Valtiovarainministeriön asetus rakennusten jälleenhankinta-arvon perusteista

Rakennusten jälleenhankinta-arvojen määräämisessä käytetään seuraavia keskimääräisiä arvoja neliömetriä tai kuutiometriä kohti. Jos rakennuksen rakennustaso poikkeaa olennaisesti keskimääräisestä rakennustasosta, on näitä arvoja harkinnan mukaan korotettava tai alennettava, kuitenkin enintään 30 prosenttia.

Rakennuksen pinta-alalla tarkoitetaan tässä päätöksessä sitä alaa, johon lasketaan ulkomitoin kaikkien kerrosten, kellareiden ja lämpöeristettyjen ullakkohuoneiden pinta-alat. Pinta-alaan ei lasketa parvekkeita, katoksia eikä tiloja, joissa vapaa korkeus on alle 160 cm.

Toimisto-, sosiaali-, varasto- ja paikoitustilojen pinta-alat lasketaan sisämitoin. Hissikuilun pinta-ala lasketaan kertomalla hissikuilun pohjan pinta-ala niiden kerrosten lukumäärällä, jotka hissikuilu lävistää. Rakennuksen kuutiotilavuuteen sisällytetään sekä lämpimät että kylmät tilat ulkomittojen mukaan laskettuina. Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus saadaan jakamalla tilavuus pinta-alalla. Jälleenhankinta-arvoja määrättäessä otetaan huomioon vain täydet neliö- tai kuutiometrit.

Pientalolla tarkoitetaan omakotitaloa, paritaloa tai rivitaloa, jossa käynti asuinhuoneistoihin on yleensä järjestetty suoraan maan tasosta ilman erillistä porraskäytävää.

Pientalojen pinta-alan perusarvo on 2 590 mk/m 2 .

Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on pinta-alan perusarvo 2 070 mk/m 2 .

Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut vuosina 1960―1969, on pinta-alan perusarvo 2 340 mk/m 2 .

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella lisäarvoilla ja alennuksilla seuraavasti

jos rakennuksen pinta-ala on

― yli 60 m 2 mutta enintään 120 m 2 perusarvosta vähennetään 4,42 mk jokaiselta alarajan (60 m 2 ) ylittävältä neliömetriltä;

― yli 120 m 2 , alennus on 265 mk/m 2 ,

jos rakennuksesta puuttuu

― vesijohto ja viemäri, alennus on 167 mk/m 2 ;

― keskuslämmitys, alennus on 189 mk/m 2 ;

― sähkö, alennus on 100 mk/m 2 .

Kun rakennuksen kellaritilat ovat pintarakenteiltaan viimeistelemättömät ja pääasiassa varastokäytössä, käytetään kellarin osalta pinta-alan arvona 889 mk/m 2 .

Asuinkerrostalolla tarkoitetaan vähintään kaksikerroksista, useita asuinhuoneistoja käsittävää asuinrakennusta, jossa on erillisiä huoneistoja päällekkäin.

Asuinkerrostalojen pinta-alan perusarvo on 2 590 mk/m 2 .

Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, pinta-alan perusarvo on 2 070 mk/m 2 .

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella lisäarvoilla ja alennuksilla seuraavasti

jos rakennuksessa on hissi, lisäarvo on 110 mk/m 2 ;

jos rakennuksen pinta-ala huoneistoa kohden on yli 80 m 2 mutta enintään 120 m 2 perusarvosta vähennetään 6,66 mk jokaiselta alarajan (80 m 2 ) ylittävältä neliömetriltä;

― jos yli 120 m 2 , alennus on 266 mk/m 2 ,

jos rakennuksen kerrosluku kellari mukaan lukien on 3 kerrosta, lisäarvo on 135 mk/m 2 ;

― 4 kerrosta, lisäarvo on 67 mk/m 2 ;

― 5 kerrosta, lisäarvo on 0;

― 6 kerrosta, alennus on 67 mk/m 2 ;

― 7 kerrosta, alennus on 135 mk/m 2 ;

― 8 kerrosta tai enemmän, alennus on 202 mk/m 2 .

Vapaa-ajan asunnolla tarkoitetaan pääasiassa vapaa-ajan viettoon tarkoitettua rakennusta, kuten kesämökkiä.

Vapaa-ajan asunnon pinta-alan perusarvo on 2 070 mk/m 2 .

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella lisäarvoilla ja alennuksilla seuraavasti

jos rakennuksen pinta-ala on yli 10 m 2 mutta enintään 70 m 2 , perusarvosta vähennetään 13,52 mk jokaiselta alarajan (10 m 2 ) ylittävältä neliömetriltä;

― yli 70 m 2 , alennus on 811 mk/m 2 ,

jos rakennus on talviasuttava lisäarvo on 173 mk/m 2 ;

jos rakennuksessa on kuisti, lisäarvo kuistineliömetriltä on 345 mk.

Jos rakennuksessa on sähkö, korotetaan rakennuksen arvoa 1 380 markalla lisättynä 30 markalla jokaista pinta-alan neliömetriä kohden.

Rakennuksen arvoa korotetaan, jos rakennuksessa on

― viemäri, 2 070 mk;

― vesijohto, 2 590 mk;

― WC, 3 430 mk;

― sauna 3 430 mk.

Tavanomaisesta vapaa-ajan asunnosta kooltaan, käyttötavaltaan taikka rakennus- tai varustetasoltaan olennaisesti poikkeavaa asuinrakennusta pidetään pientalona.

Talous- ja autotallirakennuksena pidetään erillistä saunarakennusta sekä erillistä talous- ja autotallirakennusta.

Jos talous- ja autotallirakennus on lämpöeristetty sekä muutenkin rakennustavaltaan edustaa pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitettua rakennusta, arvo on 1 690 mk/m 2 .

Kevytrakenteisen lämpöeristämättömän talous- ja autotallirakennuksen arvo on 880 mk/m 2 . Jos tällainen rakennus on valmistunut ennen vuotta 1970, sen arvo on 690 mk/m 2 .

Toimistorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tilat on pääasiallisesti rakennettu toimistotiloiksi tai joka on pääasiallisesti toimistokäytössä.

Toimistorakennuksen pinta-alan perusarvo on 3 590 mk/m 2 .

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella lisäarvoilla ja alennuksilla seuraavasti

jos rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on yli 3,2 m mutta enintään 3,5 m perusarvoon lisätään 74 mk jokaiselta alarajan (3,2 m) ylittävältä 5 cm:ltä;

― jos yli 3,5 m, lisäarvo on 444 mk/m 2 ,

rakennuksen muoto

― jos rakennuksen kaikki kerrokset ovat pohjamuodoltaan samanlaisia suorakaiteita ja pohjakerroksessa on vain vähäisiä sisäänvetoja tai ulokkeita, alennus on 369 mk/m 2 ;

― jos rakennus on muodoltaan verraten yksinkertainen suorakaiteen tai L-muotoinen, mutta osa rakennuksesta on nostettu pilareille tai alimmat kerrokset ovat varsinaisia toimistokerroksia laajempia myymälä- tai paikoituskerroksia, alennus on 0;

― jos rakennus on muodoltaan tavanomaisesta poikkeava, pohjamuodoltaan H, T, U-muotoinen tai pohjakerros on yli kaksi kertaa muita kerroksia suurempi, lisäarvo on 189 mk/m 2 ,

varasto- ja paikoitustilat

― jos varastojen ja paikoitustilojen yhteenlaskettu pinta-ala on yli 20 % rakennuksen pinta-alasta, alennus on 224 mk/m 2 ;

― jos varastojen ja paikoitustilojen yhteenlaskettu pinta-ala on vähintään 5 % mutta enintään 20 % rakennuksen pinta-alasta, alennus on 0;

― jos varasto- ja paikoitustiloja on alle 5 % rakennuksen pinta-alasta, lisäarvo on 148 mk/m 2 ,

hissit

― jos rakennuksessa ei ole hissiä tai hissikuilujen yhteenlaskettu pinta-ala rakennuksen pinta-alasta on enintään 0,5 %, alennus on 291 mk/m 2 ;

― jos hissikuilujen yhteenlaskettu pinta-ala rakennuksen pinta-alasta on yli 0,5 % ja enintään 1 % alennus on 0;

― jos hissikuilujen yhteenlaskettu pinta-ala rakennuksen pinta-alasta on yli 1 % lisäarvo on 448 mk/m 2 ;

ilmastointi

― jos rakennuksessa ei ole koneellista ilmastointia tai vain ilman koneellinen sisään- tai ulospuhallus, alennus on 291 mk/m 2 ;

― jos rakennuksessa on ilman koneellinen sisään- ja ulospuhallus, alennus on 0;

― jos edellisen lisäksi huoneiden ilmastointi on erikseen säädettävissä ja ilmaa huomattavassa määrin käsitellään esimerkiksi kostuttamalla tai jäähdyttämällä, lisäarvo on 369 mk/m 2 .

Myymälärakennuksella tarkoitetaan pääasiassa myymälätiloja sisältävää rakennusta.

Myymälärakennuksen tilavuuden perusarvo on 1 110 mk/m 3 .

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella lisäarvoilla ja alennuksilla seuraavasti

jos rakennuksen tilavuus on

― yli 700 m 3 mutta enintään 2 500 m 3 perusarvosta vähennetään 13,52 mk jokaiselta alarajan (700 m 3 ) ylittävältä 100 m 3 :ltä;

― jos yli 2 500 m 3 mutta enintään 10 000 m 3 perusarvosta vähennetään 13,52 mk jokaiselta 700 m 3 ylittävältä 100 m 3 :ltä 2 500 m 3 :iin saakka ja 1,75 mk jokaiselta 2 500 m 3 ylittävältä 100 m 3 :ltä,

― jos yli 10 000 m 3 alennus on 374 mk/m 3

jos kellarin ja muualla kuin kellarissa olevien varastotilojen osuus rakennuksen pinta-alasta on yli 20 % mutta enintään 40 %, perusarvosta vähennetään 5,67 mk jokaiselta alarajan (20 %) ylimenevältä prosenttiyksiköltä;

― jos yli 40 %, alennus on 113 mk/m 3 ,

jos rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on vähintään 3 m mutta enintään 6,2 m perusarvosta vähennetään 8,94 mk jokaiselta alarajan (3 m) ylittävältä 10 cm:ltä;

― jos yli 6,2 m, alennus on 286 mk/m 3 ,

jos rakennus on, kellari mukaan lukien, vähintään kolmikerroksinen, lisäarvo on 88 mk/m 3 .

Jos myymälärakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on tilavuudeltaan alle 2 000 m 3 ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on tilavuuden perusarvo 860 mk/m 3 . Tällaisen rakennuksen perusarvoa ei korjata edellä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetuilla tilavuuden perusteella laskettavilla alennuksilla.

Teollisuusrakennuksella tarkoitetaan teollisuuden tuotanto- ja varastorakennusta sekä siihen verrattavaa rakennusta, kuten korjaamoa, huoltoasemaa, maalaamoa, työpajaa, pienteollisuusrakennusta, leipomoa ja myllyä.

Teollisuusrakennusten tilavuuden perusarvo on 432 mk/m 3 .

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella lisäarvoilla ja alennuksilla seuraavasti

jos rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on yli 3,8 m mutta enintään 5,8 m, perusarvosta vähennetään 22,00 mk jokaiselta alarajan (3,8 m) ylittävältä 0,5 m:ltä;

― jos yli 5,8 m mutta enintään 8,8 m perusarvosta vähennetään 22,00 mk jokaiselta 3,8 m ylittävältä 0,5 m:ltä 5,8 m:iin saakka ja 11,00 mk jokaiselta 5,8 m ylittävältä 0,5 m:ltä;

― jos yli 8,8 m alennus on 154 mk/m 3 ,

lämmitys ja vesijohto sen mukaan, mikä lähinnä vastaa rakennuksen ominaisuuksia;

― jos rakennus on pääasiassa lämmittämätön varastorakennus, jossa ei ole sosiaali- tai toimistotiloja alennus on 123 mk/m 3 ;

― jos rakennuksen vesipisteiden määrä on vähäinen, sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä enintään 3 % rakennuksen pinta-alasta ja rakennus on pääosin lämmittämätön, alennus on 78 mk/m 3 ;

― jos rakennus on pääasiassa hallimaista teollisuustilaa, jota ei yleensä lämmitetä yli 18°C, sekä sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä yli 3 % mutta alle 15 % rakennuksen pinta-alasta, alennus on 0;

― jos rakennuksen tuotantotilojen lämpötila on yleensä yli 18°C, sosiaali- ja toimistotiloja on vähintään 15 % rakennuksen pinta-alasta tai ns. märkiä tiloja on yli 30 % rakennuksen pinta-alasta sekä rakennuksessa on automaattinen palosammutusjärjestelmä lisäarvo on 76 mk/m 3 .

ilmastointi ja valaistus sen mukaan, mikä lähinnä vastaa rakennuksen ominaisuuksia

― jos rakennuksessa ei ole koneellista ilmastointia ja työtiloissa on vain yleisvalaistus sekä sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä enintään 3 % rakennuksen pinta-alasta, alennus on 78 mk/m 3 ;

― jos rakennuksessa on ilman koneellinen sisään- tai ulospuhallus, valaistus on pääasiallisesti yleisvalaistusta sekä sosiaali- ja toimistotilojen yhteinen osuus rakennuksen pinta-alasta on yli 3 % mutta alle 15 %, alennus on 0;

― jos rakennuksessa on ilman koneellinen sekä sisään- että ulospuhallus, runsaasti työpistevalaistusta, sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä vähintään 15 % rakennuksen pinta-alasta ja rakennuksessa on automaattinen palohälytysjärjestelmä, lisäarvo on 76 mk/m 3 .

jos rakennus on vähintään kolmikerroksinen, lisäarvo on 67 mk/m 3 ;

jos vähintään kolmikerroksisen rakennuksen tilavuus on yli 5 000 m 3 mutta enintään 10 000 m 3 vähennetään sen perusarvosta 13,50 mk alarajan (5 000 m 3 ) ylittävältä jokaiselta 1 000 m 3 :ltä;

― jos yli 10 000 m 3 , alennus on 67 mk/m 3 .

Muun kuin edellä lueteltuihin ryhmiin kuuluvan rakennuksen arvioimiseen käytetään lähinnä soveltuvan rakennuksen arvioimisperusteita. Mikäli rakennuksella on useita käyttötarkoituksia, arvioidaan jälleenhankinta-arvo pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan. Jos kuitenkin huomattava osa rakennuksesta on muussa kuin pääasiallisessa käyttötarkoituksessa, voidaan rakennuksen osat arvioida erikseen.

Jos rakennus on sen laatuinen, että siihen ei voida lainkaan soveltaa edellä 4―19 §:ssä olevia arviointiperusteita, tai jos kysymyksessä on rakennelma, pidetään tällaisen rakennuksen tai rakennelman jälleenhankinta-arvona 70 prosenttia vastaavan rakennuksen tai rakennelman rakennuskustannuksista.

Julkisten rakennusten ja muiden yleisessä käytössä olevien rakennusten, jos niille ei aiemmin ole määrätty arvoa varallisuusverotusta varten, edellä 1 momentissa tarkoitettuna jälleenhankinta-arvona käytetään kuitenkin seuraavia 70 prosentin tasoon laskettuja keskimääräisiä rakennuskustannuksia neliömetriä tai kuutiometriä kohti

hoitoalan rakennukset

― keskussairaalat 5 380 mk/m 2 ;

― aluesairaalat 4 330 mk/m 2 ;

― terveyskeskukset ja paikallissairaalat 4 010 mk/m 2 ;

― kunnallis- ja vanhainkodit, parantolat, hoito- ja kuntoutuslaitokset, palvelukeskukset, joissa on sekä palvelutaloja että asuntoja, lastenkodit ja koulukodit 3 520 mk/m 2 ;

― vankilat 925 mk/m 3 .

kokoontumisrakennukset

― teatteri-, konsertti- ja kongressirakennukset 4 570 mk/m 2 . Teatterirakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tilat on pääasiassa rakennettu näyttämötiloiksi katsomoineen. Rakennuksessa on myös aula-, keittiö-, kahvio- ja sosiaalitiloja. Teatterirakennuksiin rinnastetaan konsertti- ja kongressirakennukset;

― kirjastorakennukset ja arkistot 3 450 mk/m 2 . Kirjastorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tiloista valtaosan muodostaa kirjastosali. Rakennuksessa voi olla myös näyttely-, toimisto-, varasto- ja sosiaalitiloja. Arkistot rinnastetaan kirjastorakennuksiin;

― museot ja taidegalleriat 3 210 mk/m 2 . Museo- ja taidegalleriarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jossa on pääasiallisesti näyttelytiloja ja varastoja sekä jossa voi olla toimisto-, väestösuoja- ja asuintiloja;

― seurakuntatalot 4 010 mk/m 2 . Seurakuntatalolla tarkoitetaan pääasiassa kokoontumis- ja kerhotiloiksi rakennettuja seurakuntarakennuksia. Rakennuksessa on kerho-, kokoontumis-, toimisto-, varasto-, sosiaali-, keittiö- ja asuintiloja;

― nuorisotalot 3 640 mk/m 2 . Nuorisotalorakennuksen tilat on pääasiallisesti rakennettu monitoimitiloiksi. Rakennuksessa voi olla myös kahvio-, keittiö- ja sosiaalitiloja;

― uudenaikaiset kirkkorakennukset 5 800 mk/m 2 . Kirkkorakennuksessa on kirkko- ja seurakuntasali sekä kerho-, keittiö-, toimisto-, väestönsuoja- että asuintiloja;

― puukirkot ja ennen vuotta 1950 rakennetut kivikirkot 1 010 mk/m 3 ;

― monitoimi- ja urheilutalot 3 520 mk/m 2 . Urheilutalojen tiloista valtaosan muodostavat liikunta- ja kuntosalit. Lisäksi rakennuksissa on toimisto-, kokous-, varasto-, keittiö-, kahvila- sekä peseytymis- ja pukeutumistiloja;

― stadion- ja katsomorakennukset 3 440 mk/m 2 . Katsomorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jossa on myös peseytymis-, pukeutumis-, oleskelu- ja hallitiloja,

Opetusrakennukset

― peruskoulu- ja lukiorakennukset 3 890 mk/m 2 ;

― ammattikoulut ja muut ammatilliset oppilaitokset sekä kurssikeskukset 3 640 mk/m 2 ;

― korkeakoulut, yliopistot ja tutkimuslaitokset 4 010 mk/m 2 ,

liikenteen rakennukset ja muut rakennukset

― linja-auto-, rautatie-, lentoasema- ja satamaterminaalit 4 180 mk/m 2 . Vanhat puurakenteiset asemarakennukset rinnastetaan pientaloihin;

― nykyaikaiset yli 10 000 brm 2 terminaalirakennukset 5 920 mk/m 2 ;

― tietoliikennerakennukset 2 530 mk/m 2 . Tietoliikennerakennuksia ovat esimerkiksi puhelin-, linkki- ja viestiasemarakennukset. Laitetilojen lisäksi rakennuksessa voi myös olla asuin-, toimisto- ja varastotilaa;

― kasarmirakennukset 2 700 mk/m 2 . Jos kasarmirakennus on puurakenteinen, sen arvo on 2 170 mk/m 2 ;

― paloasemarakennukset 3 440 mk/m 2 . Jos paloasemarakennus on puurakenteinen, sen arvo on 3 080 mk/m 2 ;

― vesitornit, yli 750 vesi-m 3 2 310 mk/vesi-m 3 ja alle 750 vesi-m 3 3 080 mk/vesi-m 3 .

Vesitornin keskimääräisiin rakennuskustannuksiin ei sisälly vesitornissa mahdollisesti olevien muiden tilojen eikä hissien rakennuskustannuksia.

Tämä asetus tulee voimaan 28 päivänä joulukuuta 2000. Sitä sovelletaan vuodelta 2000 toimitettavassa verotuksessa.