Yleistä — Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös KHT- ja HTM-tutkintojen sisällöstä
Table of Provisions (7)
Statutory Text (7 Articles)
Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta järjestää tilintarkastuslain 4 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetun tilintarkastajan ammattitutkinnon (KHT-tutkinnon) ja 6 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetun tilintarkastajan ammattitutkinnon (HTM-tutkinnon) tämän päätöksen mukaisesti.
KHT- ja HTM-tutkintojen tarkoituksena on todeta, että tilintarkastajan hyväksymistä hakeneella henkilöllä on valmiudet itsenäisesti hoitaa tilintarkastustehtäviä käytännössä ja että hänellä on näiden tehtävien edellyttämät tiedot.
KHT- ja HTM-tutkinnot jakautuvat kahteen osaan, jotka ovat
hyvä tilintarkastustapa ja hyvä kirjanpitotapa sekä
tilintarkastuskertomus ja muut raportit.
Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta päättää KHT- ja HTM-tutkintojen tehtävien sisällöstä. Tutkintotehtävät laaditaan tilintarkastuksen näkökulmasta. Tutkinnot järjestetään suomen ja ruotsin kielellä.
KHT- ja HTM-tutkintojen 1-osa sisältää kirjallisia tehtäviä tilintarkastuksesta ja sisäisestä valvonnasta sekä kirjanpidosta, tuloslaskennasta ja tilinpäätösinformaatiosta sekä näihin aiheisiin liittyvästä tilintarkastus-, kirjanpito-, yhteisö-, verotus- ja muusta lainsäädännöstä.
KHT- ja HTM-tutkintojen 2-osa sisältää kirjallisia tehtäviä tilintarkastuskertomuksen ja muiden tilintarkastajan raporttien laatimisesta sekä näiden edellyttämistä tarkastustoimenpiteistä.
KHT-tutkinnon tehtävät liittyvät teoreettisen tiedon soveltamisvalmiuksiin vaativissa tilintarkastustehtävissä. HTM-tutkinnon tehtävät liittyvät teoreettisen tiedon soveltamisvalmiuksiin ammattimaisissa tilintarkastustehtävissä.
KHT-tutkinto järjestetään kahtena tutkintopäivänä, jolloin 1- ja 2-osa tentitään eri päivinä. HTM-tutkinto järjestetään yhtenä tutkintopäivänä, joka sisältää tutkinnon molemmat osat.
Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta arvostelee KHT- ja HTM-tutkinnoissa kokelaiden tutkintovastaukset vahvistamalla
― kunkin tehtävän arvosteluperusteet;
― kunkin tehtävän vaativuustason mukaisen painon arvostelussa;
― hyväksymispisterajan tutkintojen kummassakin osassa;
― kokelaan tehtäväkohtaiset pisteet, tutkinnon osan painotetun kokonaispistemäärän ja sen, onko kokelaan suoritus tutkinnon osassa hyväksytty vai hylätty; sekä
― onko tutkintosuoritus kokonaisuudessaan hyväksytty vai hylätty.
Tutkintosuoritus hyväksytään, jos kokelas saa vähintään hyväksymispisterajan mukaisen painotetun kokonaispistemäärän tutkinnon molemmissa osissa.
Jos kokelaan suoritus hyväksytään vain tutkinnon yhdessä osassa, kokelas saa yrittää kerran uudelleen hylätyn osan suorittamista jommassakummassa seuraavasta kahdesta tutkintotilaisuudesta suorittamatta uudelleen tutkinnon molempia osia.
Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta julkistaa arvosteluperusteet sen jälkeen, kun tutkintovastausten arvostelu on vahvistettu.
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996 ja sitä sovelletaan päätöksen voimaantulon jälkeen järjestettäviin KHT- ja HTM-tutkintoihin.
Tämän päätöksen estämättä Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta laatii tutkintotehtävät vuonna 1996 järjestettävissä KHTja HTM-tutkinnoissa niille henkilöille, joilla on KHT- tai HTM-tutkinnon osasuoritusoikeus tämän päätöksen tullessa voimaan, sekä arvostelee näiden tutkintovastaukset noudattaen säännöksiä ja määräyksiä, jotka ovat sovellettavina tämän päätöksen tullessa voimaan.