Soveltamisala

Tätä päätöstä sovelletaan Euroopan yhteisöjen neuvoston tuottajaryhmistä ja niiden liitoista antamassa asetuksessa (ETY) N:o 1360/78 tarkoitettujen tuottajaryhmien ja niiden liittojen tunnustamiseen ja tukemiseen.

Tämän päätöksen määräyksiä on noudatettava sen lisäksi, mitä säädetään

edellä 1 momentissa mainitussa neuvoston asetuksessa;

Euroopan yhteisöjen komission tuottajaryhmistä ja niiden liitoista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1360/78 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä antamassa asetuksessa (ETY) N:o 220/91;

Euroopan yhteisöjen komission tuottajaryhmien ja niiden liittojen perustamisen ja hallinnollisten tehtävien todellisten kulujen määrittämisestä antamassa asetuksessa (ETY) N:o 2084/80; ja

maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetussa laissa (1303/94), jäljempänä rakennepolitiikkalaki.

Tässä päätöksessä tuottajajärjestöllä tarkoitetaan neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 1360/78 mainittuja tuottajaryhmiä sekä niiden liittoja. Tuottajajärjestö voi olla avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö tai osuuskunta.

Maa- ja metsätalousministeriö voi tunnustaa tuottajajärjestön, jos se täyttää neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 1360/78 ja komission asetuksessa (ETY) N:o 220/91 sekä tässä päätöksessä säädetyt edellytykset ja on perustettu 1.1.1995 tai sen jälkeen.

Mikäli kysymyksessä on luonnonmukaisesti tuotettuja tuotteita markkinoiva järjestö, edellytetään lisäksi, että

tuotteet täyttävät neuvoston maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa ja elintarvikkeissa antamassa asetuksessa (ETY) N:o 2092/91 säädetyt vaatimukset; ja

tuottajajärjestön jäsen kuuluu maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä n:o 1339/95 mainitun luonnonmukaisen maataloustuotannon valvontajärjestelmän piiriin.

Tunnustamista koskeva hakemus tehdään maa- ja metsätalousministeriön vahvistamalle lomakkeelle. Hakemus on toimitettava sille maaseutuelinkeinopiirille, jonka toimialueella tuottajajärjestö pääasiallisesti toimii. Maaseutuelinkeinopiirin on toimitettava hakemus edelleen maa- ja metsätalousministeriöön ja samalla annettava lausuntonsa siitä, sisältääkö hakemus jäljempänä 2 momentissa mainitut selvitykset.

Hakemukseen on liitettävä seuraavat selvitykset

tuottajajärjestöä koskeva perustamiskirja ja yhtiöjärjestys tai säännöt sekä muut perustamis- ja hallinnointiasiakirjat kuten pöytäkirja perustamiskokouksesta;

kaupparekisteriote;

pöytäkirjanote kokouksesta, jossa tuottajajärjestön toimivaltainen elin on päättänyt hakea tunnustamista;

ote osakas- tai jäsenrekisteristä;

selvitykset tuottajaryhmän jäsenten ja tuottajaliiton jäsenjärjestöjen nykyisen tuotannon laajuudesta;

selvitys siitä, että tuottajajärjestö täyttää neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1360/78 4, 5 ja 6 artiklan mukaiset tunnustettavan tuottajajärjestön ominaisuudet;

arviot tukikelpoisten perustamis- ja hallintokustannusten suuruudesta ja tukikelpoisten tuotteiden tuotannon arvosta aloittamisvuonna ja sitä seuraavina 4 vuonna; ja

muut mahdolliset asiaan vaikuttavat selvitykset.

Milloin kysymys on perustettavasta tuottajajärjestöstä, lopulliset perustamis- ja hallinnointiasiakirjat on toimitettava maa- ja metsätalousministeriöön sen määräämässä ajassa.

Tuottajajärjestöille myönnettävää käynnistysavustusta haetaan maa- ja metsätalousministeriön vahvistamalla lomakkeella.

Hakemus jätetään sille maaseutuelinkeinopiirille, jonka toimialueella tuottajajärjestö pääasiallisesti toimii.

Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset käynnistysavustuksen hakuajoista ja muusta hakemismenettelystä.

Tuottajajärjestön kustannuksiksi, joiden perusteella käynnistysavustusta maksetaan, voidaan hyväksyä komission antaman asetuksen (ETY) N:o 2084/80 1 artiklan a- ja b-kohdissa tarkoitetut kustannukset.

Komission asetuksen (ETY) N:o 220/91 liitteessä Suomen osalta mainittujen tuotteiden ollessa kysymyksessä voidaan tukikelpoisiksi kustannuksiksi kuitenkin hyväksyä komission asetuksen (ETY) N:o 2084/80 1 artiklan a―c kohdissa tarkoitetut kustannukset.

Maa- ja metsätalousministeriö voi myöntää käynnistysavustusta sellaiselle tuottajajärjestölle, joka on tämän valtioneuvoston päätöksen mukaisesti tunnustettu.

Käynnistysavustus myönnetään kultakin tilivuodelta erikseen. Käynnistysavustuksen suuruus perustuu tuottajajärjestön edelliseltä tilivuodelta antamaan selvitykseen todellisista kustannuksista sekä asianomaisen vuoden aikana markkinoidun tuotannon arvosta tuottajahinnoin laskettuna. Tuotannon arvoa laskettaessa ei oteta huomioon arvonlisäveroa.

Käynnistysavustusta voidaan myöntää enintään neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1360/78 10 artiklassa tarkoitettu määrä. Avustusta voidaan kuitenkin kunakin kalenterivuonna myöntää enintään maatilatalouden kehittämisrahaston käyttösuunnitelmassa tarkoitukseen osoitettujen määrärahojen rajoissa. Mikäli tähän tarkoitukseen varatut määrärahat eivät riitä käynnistysavustuksen maksamiseen täysimääräisenä, maa- ja metsätalousministeriö voi alentaa vuosittaista tuen määrää.

Tarkemmat määräykset käynnistysavustuksen myöntämisestä ja maksamisesta antaa maa- ja metsätalousministeriö.

Käynnistysavustus voidaan rakennepolitiikkalain 41 §:n 2 momentin 2 kohdan perusteella lakkauttaa tai periä takaisin, jos käynnistysavustuksen saaja on avustuksen maksamista seuraavien kolmen vuoden aikana ilman pakottavaa syytä lopettanut käynnistysavustuksen myöntämisen perusteena olevan toimintansa taikka olennaisesti supistanut tai muuttanut sitä.

Käynnistysavustus voidaan rakennepolitiikkalain 41 §:n 2 momentin 5 kohdan perusteella lakkauttaa tai periä takaisin, jos käynnistysavustusta saanut yhteisö tai yhteisön työntekijät kieltäytyvät antamasta avustuksenkäyttöön liittyviä tietoja taikka tili- ja muita

asiakirjoja maa- ja metsätalousministeriön tai sen alaisen viranomaisen määräämille tarkastajille taikka avustamasta tarpeellisessa määrin rakennepolitiikkalain mukaisten tarkastusten ja valvonnan suorittamisessa.

Sen lisäksi käynnistysavustuksen lakkauttamisesta ja takaisinperimisestä on voimassa, mitä muutoin rakennepolitiikkalain 41 §:ssä säädetään.

Takaisin perittävälle määrälle on maksettava käynnistysavustuksen maksupäivästä lukien vuotuista korkoa korkolain (633/82) 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä.

Mikäli takaisin maksettavaksi määrättyä käynnistysavustusta tai sen osaa ei makseta määräajassa, takaisin maksettavaksi määrätylle pääomalle peritään vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan kunkin erän erääntymisestä lukien.

Tämän päätöksen nojalla tehtyihin tuottajajärjestön tunnustamista ja käynnistysavustuksen maksamista koskeviin ratkaisuihin voidaan hakea muutosta siten kuin rakennepolitiikkalain 48 §:ssä säädetään.

Tämä päätös tulee voimaan 24 päivänä huhtikuuta 1996.