Rikoksentorjuntaneuvosto

Rikollisuuden ehkäisyn, rikoksista aiheutuvien haittojen vähentämisen ja turvallisuuden edistämisen yleisten kysymysten käsittelyä varten on rikoksentorjuntaneuvosto.

Rikoksentorjuntaneuvosto toimii oikeusministeriön yhteydessä.

Neuvoston tehtävänä on

seurata rikollisuutta ja koota tietoa toimista sen ehkäisemiseksi;

edistää rikollisuuden ehkäisyyn vaikuttavien viranomaisten ja yhteisöjen yhteistyötä rikollisuutta ehkäisevien hankkeiden ja tointen yhteensovittamisessa;

valmistella ohjelmia ja tehdä aloitteita ja esityksiä rikosten ehkäisemiseksi ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi sekä turvallisuuden lisäämiseksi;

edistää tiedotusta rikoksentorjunnan mahdollisuuksista, menetelmistä ja suositeltavista käytännöistä sekä ylläpitää ja kehittää rikosten ehkäisyn tietopalvelua;

tehdä aloitteita rikoksentorjunnan kehittämistä palveleviksi tutkimuksiksi ja kehittää rikoksentorjunnan suunnittelua ja menetelmiä;

antaa lausuntoja viranomaisten ja yhteisöjen suunnitelmista, jotka voivat vaikuttaa rikollisuuteen tai joilla pyritään ehkäisemään rikoksia, ja avustaa näitä asiantuntemuksella rikoksentorjuntahankkeiden suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa;

antaa oikeusministeriölle määräajoin katsaus rikollisuusongelmista ja suosituksensa niitä vähentäviksi toimiksi;

pitää yhteyttä ulkomaiden ja kansainvälisiin rikoksentorjunnan toimielimiin; sekä

suorittaa muut oikeusministeriön sille antamat tehtävät.

Neuvostossa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään 15 muuta jäsentä, jotka sekä edellä mainittujen muiden jäsenten henkilökohtaiset varajäsenet valtioneuvoston yleisistunto määrää kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Neuvostossa tulee olla edustettuna ainakin oikeusministeriön, sisäasiainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja opetusministeriön hallinnonalat, kunnallishallinto, yhdyskuntasuunnittelun asiantuntemus, kriminologinen tutkimus, kauppa ja vakuutustoiminta.

Neuvosto on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla.

Milloin asiaa päätettäessä ilmenee eriäviä mielipiteitä, päätetään asia yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan asian ratkaisee se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.

Neuvosto laatii toimintaansa varten tarvittaessa työjärjestyksen, jonka se esittää oikeusministeriön vahvistettavaksi. Neuvosto voi asettaa työvaliokunnan ja päättää toimia jaostoissa, jos työjärjestyksessä määrätään näiden päätösvallasta ja kokoontumisesta. Työjärjestyksessä voidaan myös määrätä pääsihteerin tehtävistä ja toimivallasta ja tämän ja jaoston puheenjohtajan oikeudesta hyväksyä maksettavaksi palkkiota ja korvauksia.

Neuvosto voi asettaa työryhmän selvittämään jotakin erityistä rikoksentorjunnan kysymystä. Siihen voidaan kutsua jäseniä neuvoston ulkopuolelta.

Neuvosto, työvaliokunta, jaostot ja työryhmät voivat kuulla asiantuntijoita.

Neuvostolla on sihteeristö, johon kuuluu pääsihteeri ja talousarvion rajoissa otettava muu tarpeellinen pää- ja sivutoiminen henkilökunta. Päätoimisen henkilöstön ottaa ja sen palkkauksesta päättää oikeusministeriö. Sivutoimisen henkilöstön ottaa neuvoston puheenjohtaja.

Neuvoston tulee laatia itselleen vuosittainen toimintasuunnitelma ja esittää se oikeusministeriön hyväksyttäväksi.

Neuvosto antaa vuosittain kertomuksen toiminnastaan oikeusministeriölle.

Neuvoston jäsenille, sihteereille ja asiantuntijoille suoritettavista kokous- ja muista palkkioista ja korvauksista on muuten voimassa, mitä valtion komiteoista säädetään. Erityisestä syystä oikeusministeriö voi kuitenkin määrätä maksettavaksi muutakin palkkiota.

Oikeusministeriö antaa tarvittaessa tarkempia säännöksiä tämän asetuksen täytäntöönpanosta.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1999.

Tällä asetuksella kumotaan rikoksentorjunnan neuvottelukunnasta 14 päivänä huhtikuuta 1989 annettu asetus (345/1989).

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöön panemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin.