Valtioneuvoston kanslian tehtävät

Valtioneuvoston kanslian toimialaan kuuluvista tehtävistä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä (1522/1995) . Valtioneuvoston kanslian toimintayksiköiden tehtävistä säädetään valtioneuvoston kanslian työjärjestyksessä.

Pääministeri on valtioneuvoston kanslian päällikkö.

Kansliassa on toimintayksiköitä siten kuin kanslian työjärjestyksessä säädetään.

Kansliassa päätettävät asiat ratkaisee pääministeri. Kanslian virkamiehet ratkaisevat kuitenkin ministeriössä päätettäviä muita kuin periaatteellisesti tärkeitä tai laajakantoisia asioita sen mukaan kuin kanslian työjärjestyksessä säädetään.

Pääministeri voi pidättää päätösvallan asiassa, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista. Sama oikeus on yksittäistapauksessa valtiosihteerillä, alivaltiosihteerillä ja toimintayksikön esimiehellä asiassa, jonka ratkaiseminen kuuluu hänen alaiselleen virkamiehelle.

Mitä 3 §:ssä säädetään pääministeristä on soveltuvin osin voimassa valtioneuvoston kanslian toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätystä ministeristä hänen toimialallaan.

Valtioneuvoston kanslian toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätty ministeri hyväksyy toimialansa osalta valtioneuvoston kanslian työjärjestyksen ennen sen antamista.

Kanslian työjärjestyksessä säädetään ministeriön hallinnonalan ohjauksesta, ministeriön johtamisesta ja johtoryhmistä, johtavien virkamiesten tehtävistä ja sijaisista sekä asioiden valmistelusta ministeriössä. Kanslian työjärjestyksen antaa pääministeri.

Toimintayksikön sisäisestä organisaatiosta määrätään tarvittaessa ministeriön sisäisessä määräyksessä, jonka alivaltiosihteeri vahvistaa.

Kansliassa on valtiosihteeri, alivaltiosihteeri ja muita virkamiehiä.

Valtiosihteeri nimitetään enintään pääministerin toimikaudeksi.

Valtioneuvoston kansliassa on lisäksi pääministerin enintään toimikaudekseen nimittämiä pääministeriä avustavia määräaikaisia virkamiehiä. Kanslian henkilökuntaan kuuluvat myös pääministerin nimittämät muiden ministerien määräaikaiset erityisavustajat.

Valtioneuvoston kansliassa on turvallisuuspäällikkö, jonka puolustusvoimat on pääministerin pyynnöstä komentanut tehtävään. Turvallisuuspäällikkö toimii kansliassa esittelijänä toimialaansa kuuluvissa asioissa.

Valtioneuvoston kansliaan voidaan ottaa myös työsopimussuhteista henkilöstöä.

EU-sihteeristön päälliköllä on EU-asioiden valtiosihteerin arvonimi ja EU-sihteeristön apulaispäälliköllä EU-asioiden alivaltiosihteerin arvonimi.

Kelpoisuusvaatimuksena on

valtiosihteerillä sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä säädetään, hyvä perehtyneisyys julkishallintoon ja yhteiskunnalliseen toimintaan;

alivaltiosihteerillä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja hyvä hallinnon tuntemus;

EU-sihteeristön päälliköllä ja EU-sihteeristön apulaispäälliköllä sekä tietopalvelupäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys viran tehtäväalaan;

hallitusneuvoksella, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä säädetään;

suunnittelu- ja kehittämistehtäviä johtavalla virkamiehellä ja talousneuvoston pääsihteerillä ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys viran tehtäväalaan;

tiedotustoimintaa johtavalla virkamiehellä

ylempi korkeakoulututkinto ja laaja kokemus tiedotustoiminnasta; tai

pitkäaikainen ja laaja kokemus tiedotustoiminnasta sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan;

käännöstoimintaa johtavalla virkamiehellä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja molempien kotimaisten kielten täydellinen hallitseminen;

neuvottelevalla virkamiehellä ja erityisasiantuntijalla ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys viran tehtäväalaan;

ylitarkastajalla ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan.

Edellä 1–3 kohdassa tarkoitetuilta virkamiehiltä edellytetään käytännössä osoitettua johtamistaitoa ja johtamiskokemusta sekä 5–7 kohdassa tarkoitetuilta virkamiehiltä käytännössä osoitettua johtamistaitoa.

Käännöstyön ohjaustehtävissä toimivilta ja käännösten tarkastajilta edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa. Siltä, joka erityisesti tarkastaa vaativia oikeudellisia käännöksiä, edellytetään oikeustieteen kandidaatin tutkintoa.

Käännöstyötä tekeviltä edellytetään korkeakoulututkintoa tai diplomikielenkääntäjän tutkintoa. Kaikilta tässä ja 3 momentissa tarkoitettuja tehtäviä suorittavilta edellytetään molempien kotimaisten kielten täydellistä hallitsemista.

Valtiosihteerin, alivaltiosihteerin, hallitusneuvoksen ja neuvottelevan virkamiehen nimittämisestä on voimassa, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä säädetään. EU-sihteeristön päällikön ja EU-sihteeristön apulaispäällikön nimittää valtioneuvosto.

Pääministeri nimittää 6 §:n 3 momentissa tarkoitetut pääministeriä avustavat virkamiehet tehtäviä haettavaksi julistamatta.

Ministerin erityisavustajan nimittää pääministeri asianomaisen ministerin esityksestä tämän toimikauden ajaksi tehtävää haettavaksi julistamatta.

Muun henkilökunnan nimittää tai ottaa valtioneuvoston kanslia.

Virkamieheksi määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittää enintään vuodeksi valtioneuvoston kanslia ja yli vuodeksi valtioneuvosto, kun vastaavaan virkaan nimittää tasavallan presidentti tai valtioneuvoston yleisistunto.

Muuhun määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittää valtioneuvoston kanslia.

Virkavapauden, johon virkamiehellä on oikeus lain, asetuksen tai virkaehtosopimuksen nojalla, myöntää valtioneuvoston kanslia.

Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun virkavapauden myöntää

tasavallan presidentin tai valtioneuvoston yleisistunnon nimittämälle virkamiehelle enintään kahdeksi vuodeksi valtioneuvoston kanslia ja yli kahdeksi vuodeksi valtioneuvoston yleisistunto;

pääministerin ja valtioneuvoston kanslian nimittämälle virkamiehelle valtioneuvoston kanslia.

Valtioneuvoston kanslian kansliapäällikkönä on valtiosihteeri.

Valtiosihteerin tehtävänä on sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä säädetään

käsitellä ne asiat, jotka pääministeri hänelle antaa;

edistää ja seurata hallitusohjelman toteuttamista;

johtaa pääministerin apuna 6 §:n 3 momentissa tarkoitettujen virkamiesten toimintaa;

edistää ministeriöiden välistä yhteistyötä.

Alivaltiosihteerin tehtävänä on

vastata valtioneuvoston kanslian toimivuudesta ja huolehtia, että sen tehtävät hoidetaan tuloksekkaasti;

johtaa ja kehittää valtioneuvoston toimintajärjestelmiä;

johtaa ja kehittää valtioneuvoston kanslian henkilöstöhallintoa ja muuta sisäistä hallintoa;

johtaa valtioneuvoston kanslian talousarvioehdotuksen, toiminta- ja taloussuunnitelman sekä työjärjestyksen valmistelua;

toimia valtioneuvoston esittelijänä hallituksen järjestäytymistä ja valtioneuvostoa koskevissa asioissa hallitusta muodostettaessa.

Valtiosihteerin ja alivaltiosihteerin tulee seurata kanslian toimialalla kotimaassa ja ulkomailla tapahtuvaa kehitystä sekä tehdä tarpeellisia aloitteita lainsäädännöllisiksi ja muiksi uudistuksiksi.

Valtiosihteeri voi määrätä kanslian virkamiehen valmisteltavaksi ja esiteltäväksi tai ottaa itselleen valmisteltavaksi ja esiteltäväksi asian, joka muuten olisi muun virkamiehen käsiteltävä. Sama oikeus on yksittäistapauksessa alivaltiosihteerillä ja toimintayksikön esimiehellä asiassa, joka muuten olisi hänen alaisensa virkamiehen käsiteltävä.

Mitä 8–10 §:ssä säädetään virasta tai virkamiehestä, noudatetaan soveltuvin osin myös työsopimussuhteessa olevaan henkilöön.

Yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanslian ja henkilöstön välillä noudatetaan, mitä yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa (651/1988) säädetään ja sen nojalla tehdyissä sopimuksissa määrätään.

Valtiosihteerin ollessa estyneenä virkaansa hoitamasta tai vuosilomalla toimii hänen sijaisenaan alivaltiosihteeri tai hänenkin ollessaan estyneenä pääministerin määräämä muu virkamies. Alivaltiosihteerin ollessa estyneenä virkaansa hoitamasta tai vuosilomalla toimii hänen sijaisenaan pääministerin määräämä virkamies.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2000.

Tällä asetuksella kumotaan valtioneuvoston kansliasta 30 päivänä joulukuuta 1996 annettu asetus (1322/1996) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.