Perusteet — Verohallituksen päätös niistä perusteista, joiden mukaan muun kiinteistön kuin maatilan maapohjan verotusarvo lasketaan vuodelta 2000 toimitettavassa verotuksessa

Maapohjan verotusarvoa laskettaessa perusteena käytetään niitä kuntakohtaisia tonttihintakarttoja ja arviointiohjeita, jotka otettiin käyttöön vuodelta 1994 toimitettavassa varallisuusverotuksessa sellaisina kuin ne ovat tarkistettuna vuonna 2000.

Jos maapohjalle ei ole annettu arviointiohjetta tai tonttihintakartassa arvoa tai jos niissä perusteissa, jotka maapohjan käypää arvoa määrättäessä on otettava huomioon, on tapahtunut oleellinen muutos, verotusarvo lasketaan noudattaen soveltuvin osin vastaavanlaista aluetta koskevaa kuntakohtaista arviointiohjetta ja tonttihintakarttaa.

Verotusarvoksi katsotaan 73,5 prosenttia arviointiohjeiden ja tonttihintakarttojen osoittamasta käyvästä hintatasosta ( tavoitearvo ). Jos arviointiohjeen tai tonttihintakartan arvoja on oikaistu edellisen vuoden verotuksessa, verotusarvoksi katsotaan oikaistun arvon perusteella laskettu tavoitearvo.

Jos edellisen vuoden verotusarvo on alle tavoitearvon, maapohjan verotusarvo lasketaan korottamalla edellisen vuoden verotusarvoa seuraavalla tavalla

Edellisen vuoden verotusarvo

Korotus

alle 80 % tavoitearvosta

20 %, kuitenkin vähintään 80 prosenttiin tavoitearvosta (vähimmäistaso)

vähintään 80 % tavoitearvosta

10 %

Tässä mainittua vähimmäistasoa laskettaessa maapohjan verotusarvo ei kuitenkaan saa nousta yli kaksinkertaiseksi.

Maapohjan verotusarvoksi vahvistetaan kuitenkin enintään tavoitearvo.

Jos maapohjan käypä arvo on tämän päätöksen mukaan laskettua arvoa alempi tai kyseessä on muu kuin rakennusmaa, maapohjan arvoksi katsotaan käypä arvo.

Tämä päätös tulee voimaan 29 päivänä joulukuuta 2000. Sitä sovelletaan vuodelta 2000 toimitettavassa verotuksessa.