Asetus taideteollisesta korkeakoulusta

Taideteollisen korkeakoulun yleistä hallintoa hoitavat hallitus, rehtori, hallintovirasto ja tutkimusneuvosto, osaston hallintoa osastonjohtaja ja osaston johtoryhmä sekä erillisen laitoksen hallintoa johtaja tai johtaja ja johtokunta.

Korkeakoulun hallintoelimiä valittaessa henkilökuntaan kuuluviksi katsotaan

korkeakoulun virkamiehet, tuntiopettajista kuitenkin vain ne, jotka opettavat vähintään 128 tuntia lukuvuodessa;

korkeakouluun päätoimisessa työsopimussuhteessa oleva henkilö; sekä

henkilö, joka korkeakoulun suostumuksella päätoimisesti harjoittaa taiteellista työtä tai tutkimusta korkeakoulussa taikka avustaa taiteellisen työn tai tutkimuksen tekemisessä.

Opiskelijaksi katsotaan hallintoelinten jäseniä valittaessa korkeakouluun läsnäolevaksi opiskelijaksi ilmoittautunut henkilö, jolla on oikeus suorittaa korkeakoulussa tutkinto. Opiskelija, joka 1 momentin mukaan kuuluu henkilökuntaan katsotaan opiskelijaksi, jos hän opiskelee perustutkintoa varten, ja henkilökuntaan kuuluvaksi, jos hän opiskelee jatkotutkintoa varten.

Korkeakoulun hallintoelimen jäsenet toimivat virkavastuulla.

Korkeakoulussa vallitsee opetuksen ja tutkimuksen vapaus. Opettajan on kuitenkin noudatettava opetuksen järjestämisestä annettuja säännöksiä ja määräyksiä.

Opiskelijoista, opetuksesta ja tutkinnoista säädetään erikseen.

Hallitukseen kuuluvat rehtori ja vararehtorit. Heidän lisäkseen hallitukseen valitaan kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan kaksitoista muuta jäsentä ja yhtä monta varajäsentä.

Korkeakoulun professorit, apulaisprofessorit, yliassistentit ja lehtorit valitsevat hallitukseen keskuudestaan kuusi jäsentä ja varajäsentä, korkeakoulun muuhun henkilökuntaan kuuluvat keskuudestaan kolme jäsentä ja varajäsentä sekä opiskelijat keskuudestaan kolme jäsentä ja varajäsentä siten kuin johtosäännössä tarkemmin määrätään.

Hallituksen tehtävänä on kehittää korkeakoulun toimintaa sekä

hyväksyä korkeakoulun toimintaa ja taloutta koskevat ja muut laajakantoiset suunnitelmat sekä korkeakoulun talousarvioehdotus;

hyväksyä korkeakoulun johtosäännöt ja muut vastaavat määräykset;

päättää korkeakoululle myönnettyjen määrärahojen jakamisen yleisistä perusteista;

päättää korkeakouluun vuosittain otettavien opiskelijoiden määrästä; sekä

käsitellä muut sen tehtäväksi asetuksella säädetyt tai johtosäännössä määrätyt asiat.

Korkeakoulussa on, sen mukaan kuin hallitus päättää, enintään kaksi vararehtoria.

Rehtorin ja vararehtorit valitsee viideksi lukuvuodeksi kerrallaan vaalikollegio, johon kuuluvat hallituksen ja tutkimusneuvoston jäsenet, osastonjohtajat, professorit ja apulaisprofessorit, hallintojohtaja, tutkimusjohtaja, toimistopäälliköt ja erillisten laitosten johtajat. Vaalikollegion puheenjohtajana toimii hallintojohtaja.

Rehtori ja vararehtorit valitaan erikseen umpilipuin. Jollei ensimmäisessä äänetyksessä kukaan saa enempää kuin puolet annetuista äänistä, toimitetaan uusi äänestys kahden eniten ääniä saaneen kesken. Jos äänet menevät tasan, ratkaistaan vaalin tulos arvalla.

Rehtorin ja vararehtorin tulee olla korkeakoulun professorin, apulaisprofessorin, yliassistentin tai lehtorin virkaan nimitetty henkilö.

Rehtorin tehtävänä on

johtaa, kehittää ja valvoa korkeakoulun toimintaa;

toimia korkeakoulun hallituksen puheenjohtajana;

jakaa korkeakoululle myönnetyt määrärahat yleisten perusteiden mukaan, joista hallitus on päättänyt; sekä

käsitellä muut korkeakoulun yleistä hallintoa koskevat asiat, joista ei toisin säädetä tai määrätä.

Rehtori käyttää korkeakoulun puhevaltaa tuomioistuimissa ja viranomaisissa sekämuutenkin edustaa korkeakoulua. Rehtorilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa korkeakoulun kaikkien hallintoelinten kokouksissa.

Rehtori voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian vararehtorin tai hallintoviraston käsiteltäväksi.

Rehtori voi saattaa hallituksen ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuuluvan asian, joka on korkeakoulun kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä.

Rehtorin ollessa estynyt hänen tehtäviään hoitaa rehtorin määräämä vararehtori.

Rehtori on vapautettu hänen varsinaiseen virkaansa kuuluvista tehtävistä, samoin vararehtori rehtorin tehtäviä hoitaessaan.

Rehtori voi myöntää vararehtorille vapautusta osaksi tai kokonaan hänen virkaansa kuuluvasta opetusvelvollisuudesta.

Hallintoviraston tehtävänä on huolehtia asioiden valmistelusta ja esittelystä sekä päätösten toimeenpanosta. Hallintovirasto käsittelee ja ratkaisee sille tässä asetuksessa säädetyt asiat ja johtosäännössä määrätyt asiat.

Hallintovirasto voi saattaa hallituksen ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian, joka on korkeakoulun kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä.

Hallintoviraston päällikkönä on hallintojohtaja. Hallintoviraston toimivaltaan kuuluvat asiat ratkaisee hallintojohtaja. Hallintojohtaja voi siirtää asian hallintoviraston muun virkamiehen ratkaistavaksi.

Hallintojohtajalla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa korkeakoulun kaikkien hallintoelinten kokouksissa.

Neuvostoon kuuluvat rehtorin määräämä vararehtori puheenjohtajana ja korkeakoulun professorit jäseninä. Lisäksi hallitus määrää neuvostoon toimikaudekseen muita jäseniä vähintään neljä ja enintään korkeakoulun koulutusohjelmien lukumäärää vastaavan määrän sekä jokaiselle määräämälleen jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen, siten kuin johtosäännössä määrätään. Neuvosto valitsee varapuheenjohtajan keskuudestaan.

Vararehtori ei saa osallistua professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämistä koskevan asian käsittelyyn.

Tutkimusneuvoston tehtävänä on

kehittää korkeakoulun jatkokoulutusta ja tutkimusta;

määrätä väitöskirjojen ja lisensiaatintöiden ja vastaavien opinnäytteiden esitarkastajat, tarkastajat ja vastaväittäjät sekä arvostella nämä opintosuoritukset;

tehdä virkaehdotus professorin ja apulaisprofessorin virkaan, esitys professorin viran täyttämiseksi kutsusta ja esitys dosentin nimittämisestä; sekä

käsitellä muut sen tehtäväksi asetuksella säädetyt tai johtosäännössä määrätyt asiat.

Korkeakoulussa on yhden tai useamman oppiaineen, taiteenalan ja tutkimusalan muodostamia osastoja. Osastojaosta päättää hallitus.

Hallitus päättää perusteista, joiden mukaan henkilön kuuluminen osastoon määräytyy.

Osaston johtoryhmän asettaa hallitus. Johtoryhmässä tulee olla edustettuina osaston opettajat, muu henkilökunta ja opiskelijat. Ennen jäsenten valintaa on osaston kutakin henkilöryhmää kuultava.

Osastonjohtajan valitsee hallitus asianomaista osastoa kuultuaan. Osastonjohtaja toimii osaston johtoryhmän puheenjohtajana. Osastonjohtajan sijaisen valitsee osaston johtoryhmä keskuudestaan.

Osastonjohtajan tulee olla nimitetty korkeakoulun professorin, apulaisprofessorin, yliassistentin tai lehtorin virkaan taikka virkamieheksi virkasuhteeseen hoitamaan näihin virkoihin kuuluvia tehtäviä.

Tarkemmat määräykset osaston hallinnosta ja tehtävistä sekä johtoryhmän asettamisesta annetaan johtosäännössä.

Korkeakoulussa voi olla erillisiä laitoksia, jotka korkeakoulun hallitus perustaa.

Enintään kolmannes erillisen laitoksen johtokunnan jäsenistä voi olla korkeakouluun kuulumattomia henkilöitä. Erillisen laitoksen hallinnosta määrätään muutoin tarkemmin johtosäännössä.

Korkeakoulussa ratkaistaan asiat esittelystä. Esittelymenettelyä ei kuitenkaan noudateta arvosteltaessa opintosuoritusta eikä valittaessa rehtoria ja vararehtoreita.

Esittelijän määrää hallintovirasto.

Hallintoelin kokoontuu, milloin puheenjohtaja tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään neljännes jäsenistä pyytää sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

Hallintoelin on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtajan lisäksi vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä.

Monijäsenisen hallintoelimen kokouksessa päätetään muut kuin 24 §:ssä tarkoitetut asiat yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.

Viran täyttämistä ja opiskelijan kurinpitoa koskevissa asioissa suoritetaan äänestys samaa menettelyä noudattaen kuin monijäsenisissä tuomioistuimissa.

Jos valitaan tai määrätään yksi henkilö, vaali toimitetaan enemmistövaalina. Jollei ensimmäisessä äänestyksessä kukaan saa enempää kuin puolet äänistä, toimitetaan uusi äänestys kahden eniten ääniä saaneen kesken. Kun valittavia tai määrättäviä on useampia kuin yksi, noudatetaan suhteellista vaalitapaa, jos vähintään viidesosa läsnäolevista sitä vaatii. Jos äänet menevät tasan, ratkaisee vaalin tuloksen arpa.

Opintosuorituksen arvosteluun saavat kokouksen puheenjohtajan sekä virkaan nimitettyjen professorien ja apulaisprofessorien lisäksi osallistua ne, joilla on kyseistä opintosuoritusta vastaava taiteellinen tai tieteellinen pätevyys taikka jotka ovat suorittaneet vähintään samantasoisen opintosuorituksen. Hallintoelimen muilla jäsenillä on kuitenkin puheoikeus kokouksessa.

Jos hallintoelimessä ei ole riittävästi sellaisia jäseniä, jotka saavat osallistua päätöksentekoon, hallitus määrää hallintoelimeen tarpeellisen määrän lisäjäseniä. Lisäjäsenten toimikausi on sama kuin kyseisen hallintoelimen toimikausi.

Tarkempia määräyksiä asioiden käsittelystä annetaan johtosäännössä.

Tutkimusneuvosto tekee virkaehdotuksen professorin ja apulaisprofessorin virkaan sekä esityksen professorin viran täyttämisestä kutsusta. Apulaisprofessorin viran täyttää korkeakoulun hallitus. Professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä on muutoin voimassa, mitä siitä erikseen säädetään.

Hallitus täyttää muut virat, joihin vaaditaan korkeakoulututkinto, jollei johtosäännössä toisin määrätä. Hallitus nimittää myös dosentin.

Tuntiopettajan nimittämisestä määrätään johtosäännössä.

Muun henkilökunnan nimittää tai ottaa rehtori, jollei johtosäännössä toisin määrätä.

Yliassistentin ja assistentin virka täytetään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan siten kuin johtosäännössä määrätään.

Hallintovirasto julistaa hakemuksesta täytettävät virat haettaviksi.

Yliassistentin ja lehtorin viran hakijan on opetustaitonsa osoittamiseksi annettava julkinen opetusnäyte. Hallintoelin, joka tekee esityksen viran täyttämisestä, voi erityisestäsyystä vapauttaa hakijan opetusnäytteen antamisesta.

Dosentiksi voidaan hakemuksesta nimittää henkilö, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan sekä osoitettu kyky itsenäiseen taiteelliseen työhön tai julkaisuilla ja muilla tutkimuksilla osoitettu kyky itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön ja hyvä opetustaito. Lisäksi dosentilta vaaditaan tarpeellinen käytännöllinen kokemus alaansa liittyvissä tehtävissä silloin, kun alan hallinta sitä edellyttää.

Jos tutkimusneuvosto katsoo, että dosentiksi hakevan kiinnittäminen korkeakouluun on opetuksen ja tutkimustyön tai taiteellisen työn kannalta tarkoituksenmukaista, sen on hankittava vähintään kahdelta asiantuntijalta lausunto hakijan tieteellisistä tai taiteellisista ansioista, jollei hakijan tieteellistä tai taiteellista pätevyyttä ole tutkimusneuvoston käsityksen mukaan aikaisemmin todettu.

Jos tutkimusneuvosto toteaa hakijan täyttävän dosentin nimittämiselle säädetyt edellytykset, se tekee esityksen hänen nimittämisestään dosentiksi.

Virkavapauden ja sitä vastaavan vapautuksen työsopimussuhteiselle henkilökunnalle myöntää rehtori, jollei johtosäännössä toisin määrätä.

Asianosainen saa hakea muutosta korkeakoulun päätökseen valittamalla, jollei tässä asetuksessa taikka erikseen laissa tai asetuksessa toisin säädetä. Valituksesta on voimassa, mitä muutoksenhausta hallintoasiassa annetussa laissa (154/50) säädetään muutoksenhausta ylemmän hallintoviranomaisen päätökseen.

Valitusta ei saa tehdä päätöksestä, jolla johtosääntö tai muut yleiset määräykset on hyväksytty tai rehtori, vararehtori, osastonjohtaja tai osastonjohtajan sijainen on valittu, eikä myöskään päätöksestä, joka koskee dosentiksi nimittämistä tai apurahan tai avustuksen myöntämistä.

Hallintoelimeen valittu jäsen tai varajäsen, joka ei enää kuulu siihen ryhmään, jostahänet on valittu, pysyy kuitenkin hallintoelimen jäsenenä tai varajäsenenä toimikautensa loppuun.

Jos hallintoelimen jäsen ei enää kuulukorkeakouluun, tulee varajäsen hänen tilal-

leen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Jos varajäsen ei enää kuulu korkeakouluun tai hänestä tulee hallintoelimen jäsen, hallitus valitsee uuden varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1995.

Tällä asetuksella kumotaan taideteollisesta korkeakoulusta 23 päivänä joulukuuta 1992 annettu asetus (1499/92).

Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten nojalla annetut johtosäännöt ja vastaavat yleiset määräykset jäävät edelleen voimaan siltä osin kuin ne eivät ole ristiriidassa tämän asetuksen kanssa, kunnes uudet johtosäännöt ja muut yleiset määräykset on annettu.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Korkeakoulun hallitus, tutkimusneuvosto, osastonjohtajat ja osaston johtoryhmät sekä erillisten laitosten johtajat ja johtokunnat asetetaan tämän asetuksen mukaan ensimmäisen kerran toimikaudeksi, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 1996. Kumotun asetuksen mukaan asetetun hallituksen, tutkimusneuvoston, osastoneuvoston, erillisen laitoksen johtokunnan ja johtajan toimikausi jatkuu 31 päivään joulukuuta 1995.

Rehtori ja vararehtorit valitaan tämän asetuksen mukaan ensimmäisen kerran toimikaudeksi, joka alkaa 1 päivänä elokuuta 1998. Toinen vararehtori voidaan kuitenkin valita ensimmäisen kerran toimikaudeksi, joka alkaa 1 päivänä syyskuuta 1995 ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta 1998. Kumotun asetuksen mukaan valitut rehtori ja vararehtori jatkavat tehtävissään 31 päivään heinäkuuta 1998 saakka.

Jos asian käsittely on kesken silloin, kun tämä asetus tulee voimaan, tai silloin, kun tässä asetuksessa tarkoitetut hallintoelimet aloittavat toimintansa, asian käsittelyä jatkaa se hallintoelin, jolle asia tämän asetuksen mukaan kuuluu.