Valtioneuvoston päätös työnantajan velvollisuudeksi säädetystä sekä yrittäjän ja muun omaa työtään tekevän työterveyshuollosta

Työnantajan on järjestettävä työterveyshuoltolaissa (743/78) tarkoitettu työterveyshuolto hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti siten kuin tässä päätöksessä määrätään.

Mitä tässä päätöksessä määrätään työnantajan velvollisuudeksi säädetystä työterveyshuollosta, koskee soveltuvin osin yrittäjän ja muun omaa työtään tekevän työterveyshuoltoa.

Työterveyshuoltoon kuuluu työterveyshuoltolain 2 §:ssä tarkoitettu toiminta siten kuin työstä ja työpaikan olosuhteista johtuva työterveyshuollon tarve edellyttää. Työterveyshuoltolain 2 §:n mukaiseen toimintaan kuuluvat myös työturvallisuuslain nojalla annetuista valtioneuvoston päätöksistä johtuvat työterveyshuollon tehtävät.

Sen lisäksi mitä edellä 1 ja 3 momentissa määrätään, työnantaja voi työterveyshuoltolain 3 §:n nojalla järjestää työntekijöilleen sairaanhoitoa ja muuta terveydenhuoltoa.

Työnantajan tulee käyttää terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja heidän tarpeellisiksi katsomiaan asiantuntijoita 1 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitetun työpaikkaterveydenhuollon järjestämisessä. Hyvä työterveyshuoltokäytäntö perustuu eri alojen asiantuntijoiden yhteistyöhön ja monitieteiseen tietoon työn ja terveyden välisistä suhteista sekä niiden hallinnasta.

Tässä päätöksessä terveydenhuollon ammattihenkilöillä tarkoitetaan työterveyshuollon erikoislääkäreitä sekä laillistettuja lääkäreitä, terveydenhoitajia ja fysioterapeutteja, joilla on työterveyshuollon toteuttamiseen tarvittava koulutus.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuilla asiantuntijoilla tarkoitetaan henkilöitä, joilla on työhygienian, ergonomian, työpsykologian, teknisen tai muun vastaavan alan koulutus ja riittävät tiedot työterveyshuollosta.

Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, hyvin toimiva työyhteisö, työhön liittyvien sairauksien ehkäisy sekä työntekijän työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen.

Työterveyshuollon sisältöä harkittaessa tulee ottaa huomioon seuraavat tekijät

työn fysikaaliset, kemialliset ja biologiset altisteet;

työn fyysinen ja psyykkinen kuormittavuus;

työympäristöstä ja työntekijän yksilöllisistä ominaisuuksista aiheutuva erityinen sairastumisen vaara;

työympäristöstä johtuva tapaturman vaara; sekä

työntekijän terveydentila sekä työ- ja toimintakyky.

Työstä ja työpaikan olosuhteista aiheutuvat terveyden vaarat ja haitat, työn asettamat erityisvaatimukset sekä työntekijän terveyteen ja työ- ja toimintakykyyn liittyvät tekijät tulee selvittää siten, että voidaan arvioida

mitä toimenpiteitä työympäristön ja työyhteisön sekä työntekijän terveyden ja työ- ja toimintakyvyn parantamiseksi tulee tehdä, milloin ja kuinka usein niitä tehdään;

mitä menetelmiä terveyden vaaran sekä työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja terveydentilan seurannassa käytetään;

kuinka tietojen antaminen ja ohjaus järjestetään; sekä

miten työympäristöä, työyhteisöä ja työntekijöitä koskevat tiedot taltioidaan ja säilytetään.

Työnantajan tulee käyttää terveydenhuollon ammattihenkilöitä asiantuntijoina työterveyshuollon suunnittelua, toteuttamista ja kehittämistä koskevissa asioissa. Terveydenhuollon ammattihenkilöt toimivat ammatillisesti riippumattomina työnantajasta, työntekijöistä ja heidän edustajistaan.

Työnantajan tulee käyttää terveydenhuollon ammattihenkilöitä siinä määrin kuin hyvän työterveyshuoltokäytännön toteuttamiseksi on tarpeen.

Hyvän työterveyshuoltokäytännön toteuttamiseksi tarpeellisia päätöksiä valmistellessaan työnantajan tulee työterveyshuoltolain 4 §:n mukaisesti toimia riittävän ajoissa yhteistoiminnassa työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa asioissa, jotka liittyvät työterveyshuollon järjestämisen yleisiin suuntaviivoihin, sisältöön, laajuuteen ja työterveyshuollon vaikutusten arviointiin.

Työnantajan tulee huolehtia siitä, että työterveyshenkilöstö pitää jatkuvasti yllä tietojaan ja taitojaan täydennyskoulutuksen avulla. Sama velvollisuus koskee myös itsenäisenä työterveyshuoltotehtävissä toimivaa terveydenhuollon ammattihenkilöä.

Hyvään työterveyshuoltokäytäntöön kuuluu toiminnan suunnitelmallisuus sekä toiminnan laadun ja tuloksellisuuden seuranta ja arviointi.

Sosiaali- ja terveysministeriö antaa tarvittaessa tarkemmat määräykset ja ohjeet tämän päätöksen täytäntöönpanosta ja soveltamisesta.

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995. Tällä päätöksellä kumotaan työnantajan velvollisuudeksi säädetystä työterveyshuollosta 14 päivänä joulukuuta 1978 annettu valtioneuvoston päätös (1009/78) sekä yrittäjien ja muiden omaa työtään tekevien työterveyshuollosta mainittuna päivänä annettu valtioneuvoston päätös (1010/78) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Tässä päätöksessä työterveyshuollossa toimivilla terveydenhuollon ammattihenkilöillä tarkoitetaan myös niitä sairaanhoitajia, jotka ovat toimineet ennen 1 päivää tammikuuta 1982 työterveyshuollon tehtävissä ja saaneet työterveyshuoltokoulutusta.