Sosiaali– ja terveysministeriön päätös työnantajan velvollisuudeksi säädetystä sekä yrittäjän ja muun omaa työtään tekevän työterveyshuollosta

Valtioneuvoston päätöksessä (950/94) määritellyn työterveyshuollon toteutuksessa tulee ottaa huomioon mitä tässä päätöksessä on määrätty.

Työterveyshuollon toteutusperiaatteet ja työterveyshuollon tehtävät ja toimenpiteet esitetään työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa, joka voi olla osa työpaikan työsuojelun toimintaohjelmaa.

Selvitettäessä työterveyshuoltolain 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja työstä ja työpaikan olosuhteista johtuvia terveyden vaaroja ja haittoja sekä niiden terveydellistä merkitystä otetaan huomioon eri toimialojen ja työpaikkojen olosuhteet, työssä käytettävät aineet, laitteet, työtilat ja työmenetelmät sekä muutokset edellä mainituissa.

Työpaikkaselvityksiin voi kuulua esimerkiksi

työpaikan yleisten työhygieenisten olo– suhteiden arviointi;

työstä ja työpaikan sekä työyhteisön olo– suhteista johtuvien terveydellisten vaarojen ja haittojen toteaminen ja arviointi;

työntekijän henkilökohtaisten suojainten tarpeen selvittäminen;

työpaikan ensiapuvalmiuden selvittäminen;

tapaturma– ja suuronnettomuusvaaran arviointi.

Työpaikkaselvitys on jatkuvaa toimintaa, johon kuuluu edellä mainitun lisäksi ehdotusten tekeminen havaittujen epäkohtien ja puutteiden korjaamiseksi, jatkoselvityksiksi ja toimenpiteiksi sekä toimenpiteiden toteutumisen jatkuva seuranta.

Työterveyshuoltolain 2 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisen tietojen antamisen ja ohjauksen tulee sisältää

riittävästi tietoja työssä ja työpaikalla esiintyvistä terveyden vaaroista ja haitoista sekä neuvoja niiden ehkäisemiseksi ja tarvittaessa niiltä suojautumiseksi sekä ohjausta oikeisiin työmenetelmiin ja työskentelytapoihin ennen työn aloittamista ja tarvittaessa työn kestäessä;

tietoja ammattitaudeista ja työtapaturmista sekä sairastavuuden liittymisestä työhön;

terveyskasvatusta ja –ohjausta terveyden edistämiseksi sekä työkyvyn ylläpitämiseksi;

tietoja ja neuvontaa työhön, työympäristöön ja elintapoihin liittyvistä terveyttä edistävistä tekijöistä;

työntekijöiden neuvontaa ja ohjausta työttömyyden uhatessa.

Neuvonta ja ohjaus tulisi niveltää yhteen myös työhön perehdyttämisen ja työhön opastuksen kanssa.

Työterveyshuoltolain 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu terveystarkastus tulee, jollei tarkastusta ole toimitettava muun lain nojalla, suorittaa, milloin työstä saattaa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai milloin työ asettaa työntekijälle terveydellisiä erityisvaatimuksia

tällaiseen työhön tultaessa tai työterveys–huoltotoimintaa työpaikalla aloitettaessa;

työtehtävien olennaisesti muuttuessa;

työkykyyn olennaisesti vaikuttavien sairausvaiheiden jälkeen; sekä

sijoitettaessa vajaakuntoista työntekijää tällaiseen työhön.

Terveystarkastusta tai sen osaa ei tarvitse suorittaa

jos aikaisempi vastaava tarkastus tai tutkimus on todistettavasti suoritettu vuoden sisällä, eikä edellä olevasta muuta johdu;

siltä osin kuin aikaisemmista laboratorio– tai muista terveystarkastukseen kuuluvista tutkimuksista on käytettävissä riittävät ja luo– tettavat tiedot; sekä

sellaisille työntekijöille, joiden työsopimus koskee koulujen loma–aikana tehtävää työtä, tai joiden työsopimuksesta voidaan päätellä, että se on tarkoitettu määräaikaiseksi tai muutoin tilapäiseksi, ennen kuin heidän työsuhteensa on kestänyt vähintään neljä kuukautta.

Työntekijä, joka työskentelee lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain (134/62) soveltamisaloilla, on pykälässä 4 tarkoitettujen terveystarkastusten piirissä silloin, kun hän saa pääasiallisen toimeentulonsa mainitussa laissa tarkoitetuilta aloilta. Sellaisilla toimialoilla, joilla lyhytaikaiset työsuhteet ovat tavallisia, voidaan seurannan toteuttamiseksi ja tarpeettomien terveystarkastusten välttämiseksi terveystarkastusta koskevia tietoja taltioida ja säilyttää työntekijäkohtaisesti siten kuin sosiaali– ja terveysministeriö keskeisiä työmarkkinajärjestöjä kuultuaan tarkemmin määrää.

Terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä määrätään erikseen samannimisessä valtioneuvoston päätöksessä (1672/92).

Työterveyshuoltolain 2 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen työntekijäin terveyden– tilan seurantatarkastuksien tarpeellisuutta arvioitaessa on otettava huomioon edellä mainitun valtioneuvoston päätöksen 2 §:ssä mainitut perusteet sekä kiinnitettävä lisäksi huomiota

tarpeeseen selvittää uusien käyttöön otettavien aineiden tai menetelmien mahdollisia terveysvaikutuksia;

työntekijän iän, sukupuolen ja fysiologi–sen tilan vaikutukseen työstä johtuvien terveyden vaarojen tai haittojen kannalta;

poikkeaviin työaikoihin, esimerkiksi normaalia pidemmät työvuorot, yötyö;

altistumiseen muille kuin työstä ja työpaikan olosuhteista välittömästi johtuville tekijöille, esimerkiksi vapaa–ajalla tehtävä työ; sekä

tarpeeseen suorittaa terveystarkastuksia työntekijän terveydentilan toteamiseksi myös altistumisen loputtua.

Työterveyshuoltolain 2 §:n 6 kohdan mukaisesti työterveyshuoltoon kuuluu myös osallistuminen työkykyä ylläpitävän toiminnan toteuttamiseen työpaikalla. Työpaikkojen työkykyä ylläpitävällä toiminnalla tarkoitetaan kaikkea toimintaa, jolla työnantaja ja työntekijät sekä työpaikan yhteistoimintaorganisaatiot yhteistyössä pyrkivät edistämään ja tukemaan jokaisen työelämässä mukana olevan työ– ja toimintakykyä hänen työuransa kaikissa vaiheissa.

Työkykyä ylläpitävä toiminta on osa kaikkia työterveyshuollon työympäristöön ja työ– yhteisöön kohdistuvia toimintoja.

Työ kykyä ylläpitävän toiminnan kohteena ovat kaikki työterveyshuollon piirissä olevat työntekijät.

Työkykyä ylläpitävä toiminta tulee ottaa huomioon työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa, jossa esitetään työpaikan työkykyä ylläpitävän toiminnan tavoitteet, periaatteet ja toiminnan sisältö. Työterveyshuollon toimintoja, joihin työkykyä ylläpitävä toiminta oleellisesti liittyy ovat

työpaikkaselvitykset;

työntekijöiden terveydentilan ja työ– ja toimintakyvyn seuraaminen ja arviointi;

työn, työolosuhteiden ja työyhteisön kehittäminen työssä selviytymistä tukevaksi;

neuvojen ja opastuksen antaminen sekä tiedottaminen työntekijöille ja työyhteisölle työkykyä ylläpitävästä toiminnasta;

työntekijöiden sijoittaminen uuteen tehtävään, mikäli työntekijä ei selviydy entisessä työssään;

osallistuminen työpaikan erityisongelmien kuten päihteiden väärinkäytön ehkäisyyn sekä päihdeongelmaisten varhaiseen tunnistamiseen, hoitoon ja hoitoonohjaukseen.

Työnantajan on järjestettävä terveydenhuollon ammattihenkilöitä käyttäen työterveyshuoltolain 2 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettu sairauden, vian tai vamman vuoksi vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta. Seurantaa järjestettäessä on otettava huomioon työntekijän terveydentila sekä työstä ja työpaikan olosuhteista johtuvat terveydelliset vaatimukset ja kyseiselle työntekijälle aiheutuvat terveyden vaarat sekä huolehdittava tarvittaessa kuntoutusta koskevasta neuvonnasta sekä hoitoon ja kuntoutukseen ohjaamisesta.

Työnantajalla on työturvallisuuslain 36 §:n nojalla ja työterveyshuoltolain 2 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaan velvollisuus osallistua ensiavun järjestämiseen työpaikalla. Työpaikkaselvityksessä arvioidaan ensiapuvalmiuden tarve todettujen vaara– ja haittatekijöiden perusteella sekä annetaan työpaikalle sitä koskevia suosituksia. Ensiaputaitojen ja –välineiden tarpeen arvioinnin lisäksi tulee suunnittelussa ottaa huomioon työpaikan erityisvaatimukset ja suunnitella tarvittaessa yhteistyössä työsuojelu–, väestönsuojelu– sekä pelastustoimen organisaatioiden kanssa toiminnallisesti tarkoituksenmukainen kokonaisuus ensiavun toteuttamiseksi.

Työturvallisuutta koskevat lait ja määräykset tulee ottaa soveltuvin osin huomioon työ– terveyshuoltoa toteuttaessa.