Koulutusvastuu ja tutkinnot

Kuvataidealan yliopistollisia tutkintoja voidaan suorittaa Kuvataideakatemiassa.

Kuvataideakatemian tutkintoja ovat

kandidaatin tutkinto, joka on alempi korkeakoulututkinto;

maisterin tutkinto, joka on ylempi korkeakoulututkinto; ja

tohtorin tutkinto, joka on jatkotutkinto.

Tutkintonimikkeet ovat kuvataiteen kandidaatin tutkinto, kuvataiteen maisterin tutkinto ja kuvataiteen tohtorin tutkinto.

Tutkintoihin johtaviin opintoihin voi kuulua

perusopintoja;

käytännöllisiä ja teoreettisia opintoja;

opinnäyte maisterin tutkintoa varten;

kieliopintoja;

kuvataidealan jatkokoulutuksen opintoja, taiteellinen opin- ja taidonnäyte tohtorin tutkintoa varten tai väitöskirja.

Kandidaatin ja maisterin tutkintoihin johtavat opinnot järjestetään koulutusohjelmina.

Kandidaatin tutkintoon ja sen pohjalta maisterin tutkintoon johtavat koulutusohjelmat suuntautuvat johonkin kuvataiteellista lahjakkuutta ja asiantuntemusta edellyttävään alueeseen ja sen kehittämiseen. Nämä koulutusohjelmat ovat

kuvanveiston koulutusohjelma

maalaustaiteen koulutusohjelma;

taidegrafiikan koulutusohjelma;

tila-aikataiteen koulutusohjelma.

Kuvataideakatemiassa voi 2 momentissa lueteltujen koulutusohjelmien lisäksi olla taideteoreettinen koulutusohjelma, joka johtaa maisterin tutkintoon alemman korkeakoulututkinnon tai tasoltaan sitä vastaavien opintojen pohjalta.

Kuvataideakatemia järjestää kandidaatin tutkintoon johtavan koulutuksen siten, että kokopäiväopiskelija voi suorittaa tutkinnon neljässä lukuvuodessa, sekä kandidaatin ja maisterin tutkintoihin toisiaan vastaavien alojen koulutusohjelmissa johtavan koulutuksen siten, että kokopäiväopiskelija voi suorittaa tutkinnot yhteensä viidessä ja puolessa lukuvuodessa.

Edellä 3 §:n 3 momentissa tarkoitettu koulutusohjelma on kaksivuotinen.

Maisterin tutkinnon opintoihin sisältyy vaativa opinnäyte.

Opiskelijan tulee kandidaatin tai maisterin tutkintoon sisältyvissä kieliopinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa

yhden vieraan kielen taidon, joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä

suomen ja ruotsin kielen taidon, joka valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (149/1922) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka on tarpeen oman alan kannalta.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta päättää Kuvataideakatemia.

Kuvataideakatemia voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan.

Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuksessa.

Kandidaatin tutkintoon johtavan koulutuksen pohjana on lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon tai niitä vastaavan koulutuksen taso. Erityisestä syystä opiskelijaksi voidaan ottaa henkilö, joka ei ole suorittanut lukiota eikä ylioppilastutkintoa eikä muuta vastaavaa koulutusta.

Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle

kuvataiteilijan ammatin edellyttämät taiteelliset, tiedolliset ja taidolliset sekä teoreettiset valmiudet;

valmius toimia itsenäisesti kuvataiteilijana;

riittävät viestintätaidot; sekä

valmius maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin.

Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava koulutusohjelmaan kuuluvat opinnot ja osoitettava, että hän on saavuttanut tutkinnolle ja opinnoille asetetut tavoitteet sekä 5 §:ssä tarkoitetun kielitaidon. Opiskelija myös kirjoittaa koulutusohjelmansa alalta kypsyysnäytteen, joka osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa. Jos opiskelija 5 §:n 2 tai 3 momentin nojalla vapautetaan osoittamasta suomen tai ruotsin kielen täydellistä hallitsemista, hänet voidaan vapauttaa myös kypsyysnäytteestä.

Edellä 3 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa kandidaatin tutkinnon pohjalta maisterin tutkintoon johtavissa koulutusohjelmissa tavoitteena on antaa opiskelijalle

kuvataidealan ammattitehtävien edellyttämä vaativa taiteellinen, teoreettinen sekä tiedollinen ja käytännöllinen ammattitaito; sekä

edellytykset itsenäiseen, vaativaan taiteelliseen työhön ja kuvataidealan jatkokoulutukseen.

Edellä 3 §:n 3 momentissa tarkoitetun koulutusohjelman tavoitteena on antaa opiskelijalle edellytykset itsenäiseen, vaativaan taideteoreettisen työhön ja kuvataidealan jatkokoulutukseen.

Kuvataiteen kandidaatin tutkinnon tai kuvataiteen tutkinnon suorittaneella on oikeus jatkaa opintojaan maisterin tutkintoon vastaavan alan koulutusohjelmassa, jossa hän on suorittanut kuvataidealan alemman korkeakoulututkinnon. Maisterin tutkintoon johtavaan koulutusohjelmaan voidaan ottaa myös hakija, joka on suorittanut tutkintonsa eri nimisessä koulutusohjelmassa tai joka ei ole suorittanut tutkintoa Kuvataideakatemiassa, jos akatemia katsoo hakijalla olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.

Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava koulutusohjelmaan kuuluvat opinnot ja osoitettava, että hän on saavuttanut tutkinnolle, opinnoille ja opinnäytteelle asetetut tavoitteet sekä 5 §:ssä tarkoitetun kielitaidon. Opiskelijan on myös kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Opiskelijalta, joka on kirjoittanut kypsyysnäytteen kandidaatin tutkintoa varten, ei vaadita uutta kypsyysnäytettä kielitaidon osoittamiseksi.

Kun opiskelijalta ei vaadita 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, Kuvataideakatemia määrää, onko opiskelijan kirjoitettava kypsyysnäyte ja millä kielellä kielellä mahdollisesti vaadittava kypsyysnäyte kirjoitetaan.

Kuvataiteen tohtorin tutkinnon pohjana on ylempi korkeakoulututkinto. Erityisestä syystä koulutukseen voidaan hyväksyä henkilö, joka ei ole suorittanut ylempää korkeakoulututkintoa, jos akatemia toteaa hänellä olevan vastaavantasoiset tiedot ja taidot.

Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää syvällisesti oman alansa ja että hän saavuttaa valmiuden korkeatasoisiin, taiteellista kypsyyttä osoittaviin suorituksiin, itsenäiseen luovaan työhön edustamallaan alalla sekä tämän alan kehittämiseen.

Kuvataiteen tohtorin tutkinnon suorittamiseksi kuvataidealan jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee

suorittaa kuvataidealan jatkokoulutuksen opinnot; sekä

antaa julkiset taiteelliset opin- ja taidonnäytteet tai laatia väitöskirja.

Opiskelija saa tutkintoa varten akatemian päätöksen mukaan lukea hyväkseen kotimaisessa tai ulkomaisessa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja.

Kuvataideakatemia antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen.

Kuvataideakatemia antaa pyynnöstä opiskelijalle todistuksen tämän suorittamista opinnoista myös opiskelun kestäessä.

Kuvataideakatemia antaa pyynnöstä henkilölle, joka on suorittanut korkeakoulussa tutkinnon tai opintoja, tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen, jossa annetaan riittävät tiedot korkeakoulusta samoin kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä.

Kuvataideakatemian tehtävänä on kehittää jatkuvasti tutkintoja, tutkintoihin kuuluvia opintoja sekä opetusta. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota koulutuksen tasoon, opetuksen ja opiskelun laatuun, tutkintojen ja opintojen kansalliseen ja kansainväliseen vastaavuuteen sekä koulutuksen tuloksellisuuteen.

Kuvataideakatemia antaa tarkempia määräyksiä tutkintojen ja opintojen tavoitteista ja sisällöistä sekä opetuksesta ja opintosuorituksista.

Kuvataideakatemia myöntää hakemuksesta kuvataiteen kandidaatin arvon henkilölle, joka on suorittanut kuvataidealan alemmasta ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta annetun asetuksen (367/1993) mukaisen kuvataiteen tutkinnon, ja kuvataiteen maisterin arvon henkilölle, joka on suorittanut mainitun asetuksen mukaisen Kuvataideakatemian loppututkinnon.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1997.

Tällä asetuksella kumotaan kuvataidealan alemmasta ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta 16 päivänä huhtikuuta 1993 annettu asetus (367/1993).

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

Tämän asetuksen tullessa voimaan kuva- taidealan alempaa tai ylempää korkeakoulu-tutkintoa varten opiskelevalla on oikeus siirtyä opiskelemaan tämän asetuksen mukaan tai jatkaa opintojaan 18 §:ssä kumotun asetuksen mukaan. Opiskelija siirtyy kuitenkin jatkamaan opintojaan tämän asetuksen mukaan, jollei hän ole suorittanut kumotun asetuksen mukaista vuoden 2001 loppuun mennessä. Kuvataideakatemia määrää siirtymiseen liittyvistä järjestelyistä.

Opiskelija voi lukea hyväkseen kuvataidealan alemmasta ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta annetun asetuksen mukaisiin opintoihin sisältyneet opintosuorituksensa tämän asetuksen mukaista tutkintoa varten.

Niiden opiskelijoiden osalta, jotka 1 momentin mukaisesti jatkavat opintojaan kumotun asetuksen mukaista kuvataiteen tutkintoa tai Kuvataideakatemian loppututkintoa varten, sovelletaan soveltuvin osin kuvataidealan alemmasta ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta annetun asetuksen säännöksiä.