JHTT-tutkinnon rakenne

Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajan tutkinto (JHTT-tutkinto), jäljempänä tutkinto, käsittää seuraavat osa-alueet

tilintarkastustietous ja -tekniikka,

tilintarkastuskertomus ja tilintarkastukseen liittyvät muut raportit, sekä

tuloksellisuuden mittaus ja arviointi.

Tutkinnossa hyväksyminen edellyttää kunkin osan hyväksyttyä suoritusta. Hylätty osa voidaan uusia tutkinto-oikeuden voimassaoloajan kuluessa.

Tutkinto järjestetään sekä suomen että ruotsin kielellä.

Tutkintovaatimuksiin kuuluvat kirjanpitovelvollisia ja julkisyhteisöjä koskevat seuraavat oppiaineet

tilintarkastus, tilinpäätösanalyysi, yleinen laskentatoimi, kirjanpito ja sisäinen laskentatoimi, konsernitilinpäätös, sisäinen tarkastus sekä näitä oppiaineita koskevat keskeiset säädökset, määräykset ja säännöt.

Tutkintovaatimuksiin kuuluvat lisäksi julkisyhteisöjen suunnittelujärjestelmä ja budjetointi, julkisyhteisöjen tarkastustoimi, tuloksellisuuden mittaus ja arviointi, maksullinen toiminta, liikelaitoslainsäädäntö sekä näitä osa-alueita koskevat keskeiset säädökset, määräykset ja säännöt.

Lisäksi tutkinnon vaatimuksiin kuuluu Euroopan unionin varainkäytön ja varainhoidon valvonnan perusperiaatteiden tuntemus.

Tutkintovaatimuksiin kuuluvat 2 §:n mukaisten oppiaineiden lisäksi julkisoikeudellisten yhteisöjen ja säätiöiden tarkastuksen edellyttämässä laajuudessa seuraavat oppiaineet

yhtiölainsäädäntö ja muu kauppaoikeus, velvoiteoikeus, konkurssia ja velkajärjestelyä koskeva lainsäädäntö, verolainsäädäntö, työlainsäädäntö sekä sosiaalivakuutusta koskevat säännökset, tietojärjestelmät ja tietojenkäsittelyoppi, liiketaloustiede, kansantaloustiede ja rahoitus, tilastotiede sekä yritysten taloushallinnon perusperiaatteet.

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000.

Tällä päätöksellä kumotaan julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajan tutkinnon sisällöstä 17 päivänä toukokuuta 1994 annettu valtiovarainministeriön päätös (357/1994) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.