Asetus urheilijoiden eläketurvan ja tapaturmaturvan järjestämisestä

Jos urheilijan ja urheiluseuran tai -seurojen tai liikuntajärjestöllä välillä on sovittu, että urheilija saa urheilemisesta veronalaista palkkiota kalenterivuodessa vähintään 56640 markkaa, hänelle on järjestettävä vakuutuksella kohtuullinen turva vanhuuden, työkyvyttömyyden, tapaturman ja perheenhuoltajan kuoleman varalta.

Urheilijalla tarkoitetaan henkilöä joka on sopimussuhteessa urheiluseuraan tai liikuntajärjestöön.

Vakuutusturvan on velvollinen järjestämään 1 §:ssä tarkoitettu urheiluseura tai liikuntajärjestö.

Sosiaali- ja terveysministeriön nimeämä valtakunnallinen liikuntajärjestö huolehtii vakuuttamisvelvollisuuden seurannasta ja valvonnasta ja antaa siitä vuosittain kertomuksen sosiaali- ja terveysministeriölle. Tätä tarkoitusta varten valtakunnallisella liikuntajärjestöllä on urheilijan ja urheiluseuran tai liikuntajärjestön suostumuksella oikeus pitää vakuutusyhtiön ilmoittamista vakuutuksista seura- ja urheilijarekisteriä. Valtakunnallinen urheilujärjestö voi saada myös teknisen käyttöyhteyden kautta valvontaa varten nämä tiedot vakuutusyhtiöltä, jos siitä erikseen sovitaan.

Vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyönyt urheiluseura tai liikuntajärjestö on velvollinen korvaamaan 1 §:ssä tarkoitetun turvan puuttumisesta aiheutuvan vahingon.

Jos tässä asetuksessa tarkoitetusta vakuutusturvan järjestämisestä syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä asianosainen voi pyytää asiasta urheilun keskusjärjestöjen ja Suomen Olympiakomitean perustaman urheilun oikeusturvalautakunnan lausunnon.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivällä toukokuuta 1995.

Jos maan yleinen palkkataso muuttuu olennaisesti, on 1 §:n 1 momentin markkamäärä tarkistettava palkkatason muutosta vastaavassa suhteessa.