa, kiinteistöalan toiminta- ja taloussuunnitelmien sekä talousarvioiden laadintaa, polttonesteiden varmuusvarastointia sekä teknillistä tarkastustoimintaa.

Metsätalouden vastuualuetta johtaa ylimetsänhoitaja. Vastuualueella käsitellään asiat, jotka koskevat hallinnonalan metsäpolitiikkaa, metsätoimen johtamista ja luonnonvarojen käyttöä.

Turvallisuus- ja puolustusasiain komitean sihteeristö on kansliapäällikön alainen. Sihteeristöä johtaa pääsihteeri. Komitean tehtävistä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä.

Sihteeristö valmistelee komitealle kuuluvat asiat ja toimii valtioneuvoston valmiuspäällikkökokouksen sihteeristönä.

Tiedotusyksikkö on kansliapäällikön alainen. Tiedotusyksikköä johtaa tiedotuspäällikkö. Yksikössä käsitellään asiat, jotka koskevat ministeriön ulkoista sekä sisäistä tiedottamista.

Kansliapäällikkö johtaa ministerin lähimpänä apuna ministeriön toimintaa.

Kansliapäällikkö

vastaa hallinnonalan sekä ministeriön toiminnan, organisaation ja henkilöstöpolitiikan yleisestä kehittämisestä;

johtaa hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelman, talousarvioehdotuksen ja tulostavoitteiden valmistelua sekä seuraa niiden toteutumista;

yhteensovittaa osastojen toimintaa;

käy tuloskeskustelut osastojen päälliköiden ja erillisten yksiköiden päälliköiden kanssa;

vastaa ministeriön laajakantoisten ja merkittävien hankkeiden käynnistämisestä ja seurannasta yhteistyössä ministeriön osastojen kanssa;

seuraa hallinnonalan virastojen, laitosten ja muiden hallintoyksiköiden toimintaa;

johtaa kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamiseen liittyvien asioiden valmistelua ja toimii puolustusministeriötä tässä tehtävässä avustavan turvallisuus- ja puolustusasiain komitean puheenjohtajana; sekä

käsittelee ne asiat, jotka ministeri hänen käsiteltävikseen antaa.

Osaston päällikkö

johtaa asetettujen toimintalinjojen mukaisesti osaston toimintaa,

huolehtii siitä, että osastolle kuuluvat tehtävät hoidetaan tuloksellisesti;

käy tuloskeskustelut vastuualueiden johtajien ja muiden toimintayksiköiden päälliköiden sekä välittömästi osastopäällikön alaisten virkamiesten kanssa; sekä

seuraa ja arvioi kehitystä osaston toimialalla ja tekee tarvittavia aloitteita.

Vastuualueen johtajan ja muun toimintayksikön päällikön tehtävistä on soveltuvin osin voimassa, mitä 12 §:ssä säädetään osaston päällikön tehtävistä.

Ministeri ratkaisee ministeriössä päätettävät asiat, jollei ratkaisuvaltaa ole annettu ministeriön virkamiehille.

Kansliapäällikkö, osastopäälliköt sekä vastuualueiden johtajat ja muiden toimintayksiköiden päälliköt ratkaisevat ministeriössä päätettäviä muita kuin periaatteellisesti tärkeitä tai laajakantoisia asioita sen mukaan kuin jäljempänä tässä luvussa säädetään.

Kansliapäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat

toiminta- ja taloussuunnitelman, talousarvion sekä organisaatiota koskevien päätösten täytäntöönpanoa sekä tulosohjausta ja tulosjohtamista, jollei asia kuulu asianomaisesta toimialasta vastaavan osastopäällikön ratkaistaviin;

lausunnon tai selvityksen antamista tai esityksen tekemistä asioissa, jotka eivät yksinomaan koske yhden osaston toimialaa;

nimittämistä palkkausluokkiin A 18 – A 21 kuuluviin virkoihin;

henkilön ottamista työsuhteiseen tehtävään, jonka palkkaus vastaa vähintään palkkausluokkaa A 18;

harkinnanvaraisen virkavapauden myöntämistä ministerin nimittämälle virkamiehelle;

nimittämistä virkamieheksi määräaikaiseen virkasuhteeseen silloin kun vastaavaan virkaan nimittää ministeri;

valtion virkaehtosopimuslain (664/1970) 5 §:n 2 momentin 2 kohdan nojalla määrättäviä virkamiesten palkkauksia;

ministeriön sisäistä hallintoa ja järjestystä, jos asia on merkittävä;

todistuksen antamista tasavallan presidentin nimittämälle virkamiehelle irtisanoutumisesta ja virkasuhteen päättymisestä;

henkilön siirtämistä osastosta toiseen;

virkamiehen irtisanomista valtion virkamieslain (750/1994) 27 §:n nojalla;

tasavallan presidentin tai valtioneuvoston nimittämän virkamiehen sivutoimilupaa;

matkamääräyksen antamista osastopäälliköille ja osastoihin kuulumattomille virkamiehille; sekä

osastopäälliköiden ja osastoihin kuulumattomien virkamiesten vuosilomasuunnitelmaa.

Osastopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat

lausunnon tai selvityksen antamista taikka esityksen tekemistä muulle viranomaiselle osaston toimialaan kuuluvassa asiassa;

matkamääräyksen antamista osastonsa vastuualueen johtajalle, toimintayksikön päällikölle ja vastuualueisiin tai toimintayksiköihin kuulumattomalle henkilöstölle sekä matkamääräyksen antamista ulkomaille tehtävää virkamatkaa varten osaston muulle henkilöstölle;

kirjallisen varoituksen antamista osaston virkamiehelle; sekä

osaston henkilöstön vuosilomasuunnitelmaa.

Vastuualueen johtaja ja muun toimintayksikön päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat

lausunnon tai selvityksen antamista taikka esityksen tekemistä muulle viranomaiselle vastuualueen tai toimintayksikön toimialaan kuuluvassa asiassa, joka ei ole merkitykseltään suuri; sekä

matkamääräysten antamista vastuualueen tai toimintayksikön henkilöstölle kotimaassa tehtävää virkamatkaa varten.

Puolustuspoliittisen osaston osastopäällikkö ratkaisee sen lisäksi, mitä 12 §:ssä säädetään, asiat jotka koskevat

aluevalvontaa, ei kuitenkaan voimakeinojen käyttöä koskevia asioita;

rauhanturvaamistoimintaa;

puolustusvoimien virka- ja työvoima-apuun liittyviä kysymyksiä; sekä

sotilas- ja virkapukuja ja niihin kuuluvia arvomerkkejä.

Keskusosaston osastopäällikkö ratkaisee sen lisäksi, mitä 12 §:ssä säädetään asiat jotka koskevat

ministeriön sisäisen talousarvion toimeenpanoa;

maksupisteiden perustamista ja lakkauttamista;

saatavan tileistä poistamista;

käyttöomaisuuden arvonkorotuksia;

sotilasilma-alustyypin ja taistelualuksen hylkäämistä; sekä

käytöstä poistetun irtaimen omaisuuden myymistä, jos omaisuuden arvo on enintään 1,5 miljoonaa markkaa, sekä käytöstä poistetun omaisuuden lahjoittamista.

Lainvalmistelun ja yleishallinnon vastuualueen johtaja ratkaisee sen lisäksi, mitä 13 §:ssä säädetään asiat jotka koskevat

vahingonkorvauksia; sekä

lupaa tietojen saamiseen viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) nojalla salassa pidettävästä asiakirjasta.

Materiaalihallinnon vastuualueen johtaja ratkaisee sen lisäksi, mitä 13 §:ssä säädetään, asiat jotka koskevat hankintaennakoiden vakuuksien hyväksymistä.

Taloushallinnon vastuualueen johtaja ratkaisee sen lisäksi, mitä 13 §:ssä säädetään asiat jotka koskevat

pankkitilien avaamista ja lopettamista;

tilinkäyttövaltuuksien hyväksymistä;

kassoja ja niiden enimmäismääriä; sekä

tiliviraston tilirakennetta ja tilejä.

Järjestelyosaston osastopäällikkö ratkaisee sen lisäksi, mitä 12 §:ssä säädetään asiat jotka koskevat

niitä puolustushallinnon palkkausehtoja tai niihin verrattavia palvelussuhteen ehtoja, joista ministeriö lainsäädännön tai virkaehtosopimusten nojalla päättää;

henkilön nimittämistä virkaan, jonka palkkausluokka on enintään A 17, tai ottamista vastaavaan työsuhteiseen tehtävään;

harkinnanvaraisen virkavapauden myöntämistä enintään palkkausluokkaan A 21 kuuluvalle virkamiehelle tai vastaavan vapautuksen antamista työsopimussuhteiselle henkilöstölle;

nimittämistä virkamieheksi määräaikaiseen virkasuhteeseen silloin, kun vastaavaan virkaan nimittää kansliapäällikkö tai järjestelyosaston osastopäällikkö, sekä työsuhteisen toimihenkilön sijaisen ottamista;

todistuksen antamista muulle kuin tasavallan presidentin nimittämälle virkamiehelle irtisanoutumisesta ja virkasuhteen päättymisestä sekä vastaavan todistuksen antamista työsuhteiselle; sekä

muun kuin tasavallan presidentin tai valtioneuvoston nimittämän virkamiehen sivutoimilupaa.

Henkilöstöhallinnon vastuualueen johtaja ratkaisee sen lisäksi, mitä 13 §:ssä säädetään asiat jotka koskevat

puolustushallinnon alalla voimassa olevien työehtosopimusten soveltamista;

ministeriön virkamiesten ikälisiä ja työsopimussuhteisen henkilöstön palvelusvuosilisiä sekä vuosilomakorvauksia; sekä

sellaisen virkavapauden myöntämistä, johon virkamiehellä on oikeus lain tai asetuksen taikka valtion virkaehtosopimuslain mukaisen virkaehtosopimuksen nojalla, sekä tällaista virkavapautta vastaavan vapautuksen myöntämistä vastaavalle työsopimussuhteiselle henkilöstölle.

Sisäisten palvelujen yksikön päällikkö ratkaisee sen lisäksi, mitä 13 §:ssä säädetään asiat jotka koskevat ministeriön kaluston ja irtaimen materiaalin hylkäämistä ja poistamista.

Kiinteistö- ja ympäristöosaston osastopäällikkö ratkaisee sen lisäksi, mitä 12 §:ssä säädetään asiat jotka koskevat

kiinteistöjen ja rakennusten hankkimista sekä osakkeiden hankkimista asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöistä, jos hankintahinta on enintään 3 miljoonaa markkaa;

kiinteistöjen ja rakennusten sekä edellä tarkoitettujen osakkeiden luovuttamista, jos luovutushinta on enintään miljoona markkaa;

kiinteistöjen ja rakennusten sekä edellä tarkoitettujen osakkeiden hallinnansiirtoa muille ministeriöille;

investointeja ja rakennushankkeita koskevia päätöksiä;

puolustusvoimille hankittavien räjähdystarvikkeiden maahantuontilupia;

vähäisiä poikkeuksia puolustushallinnon räjähdystarvikemääräyksistä; sekä

teknistä tarkastusta.

Kiinteistö- ja ympäristöhallinnon vastuualueen johtaja ratkaisee sen lisäksi, mitä 13 §:ssä säädetään asiat jotka koskevat

kaavoitusta koskevia lausuntoja; sekä

omistajapuhevallan käyttöä kiinteistöalan oikeudenkäynneissä ja merkityksellisimmissä toimituksissa.

Kiinteistötalouden vastuualueen johtaja ratkaisee sen lisäksi, mitä 13 §:ssä säädetään asiat jotka koskevat

kiinteistöjä koskevia vahingonkorvausasioita; sekä

asuntoasioita.

Metsätalouden vastuualueen johtaja ratkaisee sen lisäksi, mitä 13 §:ssä säädetään asiat jotka koskevat

metsätoimen johtamista; sekä

metsä- ja luonnonsuojelutoimintaa koskevia sopimuksia.

Virkamieheksi määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittää enintään vuodeksi puolustusministeriö ja yli vuodeksi valtioneuvosto, kun vastaavaan virkaan nimittää tasavallan presidentti tai valtioneuvoston yleisistunto.

Muuhun määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittää puolustusministeriö.

Kansliapäällikön ollessa estynyt hoitamasta virkaansa hänen sijaisenaan toimii ministerin määräämä osaston päällikkö tai muu virkamies, jonka tasavallan presidentti tai valtioneuvoston yleisistunto on nimittänyt.

Osastopäällikön sijaisena toimii hänen määräämänsä saman osaston vastuualueen johtaja tai muun toimintayksikön päällikkö taikka muu virkamies, jonka tasavallan presidentti tai valtioneuvoston yleisistunto on nimittänyt. Osaston vastuualueen johtajan ja muun toimintayksikön päällikön sijaisena toimii hänen määräämänsä saman osaston virkamies.

Osaston ulkopuolisen toimintayksikön päällikön sijaisena toimii kansliapäällikön määräämä virkamies.

Virkavapauden, johon virkamiehellä on oikeus lain, asetuksen tai virkaehtosopimuksen nojalla, myöntää puolustusministeriö.

Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun virkavapauden myöntää

tasavallan presidentin tai valtioneuvoston yleisistunnon nimittämälle virkamiehelle enintään kahdeksi vuodeksi puolustusministeriö ja yli kahdeksi vuodeksi valtioneuvoston yleisistunto;

puolustusministeriön nimittämälle virkamiehelle puolustusministeriö.

Ministerille ja kansliapäällikölle on ilmoitettava tärkeimmistä ministeriön toimialan ajankohtaisista ja vireillä olevista asioista. Samoin on ilmoitettava myös tärkeimpien asioiden esittelystä hyvissä ajoin.

Puolustusministeriön edustajana komiteaan, toimikuntaan tai työryhmään nimetyn tulee antaa tietoja työn etenemisestä sekä lisäksi periaatteellisesti tai taloudellisesti tärkeistä asioista osastopäällikölle sekä tarvittaessa myös kansliapäällikölle ja ministerille.

Asian valmistelussa tulee huolehtia siitä, että ministerillä ja kansliapäälliköllä on riittävästi aikaa tutustua asiakirjoihin.

Tasavallan presidentin istunnon, valtioneuvoston yleisistunnon tai raha-asiainvaliokunnan esittelylistaa ei saa muutoin kuin pakottavista syistä jakaa ennen kuin asia on selostettu ministerille ja hän on hyväksynyt sen ottamisen esittelyyn.

Mitä edellä säädetään esittelylistojen jakamisesta, on noudatettava myös puolustusministeriön kannanottoja sisältävien muistioiden jakamisessa ministerivaliokuntien käsittelyä varten.

Milloin ministeriön virkamies kutsutaan kuultavaksi eduskunnan valiokuntaan, hänen on ennakolta ilmoitettava asiasta kansliapäällikölle sekä ministerille.

Ministerin erityisavustaja toimii ministerin avustajana ja suorittaa vain ministerin hänelle antamia tehtäviä toimimatta ministeriössä esittelijänä. Ministerin erityisavustajalle on annettava hänen pyynnöstään ne tiedot, joita hän tarvitsee tehtävänsä suorittamiseksi. Erityisavustajan tulee vastaavasti antaa virkamiehille näiden tehtäviensä hoitamisessa tarvitsemat tiedot.

Ministerin erityisavustajalla on oikeus osallistua ministeriön johtoryhmän ja suunnittelu- ja valmisteluelinten kokouksiin.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2000.

Tällä asetuksella kumotaan 19 päivänä huhtikuuta 1994 annettu puolustusministeriön työjärjestys siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.