Laki uskontokuntien jäsenrekistereistä

Uskontokunnan jäsenrekisterillä tarkoitetaan tässä laissa evankelis-luterilaisen kirkon, ortodoksisen kirkkokunnan sekä rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien jäsenistään pitämää rekisteriä, johon kerätään ja talletetaan uskontokunnan toiminnan ja hallinnon kannalta tarpeelliset tiedot.

Uskontokunnan jäsenrekisterin rekisterinpitäjänä on uskontokunta, sen seurakunta tai toimielin, jonka tehtäväksi rekisterinpito on säädetty tai uskontokunnan yhdyskuntajärjestyksessä määrätty.

Jäsenrekisterin pitämisessä ja tietojen luovuttamisessa noudatetaan, mitä henkilötietojen suojaa koskevassa lainsäädännössä ja muussa laissa säädetään.

Jäsenrekisteriin talletetaan uskontokunnan jäsenestä

sukunimi ja etunimet;

henkilötunnus tai syntymäaika;

osoite ja kotikunta;

uskontokuntaan liittymisajankohta;

uskontokunnasta eroamisajankohta.

Uskontokunnan jäsenrekisteriin voidaan tallettaa lisäksi seuraavia tietoja, jos ne ovat uskontokunnan toiminnan ja hallinnon kannalta tarpeellisia

uskontokunnan jäsenen syntymäkotikunta, kansalaisuus ja äidinkieli;

uskontokunnan jäsenen seurakunnasta toiseen siirtymisen ajankohta;

tiedot uskontokunnan jäsenen siviilisäädystä, perheoikeudellisesta asemasta ja toimivaltaisuudesta;

uskontokunnan jäsenen puolison nimi ja henkilötunnus tai syntymäaika;

uskontokunnan jäsenen huollossa olevan alaikäisen lapsen nimi ja henkilötunnus tai syntymäaika;

uskontokunnan jäsenen kastetta, vihkimistä, hautaamista tai muuta vastaavaa toimitusta koskevat tiedot;

uskontokunnan jäsenen uskontokuntaan liittyvää luottamustehtävää tai siihen verrattavaa tehtävää koskevat tiedot.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1999.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Uskontokunnalla on oikeus säilyttää tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten nojalla jäsenistä pidettyyn luetteloon merkityt tiedot.