Verohallituksen päätös vuodelta 1997 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista

Kotimaassa ja ulkomailla työnantajalta saadut luontoisedut on arvioitava seuraavien perusteiden mukaan

Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat

Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa)

Asunto valmistunut

Edun arvo mk/kk

ennen vuotta 1984

320 mk + 31,50 mk neliömetriltä

vuosina 1984―1991

320 mk + 34,40 mk neliömetriltä

vuonna 1992 tai myöhemmin

340 mk + 35,80 mk neliömetriltä

Muu Suomi

Asunto valmistunut

Edun arvo mk/kk

ennen vuotta 1984

270 mk + 23,40 mk neliömetriltä

vuosina 1984―1991

270 mk + 29,90 mk neliömetriltä

vuonna 1992 tai myöhemmin

270 mk + 31,10 mk neliömetriltä

Laissa aravavuokra-asuntojen ja aravavuokratalojen käytöstä, luovutuksesta ja omaksilunastamisesta (1190/93) tarkoitettujen asuntojen luontoisetuarvo on 1 momentista poiketen enintään asunnosta perittävän vuokran määrä.

Tuloverolain (1549/95) 76 §:n 5 kohdassa tarkoitettu asuntoedun arvo on asunnon käypä vuokra, kuitenkin enintään 50 prosenttia 1 momentin mukaisesta pääkaupunkiseudulla sijaitsevan vuonna 1992 tai myöhemmin valmistuneen asunnon luontoisetuarvosta.

Asunnon valmistumisvuotena pidetään rakennuksen valmistumisvuotta. Jos rakennus on kokonaisuudessaan peruskorjattu, valmistumisvuotena pidetään rakennuksen korjausvuotta.

Jos palkansaaja vastaa itse lämmityskustannuksista keskuslämmitysasunnossa, 2 §:ssä tarkoitettua edun arvoa vähennetään 4,50 mk neliömetriltä kuukaudessa.

Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvo uunilämmitysasunnossa on 13,80 mk neliömetriltä kuukaudessa. Jos palkansaaja vastaa itse lämmityskustannuksista, edun arvo on 9,50 mk neliömetriltä kuukaudessa.

Asuntoetuun liittyvän rajoittamattoman sähkönkäyttöoikeuden arvo on 2,40 mk neliömetriltä kuukaudessa. Edun arvo ei sisällä asunnon lämmitystä sähköllä.

Sähkölämmitteinen asunto rinnastetaan asuntoedun arvoa määrättäessä keskuslämmitysasuntoon.

Asuntoedun raha-arvo yhteishuoneessa lämpöineen ja valoineen on keskuslämmityshuoneessa 395,00 mk kuukaudessa. Uunilämmityshuoneessa edun raha-arvo on 140,00 mk kuukaudessa.

Asuntoedun raha-arvoa laskettaessa luetaan asunnon pinta-alaan varsinaiset asuinhuoneet ja palkansaajan tai hänen perheensä asumiseen liittyvät rakennustilat kuten sauna, uima-allas ja askartelutilat. Autotallia ei lueta asunnon pinta-alaan.

Ennen vuotta 1961 valmistuneessa asunnossa luetaan asunnon pinta-alaan asuntoedun raha-arvoa laskettaessa 150 neliömetriä ylittävältä osalta puolet 1 momentissa tarkoitetuista tiloista.

Jos asuntojen vuokratason on todettu kunnassa olevan edellä 2 §:n 1 momentissa tarkoitettuja asuntoedun arvoja alhaisemman, voidaan näitä arvoja yleisesti kunnassa alentaa, kuitenkin enintään 20 prosentilla.

Vastaavasti voidaan edellä 2 §:n 1 momentissa tarkoitettuja asuntoedun arvoja tai niiden tämän pykälän 1 momentin mukaisesti muutettuja arvoja alentaa asunnon kunnassa olevan sijaintipaikan perusteella, kuitenkin enintään 20 prosentilla.

Lämmitetyn autotallin tai hallipaikan raha-arvo on pääkaupunkiseudulla 255,00 mk ja muun Suomen alueella 170,00 mk kuukaudessa. Kylmän autotallin tai hallipaikan raha-arvo on pääkaupunkiseudulla 170,00 mk ja muun Suomen alueella 130,00 mk kuukaudessa.

Ravintoedun arvo on 23,00 mk ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja arvonlisäveron määrä on vähintään 23,00 mk ja enintään 38,00 mk. Jos välittömien kustannusten määrä alittaa 23,00 mk tai ylittää 38,00 mk, edun arvona pidetään välittömien kustannusten määrää.

Välittömiä kustannuksia ovat aterian valmistuksessa käytetyt raaka-aineet sekä aterian valmistus- ja tarjoilupalkat sosiaalikustannuksineen. Jos työnantaja on sopinut ravitsemisliikkeen kanssa työpaikkaruokailun järjestämisestä, välittöminä kustannuksina pidetään työnantajan ateriasta ravitsemisliikkeelle suorittamaa määrää.

Välittöminä kustannuksina ei pidetä aterian kuljettamisesta ruokailupaikalle aiheutuneita kustannuksia.

Palkansaajan työnantajalle ateriasta suorittamaa korvausta ei oteta huomioon välittömien kustannusten määrää laskettaessa, vaan se vähennetään ravintoedun raha-arvosta.

Sairaalan, koulun, päiväkodin tai muun vastaavan laitoksen henkilökuntaan kuuluvan laitosruokailun yhteydessä saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 17,20 mk ateriaa kohden. Koulun, päiväkodin tai vastaavan laitoksen henkilökunnan oppilaiden tai hoidettavien ruokailun valvonnan yhteydessä saaman ravintoedun arvo on 13,80 mk ateriaa kohden.

Hotelli- ja ravintola-alan henkilökunnan saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 19,60 mk ateriaa kohden.

Enintään 38,00 markan nimellisarvoisen, useampaan kuin kahteen ruokailupaikkaan kelpaavan ruokailulipukkeen muodossa saadun edun arvo on 75 % ruokailulipukkeen nimellisarvosta, kuitenkin vähintään 23,00 mk. Nimellisarvoltaan yli 38,00 markan ruokailulipuke arvostetaan nimellisarvoonsa.

Ruokailulipukkeen arvostaminen 1 momentin mukaisesti 75 prosenttiin nimellisarvostaan edellyttää, että sitä voidaan käyttää ainoastaan ateriointiin eikä sitä vastaan saa rahaa, elintarvikkeita tai muita hyödykkeitä. Muussa tapauksessa lipuke arvostetaan nimellisarvoonsa. Palkansaajalle voidaan antaa edellä mainitulla tavalla arvostettuna vain yksi lipuke sellaista tosiasiallista kotimaan työssäolopäivää kohden, jona työpaikkaruokailua vastaavaa ateriaa ei ole työnantajan toimesta muulla tavoin järjestetty.

Asunnon, ravinnon, valon ja lämmön sisältävän edun arvo on 1 720,00 mk kuukaudessa yhdessä huoneessa sekä 1 630,00 mk kuukaudessa yhteishuoneessa.

Merimiespalveluksessa olevan henkilön merimiehenä saaman luontoisedun raha-arvo on 46,00 mk päivää kohden tai enintään 1 035,50 mk kuukaudessa.

Jos palkansaaja tai hänen perheensä käyttää yksityisajoihin työnantajan henkilö- tai pakettiautoa, verovelvollisen saama etu katsotaan autoeduksi. Autoedun arvo vahvistetaan auton rekisteriotteeseen merkityn käyttöönottovuoden perusteella eri ikäryhmissä seuraavasti

Ikäryhmä A (vuosina 1995―1997 käyttöönotetut autot)

Vapaa autoetu

Edun arvo kuukaudessa on 1,6 % auton uushankintahinnasta lisättynä 1 250 markalla tai 83 pennillä kilometriltä.

Auton käyttöetu

Edun arvo kuukaudessa on 1,6 % auton uushankintahinnasta lisättynä 500 markalla tai 33 pennillä kilometriltä.

Ikäryhmä B (vuosina 1992―1994 käyttöönotetut autot)

Vapaa autoetu

Edun arvo kuukaudessa on 1,3 % auton uushankintahinnasta lisättynä 1 250 markalla tai 83 pennillä kilometriltä.

Auton käyttöetu

Edun arvo kuukaudessa on 1,3 % auton uushankintahinnasta lisättynä 500 markalla tai 33 pennillä kilometriltä.

Ikäryhmissä A ja B perusarvolla tarkoitetaan auton uushankintahinnasta laskettua prosenttiosuutta.

c) Ikäryhmä C (ennen vuotta 1992 käyttöönotetut autot)

Kuukausi-kohtainenarvo

Ajopäiväkirjan tai muun vero-velvollisen tai veroviranomaisenesittämän luotettavan selvityksenperusteella määräytyvä arvo

perus-arvo

kilomet- rikohtainenarvo

mk/kk

mk/kk

+ p/km

I autoluokka,

moottorin iskutilavuus enintään 1300 cm 3

― vapaa autoetu

1 780

610

78

― auton käyttöetu

1 210

610

40

II autoluokka,

moottorin iskutilavuus enintään 1600 cm 3

― vapaa autoetu

2 080

730

90

― auton käyttöetu

1 420

730

46

III autoluokka,

moottorin iskutilavuus enintään 2000 cm 3

― vapaa autoetu

2 670

1 080

106

― auton käyttöetu

1 980

1 080

60

IV autoluokka,

moottorin iskutilavuus yli 2000 cm 3

― vapaa autoetu

3 340

1 390

130

― auton käyttöetu

2 500

1 390

74

Kilometrikohtaisen arvon käyttäminen edellyttää ajopäiväkirjaa tai muuta luotettavaa selvitystä autolla ajetuista kilometrimääristä.

Ulkomailla saatu autoetu kuuluu ikäryhmään C.

Jos luontoisetuautolla ajettujen työajojen määrä on kalenterivuoden aikana yli 30 000 kilometriä, edun perusarvo on 80 prosenttia edellä 17 §:ssä tarkoitetusta perusarvosta.

Ikäryhmissä A ja B edun perusarvoa laskettaessa uushankintahinnalla tarkoitetaan automallin maahantuojan tai sen puuttuessa tukkukaupan ilmoittamaa auton käyttöönottokuukauden alussa voimassa ollutta automallin yleistä ohjevähittäismyyntihintaa vähennettynä 20 000 markalla. Saatu arvo pyöristetään lähinnä alempaan 50 markkaan.

Ikäryhmissä A ja B autoon hankitut lisävarusteet tavanomaisia talvipyöriä ja autopuhelinta lukuunottamatta otetaan huomioon autoedun arvoa määrättäessä.

Lisävarusteiden arvo lisätään auton uushankintahintaan siltä osin kuin niiden arvo ylittää 4 000 mk. Jos työnantajan lisävarusteista saama alennus ylittää tavanomaisen käteis- tms. alennuksen, lisävarusteiden arvona käytetään niiden yleistä ohjevähittäishintaa.

Ikäryhmään C kuuluvien autojen luokka määräytyy yksinomaan moottorin iskutilavuuden perusteella.

Vapaa autoetu on kysymyksessä, kun työnantaja suorittaa autosta johtuvat kustannukset. Auton käyttöetu on kysymyksessä, kun palkansaaja suorittaa itse ainakin auton polttoainekulut. Palkansaajan auton kustannuksista työnantajalle suorittama korvaus vähennetään vapaan autoedun tai auton käyttöedun raha-arvosta.

Autoetua vahvistettaessa luetaan yksityisajoihin myös auton käyttäminen asunnon ja työpaikan välisiin matkoihin.

Autoedun raha-arvoa on korotettava 1 900,00 markalla kuukaudessa tai 127 pennillä kilometriä kohden, jos auton kuljettamisesta huolehtii työnantajan palkkaama kuljettaja.

Edellä 17 §:ssä tarkoitetusta ajopäiväkirjasta on käytävä ilmi autolla verovuonna päivittäin ajettu kilometrimäärä.

Autolla ajetuista työajoista on ajopäiväkirjaan merkittävä päivittäin seuraavat tiedot

― ajon alkamis- ja päättymisajankohta,

― ajon alkamis- ja päättymispaikka sekä tarvittaessa ajoreitti,

― matkamittarin lukema ajon alkaessa ja päättyessä,

― matkan pituus,

― ajon tarkoitus ja

― auton käyttäjä.

Työnantajan palkansaajan kotiin kustantamasta puhelimesta muodostuvan puhelinedun raha-arvo on 120,00 mk kuukaudessa.

Työnantajan palkansaajalle kustantaman matkapuhelimen luontoisetuarvo on 100,00 mk kuukaudessa.

Sellaisen edun raha-arvona, jonka käypä hinta ilmeisesti on tämän päätöksen mukaista raha-arvoa alhaisempi tai jota edellä ei ole mainittu, on pidettävä sen käypää arvoa.

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997 ja sitä sovelletaan toimitettaessa ennakonpidätystä vuonna 1997 ja vuodelta 1997 toimitettavassa verotuksessa.