Päätöksen soveltamisala

Tämä päätös koskee vaarallisten aineiden maakuljetusten turvallisuusneuvonantajasta annetussa asetuksessa (127/1999) , jäljempänä neuvonantaja-asetus , tarkoitetun turvallisuusneuvonantajan nimeämistä ja tehtäviä sekä turvallisuusneuvonantajan koetta.

Sen lisäksi, mitä neuvonantaja-asetuksessa säädetään, toiminnanharjoittajan ei tarvitse nimetä vaarallisten aineiden tiekuljetukseen liittyviin tehtäviin turvallisuusneuvonantajaa, jos toiminnanharjoittajan vaarallisten aineiden kuljetukset

täyttävät vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä annetun liikenneministeriön päätöksen (660/1997) liitteessä A olevissa reunanumeroissa 2201a, 2301a, 2401a, 2471a, 2501a, 2551a, 2601a, 2801a tai 2901a taikka liitteessä A olevassa reunanumerossa 2009 tai liitteessä B olevassa reunanumerossa 10 603 säädetyt ehdot;

käsittävät enintään 1 kohdassa mainitun päätöksen liitteessä B olevassa reunanumerossa 10 011 aineittain mainittuja enimmäismääriä vaarallisia aineita; taikka

ovat 1 kohdassa mainitun päätöksen liitteessä C tarkoitettuja kuljetuksia.

Sen lisäksi, mitä neuvonantaja-asetuksessa säädetään, toiminnanharjoittajan ei tarvitse nimetä vaarallisten aineiden rautatiekuljetukseen liittyviin tehtäviin turvallisuusneuvonantajaa, jos toiminnanharjoittajan vaarallisten aineiden kuljetukset

täyttävät vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautatiellä annetun liikenneministeriön päätöksen (901/1997) liitteen osassa I olevassa reunanumerossa 17 tai osassa II olevissa reunanumeroissa 201a, 301a, 401a, 471a, 501a, 551a, 601a, 801a tai 901a säädetyt ehdot; taikka

käsittävät enintään 1 kohdassa mainitun päätöksen lisäyksessä XXV olevassa kappaleessa A tarkoitettuja kuljetuksia.

Sen lisäksi, mitä neuvonantaja-asetuksen 5 §:ssä säädetään, turvallisuusneuvonantajan tehtäviin kuuluu seurata

toimintoja kuljetettavien vaarallisten aineiden tunnistamiseen liittyvien säännösten noudattamiseksi;

käytäntöä erityisten tarpeiden huomioon ottamiseksi hankittaessa vaarallisten aineiden kuljetukseen tarvittavia välineitä;

toimintoja vaarallisten aineiden kuljetuksessa, kuormaamisessa ja purkamisessa käytettävän kaluston tarkastamiseksi;

että toiminnanharjoittajan henkilöstö on saanut asianmukaisen koulutuksen, josta on merkintä henkilöä koskevissa asiakirjoissa;

vaarallisten aineiden kuljetus-, kuormaus- ja purkamistoiminnassa sattuneiden onnettomuuksien ja vaaratilanteiden edellyttämien kiireellisten toimenpiteiden toteuttamista;

vaarallisten aineiden kuljetus-, kuormaus- ja purkamistoiminnassa sattuneiden onnettomuuksien, vaaratilanteiden ja vakavien rikkomusten tutkinnan suorittamista ja tarvittavan kertomuksen laadintaa;

tarvittavien toimenpiteiden toteuttamista onnettomuuksien, vaaratilanteiden ja vakavien rikkomusten toistumisen välttämiseksi;

vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyvien säännösten ja erityisvaatimusten ottamista huomioon valittaessa ja käytettäessä alihankkijoita tai muita osapuolia;

että vaarallisten aineiden kuljetus-, kuormaus- ja purkamistoimiin osallistuvalla henkilöstöllä on käytössään yksityiskohtaiset toiminta- ja käyttöohjeet;

vaarallisten aineiden kuljetus-, kuormaamis- ja purkamistoimintaan liittyvien vaarojen tiedottamista;

vaadittavien asiakirjojen ja turvavarusteiden pitämistä mukana kuljetusvälineessä sekä tällaisten asiakirjojen ja varusteiden säännösten- ja määräystenmukaisuuden tarkastamiseksi toteutettavia toimenpiteitä; sekä

kuormaus- ja purkamistoimintaa koskevien säännösten ja määräysten noudattamiseksi tarvittavien menettelyjen toteuttamista.

Turvallisuusneuvonantajan kokeet on järjestettävä asianmukaisesti siten, että niissä voidaan selvittää, onko kokelaalla turvallisuusneuvonantajan tehtävissä tarvittava kyseessä olevaa kuljetusmuotoa koskeva asiantuntemus. Kuljetusmuoto huomioon ottaen kokeen tulee kattaa tämän päätöksen liitteessä tarkoitetut aiheet. Koetta laadittaessa on kiinnitettävä huomiota erityisesti seuraaviin aiheisiin

yleiset ennalta ehkäisevät ja muut turvallisuustoimenpiteet;

vaarallisten aineiden luokitus;

pakkausvaatimukset säiliöt ja säiliökontit mukaan lukien;

vaaraa osoittavat merkinnät ja varoituslipukkeet;

kuljetusasiakirjoihin tehtävät merkinnät;

käsittely;

henkilöstön koulutus;

kuljetukseen liittyvät asiakirjat;

kirjalliset turvallisuusohjeet;

kuljetusta koskevat varustemääräykset.

Kokeessa esitetään vähintään 20 vapaamuotoista kysymystä. Jos esitetään monivalintakysymyksiä, yhtä vapaamuotoista kysymystä vastaa kaksi monivalintakysymystä. Lisäksi kokelaalle annetaan selvitettäväksi vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyvä tapaus.

Kokeet järjestetään kirjallisina. Erityisestä syystä kirjallista koetta voidaan täydentää suullisella osuudella.

Kokeita on järjestettävä riittävän usein ja eri puolilla maata siten, että kokelaan matka ja odotusaika koetilaisuuteen eivät muodostu kohtuuttomiksi.

Turvallisuusneuvonantajan täydennyskokeita järjestettäessä noudatetaan soveltuvin osin, mitä 4 §:ssä säädetään.

Toiminnanharjoittajan vaarallisten aineiden kuljetuksessa tapahtuneesta ihmiselle, ympäristölle tai omaisuudelle vaaraa aiheuttaneesta tapahtumasta laadittavasta onnettomuusselostuksesta tulee käydä ilmi ainakin seuraavat seikat

kuvaus onnettomuudesta, olosuhteet sen tapahtuessa ja siitä mahdollisesti aiheutuneet vahingot;

onnettomuuspaikalla toteutetut torjuntatoimenpiteet; sekä

toimenpiteet, joihin kuljetuksen suorittaja ja muu toiminnanharjoittaja ovat ryhtyneet tai ryhtyvät vastaavan onnettomuuden toistumisen estämiseksi.

Ajoneuvohallintokeskus pitää luetteloa turvallisuusneuvonantajan kokeissa esitettävistä kysymyksistä ja toimittaa luettelon säännöllisin väliajoin Euroopan yhteisöjen komissiolle.

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1999.