Valtiovarainministeriön päätös rakennusten jälleenhankinta-arvon perusteista

Rakennusten jälleenhankinta-arvojen määräämisessä käytetään seuraavia keskimääräisiä arvoja neliömetriä tai kuutiometriä kohti. Jos rakennuksen rakennustaso poikkeaa olennaisesti keskimääräisestä rakennustasosta, on näitä arvoja harkinnan mukaan korotettava tai alennettava, kuitenkin enintään 20 prosenttia.

Rakennuksen pinta-alalla tarkoitetaan tässä päätöksessä sitä alaa, johon lasketaan ulkomitoin kaikkien kerrosten, kellareiden ja lämpöeristettyjen ullakkohuoneiden pinta-alat. Pinta-alaan ei lasketa parvekkeita, katoksia eikä tiloja, joissa vapaa korkeus on alle 160 cm.

Toimisto-, sosiaali-, varasto- ja paikoitustilojen pinta-alat lasketaan sisämitoin. Hissikuilun pinta-ala lasketaan kertomalla hissikuilun pohjan pinta-ala niiden kerrosten lukumäärällä, jotka hissikuilu lävistää. Rakennuksen kuutiotilavuuteen sisällytetään sekä lämpimät että kylmät tilat ulkomittojen mukaan laskettuina. Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus saadaan jakamalla tilavuus pinta-alalla. Jälleenhankinta-arvoja määrättäessä otetaan huomioon vain täydet neliö- tai kuutiometrit.

Pientalolla tarkoitetaan omakotitaloa, paritaloa tai rivitaloa, jossa käynti asuinhuoneistoihin on yleensä järjestetty suoraan maan tasosta ilman erillistä porraskäytävää.

Pientalojen pinta-alan perusarvo on 2 350 mk/m 2 .

Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on pinta-alan perusarvo 1 880 mk/m 2 .

Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut vuosina 1960―1969, on pinta-alan perusarvo 2 130 mk/m 2 .

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.

Rakennuksen pinta-ala on

― yli 60 m 2 mutta enintään 120 m 2

perusarvosta vähennetään 4,03 mk jokaiselta alarajan (60 m 2 ) ylittävältä neliömetriltä

― yli 120 m 2

alennus, mk/m 2 241

Rakennuksesta puuttuu

― vesijohto ja viemäri alennus152

― keskuslämmitys'' 172

― sähkö'' 92

Kun rakennuksen kellaritilat ovat pintarakenteiltaan viimeistelemättömät ja pääasiassa varastokäytössä, käytetään kellarin osalta pinta-alan arvona 806 mk/m 2 .

Asuinkerrostalolla tarkoitetaan vähintään kaksikerroksista, useita asuinhuoneistoja käsittävää asuinrakennusta, jossa on erillisiä huoneistoja päällekkäin.

Asuinkerrostalojen pinta-alan perusarvo on 2 350 mk/m 2 .

Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on pinta-alan perusarvo 1 880 mk/m 2 .

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.

1) Rakennuksessa on hissi

Rakennuksen pinta-ala huoneistoa kohden on

― yli 80 m 2 mutta enintään 120 m 2

perusarvosta vähennetään 6,05 mk jokaiselta alarajan (80 m 2 ) ylittävältä neliömetriltä

― yli 120 m 2

alennus, mk/m 2 242

Rakennuksen kerrosluku kellari mukaanlukien on

mk/m 2

― 3 kerrosta

lisäarvo 123

― 4 ,,

,,60

― 5 ,,

,,0

― 6 ,,

alennus 60

― 7 ,,

,,123

Vapaa-ajan asunnolla tarkoitetaan pääasiassa vapaa-ajan viettoon tarkoitettua rakennusta, kuten kesämökkiä.

Vapaa-ajan asunnon pinta-alan perusarvo on 1 880 mk/m 2 .

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.

Rakennuksen pinta-ala on

― yli 10 m 2 mutta enintään 70 m 2

perusarvosta vähennetään 12,32 mk jokaiselta alarajan (10 m 2 ) ylittävältä neliömetriltä

― yli 70 m 2

alennus, mk/m 2 739

Rakennus on talviasuttava: lisäarvo, mk/m 2 156

Rakennuksessa on kuisti: lisäarvo kuistineliömetriltä, mk 313

Jos rakennuksessa on sähkö, korotetaan rakennuksen arvoa 1 250 markalla lisättynä 27 markalla jokaista pinta-alan neliömetriä kohden.

Rakennuksen arvoa korotetaan, jos rakennuksessa on

― viemäri 1 880 mk

― vesijohto 2 350 mk

― WC 3 100 mk

― sauna 3 100 mk

Tavanomaisesta vapaa-ajan asunnosta kooltaan, käyttötavaltaan taikka rakennustai varustetasoltaan olennaisesti poikkeavaa asuinrakennusta pidetään pientalona.

Talous- ja autotallirakennuksena pidetään erillistä saunarakennusta sekä erillistä talous- ja autotallirakennusta.

Jos talous- ja autotallirakennus on lämpöeristetty sekä muutenkin rakennustavaltaan edustaa pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitettua rakennusta, arvo on 1 540 mk/m 2 .

Kevytrakenteisen lämpöeristämättömän talous- ja autotallirakennuksen arvo on 806 mk/m 2 . Jos tällainen rakennus on valmistunut ennen vuotta 1970, sen arvo on 622 mk/m 2 .

Toimistorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tilat on pääasiallisesti rakennettu toimistotiloiksi tai joka on pääasiallisesti toimistokäytössä.

Toimistorakennuksen pinta-alan perusarvo on 3 250 mk/m 2 .

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.

Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on

― yli 3,2 m mutta enintään 3,5 m

perusarvoon lisätään 67 mk jokaiselta alarajan (3,2 m) ylittävältä 5 cm:ltä

― yli 3,5 m

lisäarvo, mk/m 2 402

Rakennuksen muoto

mk/m 2

― rakennuksen kaikki kerrokset ovat pohjamuodoltaan samanlaisia suo rakaiteita ja pohjakerroksessa on vain vähäisiä sisäänvetoja tai ulokkeita alennus

336

― rakennus on muodoltaan verraten yksinkertainen suorakaiteen tai L-muotoinen, mutta osa rakennuksesta on nostettu pilareille tai alimmat kerrokset ovat varsinaisia toimistokerroksia laajempia myymälä- tai paikoituskerroksia

0

― rakennus on muodoltaan tavanomaisesta poikkeava, pohjamuodoltaan H, T, U-muotoinen tai pohjakerros on yli kaksi kertaa muita kerroksia suurempi

lisäarvo

172

Varasto- ja paikoitustilat

― varastojen ja paikoitustilojen yh-teenlaskettu pinta-ala on yli 20 % rakennuksen pinta-alasta

alennus

204

― varastojen ja paikoitustilojen yh-teenlaskettu pinta-ala on vähintään 5 % mutta enintään 20 % raken-nuksen pinta-alasta

0

―

varasto- ja paikoitustiloja on alle

5 % rakennuksen pinta-alasta

Hissit

―

rakennuksessa ei ole hissiä tai his-

sikuilujen yhteenlaskettu pinta-ala

rakennuksen pinta-alasta on enin-

tään 0,5 %

― hissikuilujen yhteenlaskettu pintaala rakennuksen pinta-alasta on

yli 0,5 % ja enintään 1 % 0

― hissikuilujen yhteenlaskettu pintaala rakennuksen pinta-alasta on

yli 1 % lisäarvo 408

% 5) Ilmastointi%

―

rakennuksessa ei ole koneellista

ilmastointia tai vain ilman koneel-

linen sisään- tai ulospuhallus

alennus

264

―

rakennuksessa on ilman koneelli-

nen sisään- ja ulospuhallus

0

―

edellisen lisäksi huoneiden ilmas-

tointi on erikseen säädettävissä ja

ilmaa huomattavassa määrin käsi-

tellään esimerkiksi kostuttamalla

tai jäähdyttämällä

lisäarvo

336

Myymälärakennuksella tarkoitetaan pääasiassa myymälätiloja sisältävää rakennusta.

Myymälärakennuksen tilavuuden perusarvo on 1 010 mk-m 3 .

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraatilla lisäarvoilla ja alennuksilla.

Rakennuksen tilavuus on

―

yli 700 m 3 mutta

enintään 2 500 m 3 perusarvosta vähen-netään 12,40 mkjokaiselta alarajan(700 m 3 ) ylittävältä100 m 3 :ltä.

―

yli 2 500 m 3 mutta

enintään 10 000 m 3 perusarvosta vähen-netään 12,40 mkjokaiselta 700 m 3 ylittävältä 100m 3 :ltä 2 500 m 3 :iinsaakka ja 1,60 mkjokaiselta 2 500 m 3 ylittävältä 100m 3 :ltä―

yli 10 000 m 3

alennus,

mk/m 3

343

Kellarin ja muualla kuin kellarissa olevien varastotilojen osuus rakennuksen pinta-alasta

―

yli 20 % mutta

enintään 40 % perusarvosta vähenne-tään 5,15 mk jokaiseltaalarajan (20 %) ylime-nevältä prosenttiyksi-költä

―

yli 40 %

Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on

―

vähintään 3 m mutta

enintään 6,2 m perusarvosta vähenne-tään 8,15 mk jokaiseltaalarajan (3 m) ylittä-vältä 10 cm:ltä

―

yli 6,2 m

Rakennus on, kellari mukaan lukien, vähintään kolmikerroksinen

Jos myymälärakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on tilavuudeltaan alle 2 000 m 3 ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on tilavuuden perusarvo 785 mk/m 3 . Tällaisen rakennuksen perusarvoa ei korjata edellä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetuilla tilavuuden perusteella laskettavilla alennuksilla.

Teollisuusrakennuksella tarkoitetaan teollisuuden tuotanto- ja varastorakennusta sekä siihen verrattavaa rakennusta, kuten korjaamoa, huoltoasemaa, maalaamoa, työpajaa, pienteollisuusrakennusta, leipomoa ja myllyä.

Teollisuusrakennusten tilavuuden perusarvo on 392 mk/m 3 .

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.

Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on

―

yli 3,8 m mutta

enintään 5,8 m perusarvosta vähenne-tään 20,25 mk jokai-selta alarajan (3,8 m)ylittävältä 0,5 m:ltä

―

yli 5,8 m mutta

enintään 8,8 m perusarvosta vähenne-tään 20,25 mk jokai-selta 3,8 m ylittävältä0,5 m:ltä 5,8 m:iinsaakka ja 10,00 mkjokaiselta 5,8 m ylit-tävältä 0,5 m:ltä

―

yli 8,8 m

Lämmitys ja vesijohto sen mukaan, mikä lähinnä vastaa rakennuksen ominaisuuksia

mk/m 3

―

rakennus on pääasiassa lämmittä-

mätön varastorakennus, jossa ei

ole sosiaali- tai toimistotiloja

alennus

112

―

rakennuksen vesipisteiden määrä

on vähäinen, sosiaali- ja toimisto-

tiloja on yhteensä enintään 3 %

rakennuksen pinta-alasta ja raken-

nus on pääosin lämmittämätön

alennus

71

―

rakennus on pääasiassa hallimais-

ta teollisuustilaa, jota ei yleensä

lämmitetä yli 18°C, sekä sosiaali-

ja toimistotiloja on yhteensä yli

3 % mutta alle 15 % rakennuk-

sen pinta-alasta

0

―

rakennuksen tuotantotilojen läm-

pötila on yleensä yli 18°C, sosiaa-

li- ja toimistotiloja on vähintään

15 % rakennuksen pinta-alasta

tai ns. märkiä tiloja on yli 30 %

rakennuksen pinta-alasta sekä ra-

kennuksessa on automaattinen pa-

losammutusjärjestelmä

lisäarvo

69

Ilmastointi ja valaistus sen mukaan, mikä lähinnä vastaa rakennuksen ominaisuuksia

mk/m 3

―

rakennuksessa ei ole koneellista

ilmastointia ja työtiloissa on vain

yleisvalaistus sekä sosiaali- ja toi-

mistotiloja on yhteensä enintään

3 % rakennuksen pinta-alasta

alennus

71

―

rakennuksessa on ilman koneelli-

nen sisään- tai ulospuhallus, valais-

tus on pääasiallisesti yleisvalaistus-

ta sekä sosiaali- ja toimistotilojen

yhteinen osuus rakennuksen pinta-

alasta on yli 3 % mutta alle 15 %

0

―

rakennuksessa on ilman koneelli-

nen sekä sisään- että ulospuhallus,

runsaasti työpistevalaistusta, sosi-

aali- ja toimistotiloja on yhteensä

vähintään 15 % rakennuksen pinta-

alasta ja rakennuksessa on auto-

maattinen palohälytysjärjestelmä

lisäarvo

69

Rakennus on vähintään kolmikerroksinen

Jos vähintään kolmikerroksisen rakennuksen tilavuus on

―

yli 5 000 m 3 mutta

enintään 10 000 m 3 vähennetään sen perusarvosta 12,40 mkalarajan (5 000 m 3 )ylittävältä jokaiselta1 000 m 3 :ltä

―

yli 10 000 m 3

Muun kuin edellä lueteltuihin ryhmiin kuuluvan rakennuksen arvioimiseen käytetään lähinnä soveltuvan rakennuksen arvioimisperusteita. Mikäli rakennuksella on useita käyttötarkoituksia, arvioidaan jälleenhankinta-arvo pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan. Jos kuitenkin huomattava osa rakennuksesta on muussa kuin pääasiallisessa käyttötarkoituksessa, voidaan rakennuksen osat arvioida erikseen.

Jos rakennus on sen laatuinen, että siihen ei voida lainkaan soveltaa edellä 4―19 §:ssä olevia arviointiperusteita, tai jos kysymyksessä on rakennelma, pidetään tällaisen rakennuksen tai rakennelman jälleenhankinta― arvona 70 prosenttia vastaavan rakennuksen tai rakennelman rakennuskustannuksista.

Julkisten rakennusten ja muiden yleisessä käytössä olevien rakennusten, jos niille ei aiemmin ole määrätty arvoa varallisuusverotusta varten, edellä 1 momentissa tarkoitettuna jälleenhankinta-arvona käytetään kuitenkin seuraavia 70 prosentin tasoon laskettuja keskimääräisiä rakennuskustannuksia neliömetriä tai kuutiometriä kohti

Hoitoalan rakennukset

― Keskussairaalat 4 870 mk/m 2 .

― Aluesairaalat 3 920 mk/m 2 .

― Terveyskeskukset ja paikallissairaalat 3 640 mk/m 2 .

― Kirjastorakennukset ja arkistot 3 130 mk/m 2 . Kirjastorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tiloista valtaosan muodostaa kirjastosali. Rakennuksessa voi olla myös näyttely-, toimisto-, varasto- ja sosiaalitiloja. Arkistot rinnastetaan kirjastorakennuksiin.

― Museot ja taidegalleriat 2 910 mk/m 2 . Museo- ja taidegalleriarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jossa on pääasiallisesti näyttelytiloja ja varastoja sekä jossa voi olla toimisto-, väestösuoja- ja asuintiloja.

― Seurakuntatalot 3 640 mk/m 2 . Seurakuntatalolla tarkoitetaan pääasiassa kokoontumis- ja kerhotiloiksi rakennettuja seurakuntarakennuksia. Rakennuksessa on kerho-, kokoontumis-, toimisto-, varasto-, sosiaali-, keittiö- ja asuintiloja. ― Nuorisotalot 3 300 mk/m 2 . Nuorisotalorakennuksen tilat on pääasiallisesti rakennettu monitoimitiloiksi. Rakennuksessa voi olla myös kahvio-, keittiö- ja sosiaalitiloja.

― Uudenaikaiset kirkkorakennukset 5 260 mk/m 2 . Kirkkorakennuksessa on kirkko- ja seurakuntasali sekä kerho-, keittiö-, toimisto-, väestönsuoja- että asuintiloja.

― Puukirkot ja ennen vuotta 1950 rakennetut kivikirkot 910 mk/m 3 .

― Monitoimi- ja urheilutalot 3 190 mk/m 2 . Urheilutalojen tiloista valtaosan muodostavat liikunta- ja kuntosalit. Lisäksi rakennuksissa on toimisto-, kokous-, varasto-, keittiö-, kahvila- sekä peseytymis- ja pukeutumistiloja.― Stadion- ja katsomorakennukset 3 130 mk/m 2 . Katsomorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jossa on myös peseytymis-, pukeutumis-, oleskelu- ja hallitiloja.

Opetusrakennukset

― Peruskoulu- ja lukiorakennukset 3 520 mk/m 2 .

― Ammattikoulut- ja muut ammatilliset oppilaitokset sekä kurssikeskukset 3 300 mk/m 2 .

― Korkeakoulut, yliopistot ja tutkimuslaitokset 3 640 mk/m 2 .

Liikenteen rakennukset ja muut rakennukset

― Linja-auto-, rautatie-, lentoasema- ja satamaterminaalit 3 800 mk/m 2 . Vanhat puurakenteiset asemarakennukset rinnastetaan pientaloihin.

― Nykyaikaiset yli 10 000 brm 2 terminaalirakennukset 5 370 mk/m 2 .

― Tietoliikennerakennukset 2 290 mk/m 2 . Tietoliikennerakennuksia ovat esimerkiksi puhelin-, linkki- ja viestiasemarakennukset. Laitetilojen lisäksi rakennuksessa voi myös olla asuin-, toimisto- ja varastotilaa.

― Kasarmirakennukset 2 460 mk/m 2 . Jos kasarmirakennus on puurakenteinen, sen arvo on 1 970 mk/m 2 .

― Paloasemarakennukset 3 130 mk/m 2 . Jos paloasemarakennus on puurakenteinen, sen arvo on 2 800 mk/m 2 .

― Vesitornit,

yli

750 vesi-m 3

2 100 mk/vesi-m 3

alle

750 vesi-m 3

2 800 mk/vesi-m 3 .

Vesitornin keskimääräisiin rakennuskustannuksiin ei sisälly vesitornissa mahdollisesti olevien muiden tilojen eikä hissien rakennuskustannuksia.

Tämä päätös tulee voimaan 15 päivänä joulukuuta 1995. Sitä sovelletaan vuodelta 1995 toimitettavassa verotuksessa.