Asetus ulkomailla hädänalaiseen asemaan joutuneelle Suomen kansalaiselle myönnettävästätaloudellisesta avustuksesta

Suomen ulkomaanedustukseen kuuluvat diplomaattiset edustustot ja konsuliedustustot ( edustusto ) voivat myöntää ulkoasiainhallinnosta annetun lain (1164/1987) 8 §:n mukaista taloudellista avustusta siten kuin tässä asetuksessa säädetään.

Tämä asetus koskee tilapäisesti ulkomailla oleskelevia Suomen kansalaisia.

Edustusto voi välittää varoja ulkoasiainministeriön tilille etukäteen tehtyä talletusta vastaan henkilölle, jonka edustusto on todennut

joutuneen ulkomailla hädänalaiseen asemaan sairauden, tapaturman, rikoksen kohteeksi joutumisen vuoksi tai muusta näihin rinnastettavasta syystä; ja

olevan kykenemätön ilman edustuston apua saamaan riittäviä varoja käyttöönsä välittömän hädän poistamiseksi.

Jos talletuksen saaminen ei ole mahdollista, edustusto voi takaisinmaksusitoumusta vastaan myöntää 3 §:ssä tarkoitetulle henkilölle taloudellista avustusta kotimatkaa varten.

Jos talletuksen saaminen ei ole mahdollista eikä 3 §:ssä tarkoitetun henkilön ole mahdollista antaa takaisinmaksusitoumusta sairauden vakavuuden, tajuttomuustilan tai muun siihen verrattavan syyn vuoksi, edustusto voi myöntää taloudellista avustusta kotimatkaa tai sairauden välttämätöntä ja tilapäistä hoitoa varten.

Edustusto voi myöntää vähäistä taloudellista avustusta 3 §:ssä tarkoitetulle henkilölle välittömän hädän poistamiseksi.

Vähäisen taloudellisen avustuksen arvo vähennetään edustuston mahdollisesti välittämistä varoista tai lisätään mahdollisesti tehtävään takaisinmaksusitoumukseen.

Merimiesten avustamisesta on lisäksi voimassa, mitä siitä erikseen säädetään.

Tämän asetuksen perusteella suoritetusta varojen välittämisestä ja taloudellisen avustuksen myöntämisestä peritään toimitusmaksu.

Tässä asetuksessa tarkoitettujen taloudellisten avustusten perimisestä takaisin säädetään ulkoasiainhallinnosta annetun lain 8 §:n 2 momentissa.

Tarkemmat säännökset ja ohjeet tämän asetuksen soveltamisesta antaa ulkoasiainministeriö.

Edustuston tämän asetuksen nojalla tekemään päätökseen haetaan muutosta valittamalla lääninoikeuteen siten kuin muutoksenhausta hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1997.