Tiehallinto

Tiehallinnossa on keskushallinto ja tiepiireistä muodostuva aluehallinto.

Tiehallinnosta annetussa laissa (568/2000) säädettyjen tehtäviensä toteuttamiseksi Tiehallinto

huolehtii tie- ja liikenneolojen suunnittelusta ja ohjelmoinnista, tienpidon tuotteiden ja palvelujen tilaamisesta sekä tieliikenteen ohjauksesta ja palveluista;

hyväksyy ne yleisiä teitä koskevat yleisja tiesuunnitelmat, jotka eivät kuulu liikenneministeriön hyväksyttäviksi;

tekee muut kuin 2 kohdassa tarkoitetut yleisten teiden tienpitoa koskevat viranomaispäätökset;

toimii yhteistyössä muiden liikennejärjestelmien ylläpidosta ja kehittämisestä vastaavien valtakunnallisten ja alueellisten viranomaisten ja yhteisöjen kanssa;

seuraa ja edistää toimialansa kehitystä, toteuttaa siihen liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä osallistuu alan kansainväliseen yhteistyöhön;

hoitaa muut sille kuuluvat tieliikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen kannalta tarpeelliset tehtävät sekä ne tehtävät ja toimeksiannot, jotka liikenneministeriö sille erikseen antaa.

Keskushallinto ohjaa, johtaa ja kehittää Tiehallinnon toimintaa.

Tiehallinnolle kuuluvien tehtävien alueellista hoitamista varten maa on jaettu tiepiireihin, joiden aluejaosta päättää valtioneuvosto.

Tiepiiri vastaa tienpidosta alueellaan Tiehallinnon toimintaperiaatteiden ja -linjojen sekä piirille asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

Pääjohtaja voi määrätä alueellisen yksikön tai tiepiirin suorittamaan tehtäviä toisen tiepiirin alueella.

Johtokunta ohjaa ja valvoo Tiehallinnon toimintaa.

Johtokunnassa on puheenjohtaja sekä vähintään neljä ja enintään kuusi Tiehallinnon tehtäväalaan perehtynyttä muuta jäsentä, joista yhden tulee edustaa Tiehallinnon henkilöstöä.

Valtioneuvosto nimittää johtokunnan jäsenet enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan ja määrää jäsenistä yhden puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi.

Liikenneministeriö vahvistaa johtokunnan jäsenten palkkiot.

Johtokunnan tehtävänä on

päättää Tiehallinnon yleisistä toimintalinjoista ja tavoitteista ottaen huomioon liikenneministeriön asettamat tavoitteet ja toimintalinjat;

päättää Tiehallinnon hallinnon järjestämisestä;

päättää Tiehallinnon strategisista suunnitelmista ja ohjelmista, talousarvioehdotuksesta ja vuosisuunnitelmasta;

seurata Tiehallinnon toimintaa ja tavoitteiden toteutumista sekä hyväksyä Tiehallinnon tilinpäätös;

antaa Tiehallinnon ohjeet, jollei se ole siirtänyt niitä pääjohtajan tai Tiehallinnon muun virkamiehen annettaviksi; sekä

käsitellä muita Tiehallinnon kannalta laajakantoisia ja periaatteellisesti merkittäviä asioita, joiden esittelystä johtokunnalle päättää johtokunnan puheenjohtaja.

Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai, jos hän on estynyt, varapuheenjohtajan kutsusta.

Johtokunta on päätösvaltainen, kun sen kokouksessa on läsnä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään kolme muuta jäsentä.

Johtokunnan päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Jos äänet menevät tasan, päätökseksi tulee se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja on kannattanut.

Johtokunta antaa tarkemmat määräykset asian käsittelystä johtokunnassa.

Tiehallinnon toimintaa johtaa ja siitä vastaa pääjohtaja apunaan johtajat ja tiejohtajat. Toimintaa johdettaessa otetaan huomioon Tiehallinnolle kuuluvat tehtävät ja hyväksytyt tavoitteet.

Tiehallinnon johtotehtävissä olevat vastaavat heidän johdettavakseen kuuluvan toiminnan tuloksellisuudesta, tehokkuudesta ja kehittämisestä.

Tiehallinnolle kuuluvat asiat ratkaisee johtokunta taikka pääjohtaja tai muu virkamies, jolle toimivalta asian ratkaisemiseen on työjärjestyksessä annettu.

Pääjohtaja ratkaisee asiat, jotka eivät kuulu johtokunnan päätettäviksi tai joita ei ole työjärjestyksessä annettu muun virkamiehen ratkaistaviksi.

Tiepiirille kuuluvat asiat ratkaisee tiejohtaja tai muu virkamies, jolle toimivalta asian ratkaisemiseen on työjärjestyksessä annettu.

Yleisenä kelpoisuusvaatimuksena Tiehallinnon virkoihin on sellainen taito ja kyky, jota virkaan kuuluvien tehtävien menestyksellinen hoitaminen edellyttää.

Lisäksi vaaditaan

pääjohtajalta ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettua johtamistaitoa ja perehtyneisyyttä toimialaan;

johtajalta ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettua johtamistaitoa ja hyvää perehtyneisyyttä toimialaan;

tiejohtajalta ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettua johtamistaitoa ja hyvää perehtyneisyyttä tienpidon tehtäviin.

Pääjohtajan nimittää valtioneuvosto.

Johtajan ja tiejohtajan nimittää johtokunta.

Muut keskushallinnon virkamiehet ja työsopimussuhteisen henkilöstön nimittää tai ottaa pääjohtaja, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.

Tiepiirin virkamiehet nimittää ja työsopimussuhteisen henkilöstön ottaa tiejohtaja, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.

Pääjohtajalle virkavapauden myöntää liikenneministeriö. Virkavapauden, joka kestää yli vuoden ja joka ei perustu lakiin tai virkaehtosopimukseen, myöntää kuitenkin valtioneuvosto.

Johtajalle ja tiejohtajalle virkavapauden myöntää pääjohtaja.

Virkavapauden myöntämisestä muulle virkamiehelle määrätään työjärjestyksessä.

Mitä tässä pykälässä säädetään virkamiehestä, koskee soveltuvin osin myös työsopimussuhteessa olevaa henkilöstöä.

Pääjohtajan ollessa estynyt hänen sijaisenaan toimii johtokunnan määräämä johtaja.

Johtajan ja tiejohtajan sijaisen määrää pääjohtaja.

Tiehallinnon keskushallinto kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa sekä välimiesmenettelyssä ja muissa vastaavissa toimituksissa valtion etua ja oikeutta kaikissa Tiehallinnolle kuuluvissa asioissa.

Keskushallinnon johtaja tai hänen valtuuttamansa edustaa Tiehallinnon keskushallintoa.

Tiejohtaja tai hänen valtuuttamansa edustaa valtiota tiepiiriä koskevissa asioissa, joissa keskushallinnon edustaja ei esiinny.

Tiehallinnolla on oikeus ostaa ja vuokrata kiinteää omaisuutta tienpidon tarpeisiin.

Tarkemmat määräykset Tiehallinnon organisaatiosta, alueellisten yksiköiden ja henkilöstön tehtävistä, asioiden ratkaisemisesta ja Tiehallinnon toiminnan muusta järjestämisestä annetaan työjärjestyksessä.

Työjärjestyksen antaa pääjohtaja johtokuntaa kuultuaan.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.