Soveltamisala

Tämä päätös koskee teknisen avun käyttämistä maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun lain muuttamisesta annetun lain (443/1996), jäljempänä rakennepolitiikkalaki, 26 §:n 1 momentin kohdassa 3 tarkoitettuihin yhteisöaloitteisiin, sikäli kun kysymys on LEADER II -yhteisöaloitteesta.

Tätä päätöstä sovelletaan, kun rahoitus tapahtuu Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta ja teknisen avun saajana on paikallinen toimintaryhmä.

Ohjelma-asiakirjoilla tarkoitetaan LEADER II -yhteisöaloitteen toteuttamiseksi laadittuja, ja Euroopan yhteisön komission hyväksymiä Suomea koskevia yhtenäisiä ohjelma-asiakirjoja. Ohjelma-asiakirjat koskevat pääosin rakennepolitiikkalain 26 §:n 1 momentin kohdissa 1 ja 2 tarkoitettujen tavoitteiden 5 b ja 6 kattamia alueita.

Kehittämissuunnitelmalla tarkoitetaan paikallisen toimintaryhmän laatimaa tai valmisteilla olevaa kirjallista toimintasuunnitelmaa, jonka nojalla paikallinen toimintaryhmä ja muut LEADER II -yhteisöaloitteen tuen saajat toteuttavat 2 §:ssä tarkoitettujen ohjelma-asiakirjojen mukaista toimintaansa.

Paikallisella toimintaryhmällä tarkoitetaan yksityisoikeudellista oikeushenkilöä tai sellaiseksi järjestäytyvää toimintaryhmää, joka on maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä valittu kehittämissuunnitelman toteuttajaksi.

Yksityisoikeudelliseksi oikeushenkilöksi järjestäytyneen paikallisen toimintaryhmän sääntöjen, yhtiöjärjestyksen, -sopimuksen tai muun perustamisasiakirjan tulee mahdollistaa LEADER II -yhteisöaloiteohjelman mukainen toiminta.

Teknistä apua voidaan myöntää ohjelma-asiakirjojen toimenpidekokonaisuuteen A sisältyvien toimenpiteiden toteuttamiseen, sekä niihin ohjelma-asiakirjojen toimenpidekokonaisuuteen B sisältyvien toimenpiteiden toteuttamiseen, joita rahoitetaan teknisellä avulla.

Teknistä apua voidaan myöntää ainoastaan 4 §:ssä tarkoitetulle paikalliselle toimintaryhmälle.

Teknistä apua voidaan myöntää kehittämissuunnitelman viimeistelyyn ja paikallisen toimintaryhmän oikeudelliseen järjestäytymiseen liittyvään suunnittelu- ja selvitystyöhön, koulutukseen, tiedottamiseen ja ohjelman kannalta välttämättömiiin hallinnollisiin kustannuksiin.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi voidaan laskea seuraavat, 6 §:ssä tarkoitetusta toiminnasta syntyneet kustannukset

toteuttavien henkilöiden kohtuulliset palkka, -palkkio,- ja matkakustannukset;

kohtuulliset materiaalikustannukset;

kohtuulliset tilavuokrat sekä koneiden ja laitteiden vuokraamisesta aiheutuneet kustannukset;

paikallisen toimintaryhmän käyttö- tai vaihto-omaisuuden käyttämisestä aiheutuneet ylimääräiset toimintamenot; sekä;

pienimuotoiset laite- ja konehankinnat.

Teknisen avun myöntämisessä tulee noudattaa niitä teknisen avun enimmäistukimääriä, jotka on sanottu 2 §:ssä tarkoitetuissa ohjelma-asiakirjoissa.

Teknisen avun saajan tulee pitää erillistä kirjanpitoa tuettavasta toiminnastaan sekä siihen saamastaan avustuksesta. Avustuksen saajan tulee lisäksi säilyttää kaikki avustettavaan toimintaan liittyvät kuitit ja muut maksutositteet niin, että niiden valvominen on vaikeudetta mahdollista. Kirjanpito ja siihen liittyvä aineisto on säilytettävä siten, kuin kirjanpitolain (655/1973) 25 §:ssä säädetään.

Teknistä apua on haettava kirjallisesti. Hakemus on jätettävä sille maaseutuelinkeinopiirille, jonka alueella kehittämissuunnitelma on tarkoitus toteuttaa. Maa- ja metsätalousministeriön myöntäessä teknisen avun tulee hakemus toimittaa suoraan maa- ja metsätalousministeriöön.

Jos teknistä apua halutaan maksettavan ennakoina, tulee hakijan liittää hakemukseen tätä varten erilliset perustelut.

Maaseutuelinkeinopiiri myöntää teknisen avun, ellei maa- ja metsätalousministeriö toisin päätä. Tekninen apu myönnetään suorana avustuksena. Teknisen avun myöntä mistä koskevassa päätöksessä on mainittava ainakin hyväksyttävät kustannukset, myönnetyn avustuksen kokonaismäärä sekä sen osuus koko toiminnan rahoituksesta, avustuksen myöntämisen ehdot, maksatuksen ajoittuminen, maksatusmenettely sekä avustuksen takaisinperintää ja lakkauttamista koskevat ehdot.

Myönnetty tekninen apu voidaan maksaa useassa erässä. Ennakkona maksettaessa ensimmäinen maksatuserä voi olla korkeintaan kolmasosa koko myönnetyn avustuksen määrästä, jonka jälkeen seuraava maksatuserä voidaan maksaa, kun avustuksen saaja on käyttänyt hyväksyttävästi 80 prosenttia edellisen maksatuserän määrästä.

Viimeinen maksatuserä saadaan maksaa kuitenkin vasta sen jälkeen, kun avustuksen saaja on toimittanut teknisen avun myöntäjälle selvityksen varojen käytöstä sekä 13 §:n 1 momentissa tarkoitetun hyväksyttävän loppuselvityksen avustuspäätöksen ehtojen mukaisesti.

Avustuksen saajan on haettava maksatusta aina viimeistään kahden kuukauden kuluessa tuettavalle toiminnalleen asetetun ajan päättymisestä.

Avustuksen saajan tulee toimittaa selvitys tuettavan toimintansa edistymisestä. Selvitys on toimitettava kaksi kertaa vuodessa, viimeistään maaliskuun 31. päivänä ja syyskuun 30. päivänä. Avustuksen saajan on lisäksi toimitettava loppuselvitys tuettavan toimintansa toteutumisesta ja saavutetuista tuloksista viimeistään kahden kuukauden kuluttua sen toiminnan päättymisestä, johon teknistä apua on myönnetty.

Teknisen avun myöntäjä valvoo teknisen avun käyttöä avustuksen saajan toimittamien varojenkäyttö- ja seurantatietojen, sekä paikan päällä tehtävien erillisten tarkastusten avulla.

Teknisen avun myöntäjä voi määrätä myöntämänsä avustuksen kokonaan tai osaksi lakkautettavaksi tai takaisin maksettavaksi valtiolle, jos

avustettavaa toimintaa ei ole toteutettu asetetussa määräajassa tai myöntöpäätöksessä sanotun avustuksen käyttötarkoitusta tai sen ehtoja noudattaen;

avustuksen saaja luovuttaa ilman maaseutuelinkeinopiirin suostumusta avustuksen kohteena olevaa käyttömaisuutta;

avustuksen saaja kieltäytyy antamasta avustuksen käyttöön liittyviä tietoja tai tilija muita asiakirjoja Euroopan yhteisöjen määräämille tarkastajille, maa- ja metsätalousministeriön tai sen alaisen viranomaisen tarkastajille tai avustamasta heitä muuten tarpeellisessa määrin rakennepolitiikkalain 34―38 §:n mukaisten tarkastusten tai valvonnan suorittamisessa, tai;

avustuksen saaja on laiminlyönyt 9 §:ssä sanotut kirjanpitovelvollisuuteen liittyvät velvoitteensa.

Takaisin maksettavalle teknisen avun määrälle on maksettava korkoa siten, kuin valtionavustuksia koskevien yleismääräysten muuttamisesta annetun valtioneuvoston päätöksen (1122/1995) 31 §:ssä säädetään.

Jos takaisin maksettavaksi määrättyä avustusta tai sen osaa ei makseta määräajassa, peritään takaisin maksettavaksi määrätylle pääomalle korkolain (633/1982) 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaista viivästyskorkoa kunkin erän erääntymisestä lukien.

Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarvittaessa tarkemmat määräykset tai ohjeet menettelystä tätä päätöstä täytäntöönpantaessa ja sovellettaessa.

Tämä päätös tulee voimaan 7 päivänä marraskuuta 1996.

Sitä sovelletaan kuitenkin 2 päivästä syyskuuta 1996.