Laki tuomiokapitulien ylläpidon ja kuurojenpapin virkojen siirtämisestä sekä eräiden tonttienluovuttamisesta Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle

Tuomiokapitulien ylläpito siirretään valtiolta Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle. Samalla tuomiokapitulien viroista ja työsopimussuhteisista tehtävistä aiheutuvat palkkauskustannukset siirtyvät Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vastattaviksi.

Mitä 1 momentissa säädetään tuomiokapitulin viroista ja niiden palkkauskustannuksista, koskee soveltuvin osin myös kuurojenpapin virkoja. Kuurojenpapin virat siirtyvät kirkon viroiksi.

Valtio korvaa 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista siirroista kirkolle aiheutuvat kustannukset siten kuin tässä laissa säädetään.

Tämän lain tultua voimaan siirrettyihin virkoihin ja työsopimussuhteisiin tehtäviin sekä viranhaltijoihin ja työntekijöihin samoin kuin heidän palvelussuhteen ehtoihinsa sovelletaan mitä kirkkolaissa (1054/93) säädetään ja sen nojalla määrätään sekä mitä evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain (968/74) ja evankelis-luterilaisen kirkon työehtosopimuksista annetun lain (969/74) nojalla on sovittu. Siirretyn henkilön oikeudesta eläkkeeseen ja hänen jälkeensä suoritettavaan perhe-eläkkeeseen on 4 §:ssä säädetyin poikkeuksin voimassa, mitä niistä evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaissa (298/66) ja evankelis-luterilaisen kirkon perhe-eläkelaissa (258/70) säädetään.

Siirretty viranhaltija ja työntekijä säilyttää aikaisempaan palvelussuhteeseensa liittyneet rahapalkkansa ja muut palkkaetunsa tämän lain tullessa voimaan vähentymättöminä.

Myönnettäessä palvelusajan perusteella palkanlisiä, vuosilomaa ja muita kirkon virka- tai työsopimussuhteeseen liittyviä etuuksia tämän lain mukaista siirtoa edeltänyt valtion palvelus luetaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon palvelusajaksi. Sama koskee palvelusajan perusteella asetettavia velvollisuuksia.

Siirrettyjä viranhaltijoita ja työntekijöitä pidetään evankelis-luterilaisen kirkon eläkelakia ja evankelis-luterilaisen kirkon perhe-eläkelakia sovellettaessa valtion eläkelain 1 §:n 3 momentissa tarkoitettuina vanhoina edunsaajina, jos he ovat olleet tällaisia vanhoja edunsaajia ennen tämän lain mukaisen siirron tapahtumista ja jos heidän evankelis-luterilaisen kirkon eläkelain piiriin kuuluva palveluksensa jatkuu yhdenjaksoisesti eläketapahtumaan asti muuten säädetyllä tavalla. Siirtymistä edeltäneestä evankelis-luterilaisen kirkon palveluksesta lasketaan eläke erikseen.

Valtio korvaa tuomiokapitulien siirrosta kirkolle aiheutuvat kustannukset siirron tapahduttua neljän vuoden ajan. Korvauksen suuruus määritellään siirtoa edeltävänä kalenterivuonna valtiolle tuomiokapitulien ylläpidosta aiheutuneiden kustannusten mukaan. Korvaus suoritetaan, siten kuin erikseen säädetään, alentamalla mainittuina vuosina evankelis-luterilaiselta kirkolta sekä sen seurakunnilta ja seurakuntayhtymiltä työnantajan sosiaaliturvamaksua prosenttimääräisesti siten, että alennuksesta kirkolle aiheutuva hyöty vastaa määrältään valtion maksettavaksi tulevaa korvausta.

Opetusministeriö oikeutetaan luovuttamaan määräämillään ehdoilla Suomen evankelis luterilaiselle kirkolle korvauksetta 1–3 kohdassa yksilöidyt valtion kiinteistöt rakennuksineen

Porvoon kaupungin I kaupunginosan korttelissa 1108 sijaitseva tontti n:o 5;

Oulun kaupungin Pokkisen kaupunginosan korttelissa 1 sijaitseva tontti n:o 1; sekä

Turun kaupungin I kaupunginosan korttelissa 3 sijaitseva tontti n:o 1.

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

Tällä lailla kumotaan

evankelis-luterilaisten hiippakuntain arkkipiispan ja piispain palkkauksen perusteista 27 päivänä huhtikuuta 1928 annettu laki (142/28) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen;

evankelis-luterilaisten hiippakuntain arkkipiispan ja piispain palkkauksesta ja eläkeoikeudesta 27 päivänä huhtikuuta 1928 annettu laki (143/28) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen; sekä

kuurojen sielunhoidon järjestämisestä 14 päivänä kesäkuuta 1991 annettu asetus (935/91) .