Asetus oikeuskanslerinvirastosta

Valtioneuvoston yhteydessä on oikeuskanslerinvirasto. Oikeuskanslerinvirastoa johtaa oikeuskansleri ja hänen ollessaan estyneenä apulaisoikeuskansleri.

Oikeuskanslerinvirastossa valmistellaan oikeuskanslerin ratkaistaviksi kuuluvat asiat sekä suoritetaan ne muut oikeuskanslerin toimialaan kuuluvat tehtävät, joista säädetään jäljempänä.

Oikeuskanslerinvirastossa on valtioneuvostoasiain osasto, oikeusvalvontaosasto ja hallintoyksikkö. Osastoissa voi olla toimintayksiköitä siten kuin oikeuskanslerinviraston työjärjestyksessä määrätään.

Oikeuskansleri määrää virkamiesten sijoittamisesta osastoihin ja yksiköihin.

Työjärjestyksessä määrätään 2 §:ssä säädetyn lisäksi viraston johtamisesta ja johtoryhmästä, osastojen ja muiden toimintayksiköiden tehtävistä, virkamiesten tehtävistä ja sijaisuuksista, asioiden valmistelusta sekä tarvittaessa muistakin oikeuskanslerinvirastoa koskevista hallintoasioista.

Oikeuskanslerinviraston työjärjestyksen vahvistaa oikeuskansleri.

Oikeuskanslerinvirastossa on kansliapäällikkö, esittelijäneuvoksia, osastopäällikkönä, neuvottelevia virkamiehiä, esittelijäneuvoksia, vanhempia ja nuorempia oikeuskanslerinsihteereitä ja esittelijöitä.

Virastossa voi olla myös tietosuunnittelija, henkilöstösihteeri ja osastosihteereitä sekä muita virkamiehiä. Oikeuskanslerinvirastossa voi lisäksi olla muuta virkasuhteista henkilöstöä sekä erityistä tehtävää varten otettuja asiantuntijoita.

Oikeuskanslerinvirastossa toimivat esittelijöinä 1 momentissa mainitut sekä oikeuskanslerin tähän tehtävään erikseen määräämät virkamiehet.

Kelpoisuusvaatimuksena on

kansliapäälliköllä oikeustieteen kandidaatin tutkinto, hyvä perehtyneisyys valtion hallintoon ja kokemusta tuomarin tehtävissä sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;

esittelijäneuvoksella, osastopäällikkönä, oikeustieteen kandidaatin tutkinto, hyvä perehtyneisyys tuomarin tehtäviin tai hallintotoimiin sekä käytännössä osoitettu johtamistaito;

neuvottelevalla virkamiehellä, esittelijäneuvoksella sekä vanhemmalla ja nuoremmalla oikeuskanslerinsihteerillä oikeustieteen kandidaatin tutkinto sekä hyvä perehtyneisyys tuomarin tehtäviin tai hallintotoimiin;

esittelijällä oikeustieteen kandidaatin tutkinto; sekä

muissa tehtävissä toimivilla niihin soveltuva korkeakoulututkinto tai muu tehtävien edellyttämä koulutus.

Kansliapäällikön, esittelijäneuvoksen, osastopäällikkönä, neuvottelevan virkamiehen, esittelijäneuvoksen sekä vanhemman ja nuoremman oikeuskanslerinsihteerin nimittää tasavallan presidentti oikeuskanslerin esityksestä.

Kansliapäällikön ja esittelijäneuvoksen, osastopäällikkönä, virka täytetään sitä haettavaksi julistamatta.

Muun kuin 6 §:ssä tarkoitetun virkamiehen nimittää oikeuskansleri.

Määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittää oikeuskansleri. Virkamieheksi määräaikaiseen virkasuhteeseen yli vuodeksi nimittää kuitenkin valtioneuvosto, jos vastaavaan virkaan nimittää tasavallan presidentti.

Oikeuskanslerinviraston esittelijänä toimivalle virkamiehelle myöntää virkavapautta oikeuskansleri. Virkavapauden myöntämisestä kansliapäällikölle, esittelijäneuvokselle, osastopäällikkönä, neuvottelevalle virkamiehelle, esittelijäneuvokselle sekä vanhemmalle ja nuoremmalle oikeuskanslerinsihteerille yhtä vuotta pitemmäksi ajaksi on kuitenkin voimassa, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä (1522/1995) säädetään tasavallan presidentin nimitettävistä virkamiehistä.

Muille virkamiehille myöntää virkavapautta enintään kolmen kuukauden ajaksi kansliapäällikkö ja tätä pitemmäksi ajaksi oikeuskansleri.

Oikeuskansleri ratkaisee oikeuskanslerinvirastossa päätettävät asiat.

Oikeuskanslerinviraston virkamiehet ratkaisevat virastossa päätettäviä asioita sen mukaan kuin työjärjestyksessä määrätään.

Oikeuskansleri voi pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista. Sama oikeus on yksittäistapauksessa kansliapäälliköllä ja osastopäälliköllä asiassa, jonka ratkaiseminen kuuluu hänen alaiselleen virkamiehelle.

Päätösvallan käyttämisestä oikeuskanslerin virkaan kuuluvissa asioissa säädetään valtio- neuvoston oikeuskanslerin ohjesäännössä (1697/1992).

Oikeuskanslerin käsiteltäviksi kuuluvat asiat ratkaistaan esittelystä, jollei oikeuskansleri toisin päätä. Työjärjestyksessä voidaan tarvittaessa määrätä, mitä muita asioita ratkaistaan esittelystä.

Jos esittelystä ratkaistavassa asiassa esittelijän mielipide poikkeaa oikeuskanslerin päätöksestä, esittelijällä on oikeus merkitä se ratkaisun arkistokappaleeseen.

Oikeuskanslerinviraston esittelijänä toimivaa virkamiestä syytetään virkavirheestä Helsingin hovioikeudessa.

Tarkempia määräyksiä tämän asetuksen soveltamisesta antaa tarvittaessa oikeuskansleri.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1997.

Tällä asetuksella kumotaan oikeuskanslerinvirastosta 30 päivänä joulukuuta 1992 annettu asetus (1698/1992) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.