Soveltamisala

Tämä laki koskee kriminaalihuollon järjestämistä ja rahoitusta. Kriminaalihuollolla tarkoitetaan yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanoa ja muuta vapaudessa toimeenpantaviin seuraamuksiin liittyvää toimintaa.

Yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanolla tarkoitetaan tässä laissa

ehdolliseen rangaistukseen tuomittujen nuorten rikoksentekijöiden valvontaa;

nuorisorangaistuksen ja yhdyskuntapalvelun toimeenpanoa;

ehdonalaisesti vapautettujen valvontaa; sekä

1―3 kohdassa mainittuihin seuraamuksiin liittyviä valmistelevia toimenpiteitä ja lausuntoja.

Muulla vapaudessa toimeenpantaviin seuraamuksiin liittyvällä toiminnalla tarkoitetaan tässä laissa kokeilu- ja kehittämistoimintaa sekä tiedotus-, ohjaus- ja neuvontatehtäviä.

Kriminaalihuoltoa johtaa ja valvoo oikeusministeriö.

Yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanosta huolehtii julkisoikeudellinen Kriminaalihuoltoyhdistys, jonka järjestysmuodosta säädetään asetuksella.

Kriminaalihuoltoyhdistys voi asettamillaan ehdoilla antaa yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanoon liittyviä tehtäviä muille yhteisöille tai säätiöille taikka yksityisille henkilöille.

Oikeusministeriö sopii vuosittain Kriminaalihuoltoyhdistyksen kanssa valtion talousarvion rajoissa 2 §:n 1 momentissa mainittujen yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanotehtävien hoitamisesta ja siitä maksettavasta korvauksesta. Korvauksen perusteina ovat tehtävien laajuus ja laatu sekä palvelujen saatavuus. Tehtävistä saadut muut tulot vähentävät korvausta.

Korvaus maksetaan toiminnan ja kustannusten ajoittumisen mukaisina erinä.

Oikeusministeriö voi valtion talousarvion rajoissa myöntää yhteisölle tai säätiölle harkinnanvaraista avustusta 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuun toimintaan. Tehtävistä saadut muut tulot vähentävät korvausta.

Oikeusministeriö voi valtion talousarvion rajoissa myöntää harkinnanvaraista avustusta kriminaalihuoltotyön perustamishankkeisiin. Perustamishankkeella tarkoitetaan toimitilojen rakentamista, hankkimista, peruskorjausta tai sitä vastaavaa toimenpidettä ja näihin toimenpiteisiin liittyvää irtaimen omaisuuden hankintaa. Edellytyksenä avustuksen saamiselle on, että oikeusministeriö on hyväksynyt perustamishanketta koskevan suunnitelman.

Luotoista aiheutuneisiin kustannuksiin ja luottojen lyhennyksiin voidaan avustusta myöntää vain erityisistä syistä valtion talousarvion rajoissa. Tehtävistä saadut muut tulot vähentävät korvausta.

Harkinnanvaraista avustusta haetaan oikeusministeriöltä. Hakemukseen on liitettävä kriminaalihuoltotyötä koskeva toimintasuunnitelma ja talousarvio. Jollei ministeriö toisin määrää, hakemus on jätettävä viimeistään toimintavuotta edeltävän maaliskuun aikana.

Harkinnanvarainen avustus maksetaan oikeusministeriön hyväksymän maksusuunnitelman mukaan.

Oikeusministeriö voi keskeyttää korvauksen tai harkinnanvaraisen avustuksen maksamisen sekä määrätä sen korkolain (633/82) mukaisine korkoineen kokonaan tai osaksi palautettavaksi, jos

korvauksen tai avustuksen maksamista varten on annettu virheellisiä tai erehdyttäviä tietoja;

tilintarkastuksen yhteydessä tai muuten käy selville, että korvausta tai avustusta on maksettu perusteettomasti; tai

korvauksen tai avustuksen maksamiseen liittyviä ehtoja ei ole noudatettu.

Käyttämättä jäänyt korvaus tai avustus voidaan määrätä palautettavaksi.

Korvausta tai avustusta ei saa määrätä palautettavaksi, jos se olisi kohtuutonta.

Jos kiinteä tai arvoltaan merkittävä irtain omaisuus, jonka perustamis-, hankinta- tai peruskorjauskustannukset on osaksi tai kokonaan rahoitettu valtion varoin,

luovutetaan toiselle omistajalle,

omaisuuden käyttö tässä laissa tarkoitettuun toimintaan lopetetaan tai

omaisuuden käyttötarkoitusta muutetaan niin, ettei oikeusministeriö voi pitää uutta käyttötarkoitusta tämän lain mukaisena,

avustusta vastaava suhteellinen osa omaisuuden arvosta on palautettava valtiolle kuuden kuukauden kuluessa edellä tarkoitetusta olosuhteiden muuttumisesta, jollei oikeusministeriö toisin päätä.

Jos omaisuus, johon on saatu avustusta, tuhoutuu tai vahingoittuu, voidaan sitä vastaava suhteellinen osa vakuutus- tai muusta korvauksesta kokonaan tai osaksi määrätä palautettavaksi valtiolle tai vähentää uuden perustamishankkeen avustuksesta.

Palautettava määrä saadaan vähentää avustuksen tai korvauksen saajalle myöhemmin maksettavista eristä.

Kriminaalihuoltotyötä tekevä ei saa ilman asiakkaan suostumusta ilmaista tämän henkilökohtaisia oloja tai rikoksia koskevaa tietoa, jonka hän on asemansa tai tehtävänsä vuoksi saanut.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, kriminaalihuoltotyöhön liittyviä tai siinä ilmi tulleita tietoja saadaan antaa syyttäjälle, tuomioistuimelle ja rangaistuksen täytäntöönpanoa hoitavalle viranomaiselle sekä kriminaalihuoltotyön tekemistä varten muulle yhteisölle, säätiölle tai yksityiselle henkilölle. Tietoja voidaan antaa myös poliisille ja tulliviranomaiselle, jos se on tarpeen rikoksen selvittämiseksi. Lisäksi Kriminaalihuoltoyhdistyksen toiminnanjohtaja voi myöntää luvan tietojen antamiseen tutkimusta tai tilastointia varten.

Yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanotehtävissä toimivalla työntekijällä on oikeus salassapitovelvollisuuden estättä saada valtion ja kunnan viranomaisilta tehtävän hoitamista varten tarpeelliset tiedot asiakkaan rikoksista, rangaistusten täytäntöönpanosta, sosiaalisesta tilanteesta, toimeentulosta, terveyspalveluiden käytöstä, työkyvystä, päihteiden käytöstä, koulutuksesta, työkokemuksesta, työllisyydestä ja asevelvollisuuden täyttämisestä.

Edellä 11 §:ssä säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta on voimassa, mitä rikoslain 38 luvun 1 tai 2 §:ssä säädetään, jollei teko ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaan taikka siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.

Tarkemmat säännökset Kriminaalihuoltoyhdistyksestä annetaan asetuksella.

Oikeusministeriö voi tarvittaessa antaa tarkempia määräyksiä yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanosta ja muusta tämän lain täytäntöönpanosta.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

Tällä lailla kumotaan kriminaalihuoltotyön valtionavusta 17 päivänä tammikuuta 1975 annettu laki (31/75).