Asetus näkövammaisten kirjastosta

Näkövammaisten kirjaston toimintaa ohjaa ja valvoo opetusministeriön enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan asettama johtokunta.

Opetusministeriö määrää johtokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä enintään seitsemän muuta jäsentä, joista kolmen tulee edustaa valtakunnallisia vammaisjärjestöjä. Lisäksi johtokuntaan kuuluvat jäseninä kirjastonjohtaja ja yksi kirjaston henkilöstön keskuudestaan enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan valitsema henkilö.

Johtokunnan kokoonpanossa tulee ottaa huomioon molempien kieliryhmien edustus.

Johtokunnan jäsenelle, asiantuntijalle ja sihteerille maksettavista palkkioista ja korvauksista on soveltuvin osin voimassa, mitä valtion komiteoista määrätään.

Johtokunnan tehtävänä on

päättää kirjaston yleisistä toimintalinjoista sekä palvelu- ja muista toimintatavoitteista sekä taloudellisista tulostavoitteista ottaen huomioon opetusministeriön kanssa sovitut tavoitteet;

päättää kirjaston talousarvioehdotuksesta sekä toiminta- ja taloussuunnitelmasta;

päättää kirjaston toimintakertomuksen hyväksymisestä;

hyväksyä kirjaston työjärjestys;

antaa opetusministeriölle lausunto kirjastonjohtajan viran täyttämisestä;

laatia opetusministeriölle ehdotus näkövammaisten kirjaston suoritteiden maksullisuudesta ja maksujen perusteista;

laatia opetusministeriölle ehdotus ohjesäännöksi kirjastolle lahjoituksena tai testamentilla uskottujen rahastoitujen varojen käytöstä; sekä

käsitellä muut näkövammaisten kirjaston kannalta laajakantoiset ja periaatteellisesti merkittävät asiat.

Johtokunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä.

Johtokunnan kokouksessa ratkaistaan asiat erimielisyyden sattuessa yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, henkilövaalissa kuitenkin arpa.

Näkövammaisten kirjaston päällikkönä on kirjastonjohtaja.

Kirjastonjohtaja johtaa, valvoo ja kehittää näkövammaisten kirjaston toimintaa sekä vastaa toiminnan tuloksellisuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta.

Jollei toisin säädetä, asiat ratkaisee johtokunta, kirjastonjohtaja tai muu virkamies, jolle sellainen ratkaisuvalta on työjärjestyksessä annettu.

Johtokunnassa käsiteltävät asiat ratkaistaan kirjastonjohtajan tai hänen määräämänsä virkamiehen esittelystä.

Kirjastonjohtaja ratkaisee asiat, joita ei ratkaista johtokunnassa tai joita ei työjärjestyksessä ole määrätty muun virkamiehen ratkaistaviksi.

Kirjastonjohtajalta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys kirjaston toimialaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito.

Muilta virkamiehiltä vaaditaan tehtävien menestyksellisen hoitamisen edellyttämä koulutus.

Kirjastonjohtajan nimittää opetusministeriö johtokunnan annettua hakijoista lausunnon.

Muut virkamiehet nimittää ja työsopimussuhteisen henkilökunnan ottaa kirjastonjohtaja, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.

Kirjastonjohtajalle myöntää virkavapauden johtokunta. Yli vuoden kestävän harkinnanvaraisen virkavapauden myöntää kirjastonjohtajalle kuitenkin opetusministeriö.

Kirjastonjohtajan estyneenä ollessa hänen tehtäviään hoitaa johtokunnan määräämä virkamies.

Näkövammaisten kirjaston yhteydessä toimii Braille-neuvottelukunta pistekirjoituksen ja näkövammaisten oppimateriaalien asiantuntijaelimenä.

Opetusministeriö asettaa Braille-neuvottelukunnan ja määrää sen puheenjohtajan enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukuntaan kuuluu puheenjohtajan lisäksi enintään kuusi muuta jäsentä. Neuvottelukunnan sihteerinä toimii näkövammaisten kirjaston nimeämä virkamies.

Neuvottelukunnassa tulee olla näkövammaispedagogiikan, opetussektorin, piste- ja äänikirjatuotannon sekä kielenhuollon edustus. Näkövammaisten kirjaston johtajalla on oikeus osallistua neuvottelukunnan kokouksiin.

Neuvottelukunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä.

Neuvottelukunnan kokouksessa ratkaistaan asiat erimielisyyden sattuessa yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni.

Neuvottelukunnan tehtävänä on

antaa suosituksia pistekirjoituksen merkintätavoista kansainvälistä kehitystä seuraten;

laatia tarvittavia ohjekirjoja pistekirjojen ja äänikirjojen käyttäjille ja tekijöille sekä heikkonäköisten oppimateriaalien tuottajille;

antaa suosituksia sokeiden ja heikkonäköisten oppimateriaalin yleisistä toimituksellisista ja pedagogisista suuntaviivoista; sekä

tehdä aloitteita ja esityksiä toimialaansa liittyvistä asioista.

Neuvottelukunnasta on muutoin voimassa, mitä valtion komiteoista määrätään.

Tarkemmat määräykset näkövammaisten kirjaston organisaatiosta, virkamiesten tehtävistä ja toimivallasta sekä asioiden käsittelemisestä samoin kuin kirjaston toiminnan muusta järjestämisestä annetaan työjärjestyksessä.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1996.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Ennen asetuksen voimaantuloa asetettu nä- kövammaisten kirjaston johtokunta jatkaa toimikautensa loppuun. Johtokuntaan kuuluvat jäseninä tällöin kuitenkin myös kirjastonjohtaja ja henkilöstön keskuudestaan valitsema edustaja.

Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleen asetuksen nojalla annetun työjärjestyksen määräykset, jotka eivät ole vastoin tätä asetusta, ovat voimassa siihen asti, kunnes tämän asetuksen mukainen työjärjestys tulee voimaan.