SISÄASIAINMINISTERIÖN PÄÄTÖS SUOJELUPOLIISIN ENNALTA ESTÄVÄSSÄ TURVALLISUUSTYÖSSÄ NOUDATETTAVISTA YLEISISTÄ PERUSTEISTA

Tässä päätöksessä tarkoitetaan

ennalta estävällä turvallisuustyöllä niitä ennalta estäviä toimenpiteitä, joihin suojelupoliisin tulee toimialallaan ryhtyä valtion turvallisuuden ylläpitämiseksi tai siihen kohdistuvien loukkausten estämiseksi;

valtion turvallisuutta vaarantavalla toiminnalla tekoja, joilla pyritään luvattomasti ja maalle vahinkoa aiheuttaen hankkimaan Suomen keskeisten oikeuksien tai etujen vuoksi salassa pidettäviä tai rajoitetun henkilöpiirin tietoon tarkoitettuja tietoja; ja

asiakirjalla kirjallista tai kuvallista esitystä sekä teknisin apuvälinein käytettäväksi valmistettua tallennetta.

Ennalta estävän turvallisuustyön yleisenä tavoitteena on

ylläpitää ja edistää viranomaisten ja yhteisöjen asenteellista valmiutta valtion kokonaisedun kannalta tärkeissä turvallisuuskysymyksissä; ja

myötävaikuttaa aktiivisen ja suunnitelmallisen turvallisuustyön tehostumiseen viranomaisten ja yhteisöjen piirissä.

Ennalta estävä turvallisuustyö käsittää ohjaus- ja neuvontatoiminnan sekä henkilöitä koskevien tietojen luovuttamisen.

Ohjaus- ja neuvontatoiminta käsittää

toimenpiteet, joiden tarkoituksena on edistää valtion ulkoista tai sisäistä turvallisuutta vaarantavien ilmiöiden tai toimintamuotojen tuntemusta (yleinen turvallisuusvalistus);

toimenpiteet, joiden tarkoituksena on avustaa viranomaisia ja yhteisöjä valtion turvallisuuden tai taloudellisten etujen kannalta merkittävän turvallisuustyön suunnittelussa, toteuttamisessa, valvonnassa ja kehittämisessä (erityinen asiantuntija-apu);

toimenpiteet, joiden tarkoituksena on estää salaisiin tai muutoin valtion turvallisuuden tai taloudellisten etujen kannalta merkittäviin asiakirjoihin sisältyvien tietojen joutuminen asiattomien haltuun (asiakirjaturvallisuus); sekä

toimenpiteet, joiden tarkoituksena on estää asiattomilta pääsy tiloihin tai alueille, joissa säilytetään edellä kohdassa 3 tarkoitettuja asiakirjoja tai joissa harjoitetaan valtion turvallisuuden tai taloudellisten etujen kannalta merkittävää toimintaa (toimitilaturvallisuus).

Henkilöitä koskeva tietojen luovuttaminen käsittää sellaisten poliisin hallussa olevien tietojen antamisen, joilla on valtion turvallisuuden tai huomattavien yleisten tai yksityisten taloudellisten etujen kannalta merkitystä viranomaisten ja yhteisöjen arvioidessa henkilöiden luotettavuutta ja sopivuutta jäljempänä tässä päätöksessä määriteltyihin virkoihin ja tehtäviin (henkilöstöturvallisuus).

Edellä 4 §:ssä tarkoitettua ohjausta ja neuvontaa voidaan valtion turvallisuuden tai huomattavien yleisten ja yksityisten taloudellisten etujen suojelemiseksi antaa viranomaisille ja yhteisöille, joiden toiminnan häiriöttömällä sujumisella on olennaista merkitystä Suomen poliittisten tai poliittisluonteisten suhteiden hoidon, maanpuolustuksen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden taikka maan huomattavien yleisten ja yksityisten taloudellisten etujen kannalta ja joiden voidaan perustellusti olettaa joutuvan valtion turvallisuutta tai huomattavia yleisiä ja yksityisiä taloudellisia etuja vaarantavan toiminnan kohteeksi.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu ohjaus ja neuvonta on, mikäli asianhaarat eivät anna aihetta muuhun arviointiin, mahdollista erityisesti

niiden viranomaisten osalta, jotka toimivat ulkoasiainhallinnon, puolustushallinnon, poliisitoimen, rajavartiolaitoksen, pelastushallinnon, tuomioistuinlaitoksen, tullilaitoksen, valtiontalouden hoidon, rakennustoimen, kaupan, teollisuuden, liikenteen sekä valtion turvallisuuden kannalta merkittävän tutkimustoiminnan alalla; ja

niiden yhteisöjen osalta, jotka harjoittavat maan virallisen kauppapolitiikan menestyksellisen hoitamisen kannalta tärkeää vientiä, erityisesti poikkeuksellisia oloja silmällä pitäen tärkeää tuontia tai sellaista tuotantoa tai tutkimusta, joka palvelee maanpuolustusta tai muutoin valtion turvallisuuden suojelemiseen liittyviä toimintoja.

Erityisestä syystä voidaan ohjausta ja neuvontaa antaa valtion ulkoisen turvallisuuden suojelemiseksi myös muille kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetuille kansainväliseen yhteistyöhön osallistuville viranomaisille ja yhteisöille.

Edellä 6 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetuille viranomaisille ja yhteisöille voidaan ohjauksen ja neuvonnan lisäksi antaa pyydettäessä myös henkilöstöturvallisuuteen liittyviä tietoja silloin, kun kysymys on virasta tai tehtävästä, joka sen organisatorisen aseman, haltijalta edellytettävän koulutuksen tai tehtävän luonteen johdosta on sellainen, että tietojen antamista on pidettävä valtion turvallisuusetujen kannalta tarpeellisena.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen tietojen luovuttaminen on, mikäli asianhaarat eivät anna aihetta muuhun arviointiin, mahdollista erityisesti seuraavissa tapauksissa

valtion virkamieslain 7 §:ssä tarkoitettua virkaa hakeneen tai sanotunlaiseen virkaan nimitetyn henkilön luotettavuudesta; taikka

henkilön luotettavuudesta tehtävään, johon liittyy pääsy valtion salaisuuksiin tai sellaisiin yrityssalaisuuksiin, joiden luvattomasta ilmaisemisesta voisi aiheutua vaaraa valtion turvallisuudelle taikka huomattavalle yleiselle tai yksityiselle taloudelliselle edulle.

Henkilöstöturvallisuuteen liittyviä tietoja on pyydettävä suojelupoliisilta.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun pyynnön yhteydessä asianomaisen viranomaisen tai yhteisön on esitettävä selvitykset, joiden perusteella suojelupoliisi voi ratkaista, ovatko edellytykset 7 §:ssä tarkoitettujen tietojen luovuttamiseen olemassa.

Viranomaisen tai yhteisön, joka pyytää henkilöstöturvallisuuteen liittyviä tietoja, on lisäksi toimitettava suojelupoliisille virkaa tai tehtävää hakeneen henkilön itsensä antamat suojelupoliisin asian ratkaisemiseen tarvitsemat oleelliset tiedot sekä suostumus tietojen tarkistamiseen.

Henkilöllä on oikeus saada tietoonsa henkilöstöturvallisuustietojen pyytäjältä, onko hänestä tarkoitus pyytää tai pyydetty suojelupoliisilta tietoja. Pyydettäessä tietoja henkilön luotettavuudesta ja sopivuudesta tämän päätöksen 7 §:ssä määriteltyihin tehtäviin sekä muihin kuin valtion virkamieslain 7 §:ssä mainittuihin virkoihin, tietojen pyytäjän on ilmoitettava asianomaiselle tietojen pyytämisestä tai antamisesta, jollei tästä aiheudu ilmeistä vaaraa valtion turvallisuudelle. Tietojen pyytäjän on kuukauden kuluessa tietojen antamisesta toimitettava suojelupoliisille selvitys siitä, miten tietojen antamisesta on tiedotettu asianomaiselle henkilölle.

Pyyntö on virkaa tai tehtävää täytettäessä rajoitettava koskemaan vain sellaista henkilöä, jonka voidaan olettaa perustellusti tulevan nimitetyksi virkaan tai tehtävään.

Asian käsittelystä ja ratkaisemisesta suojelupoliisissa on voimassa, mitä siitä on määrätty suojelupoliisin ohjesäännössä.

Antaessaan henkilöstöturvallisuuteen liittyviä tietoja suojelupoliisin tulee ottaa huomioon mitä 5 §:ssä on määrätty sekä kiinnittää erityistä huomiota siihen, että tiedot ovat oikeita ja luotettavia. Antaessaan tietoja suojelupoliisilla on myös oikeus käyttää poliisin henkilörekisterien tietoja tarpeellisessa laajuudessa.

Suojelupoliisilta tämän päätöksen perusteella saatuja tietoja saa käyttää ainoastaan siihen tarkoitukseen, johon ne on luovutettu. Tietoja ei saa luovuttaa edelleen. Tietojen asianosaisjulkisuudesta on säädetty erikseen.

Suojelupoliisin on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä annettava sisäasiainministeriölle selostus, joka sisältää tiedot tämän päätöksen soveltamisesta ja ennalta estävän turvallisuustyön alueella havaituista epäkohdista.

Mitä tässä päätöksessä on määrätty ennalta estävän turvallisuustyön soveltamisesta viranomaisiin, koskee soveltuvin osin myös eduskunnan, tasavallan presidentin ja eduskunnan oikeusasiamiehen kansliaa sekä valtioneuvoston oikeuskanslerin virastoa.

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1995.

Tällä päätöksellä kumotaan sisäasiainministeriön 9 päivänä heinäkuuta 1982 antama päätös nro 2409/402/82.