Valtioneuvoston päätös Suomen Ulkomaankauppaliiton valtionavun perusteista

Kauppa- ja teollisuusministeriö, jäljempänä ministeriö, voi myöntää valtion talousarvion rajoissa valtionapua Suomen Ulkomaankauppaliitto ― Finlands Utrikeshandelsförbund r.y. -nimiselle järjestölle, jäljempänä Ulkomaankauppaliitto, sen mukaisesti kuin tässä päätöksessä määrätään ja Ulkomaankauppaliiton toiminnasta ministeriön ja Ulkomaankauppaliiton välillä tehdyissä puite- ja vuosisopimuksissa sovitaan.

Ulkomaankauppaliitolle voidaan myöntää valtionapua sellaisiin toimintoihin, jotka ovat valtion talousarviossa Ulkomaankauppaliitolle osoitetun valtionapumäärärahan käyttötarkoituksen mukaisia.

Valtionapu on tarkoitettu erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymisen tukemiseen.

Valtionavun myöntämisen edellytyksenä on, että Ulkomaankauppaliiton toiminta on taloudellista ja tuloksellista ministeriön vuosisopimuksessa asettamien tulostavoitteiden mukaisesti.

Valtionapua voidaan myöntää 2 §:ssä tarkoitetusta toiminnasta aiheutuvien menojen kattamiseen keskimäärin enintään 80 prosenttia kokonaiskustannuksista sen mukaan kuin vuosisopimuksissa määrätään.

Toiminnoista, joihin 2 §:n mukaisesti Ulkomaankauppaliitolle voidaan myöntää valtionapua, ministeriö ja Ulkomaankauppaliitto tekevät puitesopimuksen ja valtion talousarvion rajoissa olevan vuosisopimuksen.

Puitesopimuksessa, joka tehdään yhtä vuotta pidemmäksi ajaksi, sovitaan Ulkomaankauppaliiton valtionapua ja sen puitteisiin otettavia toimintoja koskevista yleisistä periaatteista ja toimintalinjoista sekä ministeriön osallistumisesta Ulkomaankauppaliiton johtoelimien toimintaan.

Vuosisopimuksessa sovitaan puitesopimuksen pohjalta ja ministeriön asettamia tulostavoitteita noudattaen valtionavun käyttämisen ehdoista ja yksityiskohdista.

Ulkoasiainministeriö ja Ulkomaankauppaliitto sopivat erikseen kaupallisten sihteerien toiminnan käytännön järjestelyistä Suomen ulkomaanedustuksessa.

Ministeriö arvioi Ulkomaankauppaliiton toimintaa ja sen taloudellisuutta ja tuloksellisuutta sekä valvoo valtionavun käyttöä. Tässä tarkoituksessa ministeriöllä on oikeus perehtyä Ulkomaankauppaliiton raportointijärjestelmään ja -aineistoon sekä tarkastaa Ulkomaankauppaliiton koko varainhoitoa ja tilinpitoa.

Ministeriön on määrättävä valtionapu joko kokonaan tai osaksi maksettavaksi takaisin, jos Ulkomaankauppaliitto on käyttänyt valtionavun muuhun tarkoitukseen kuin mihin se on myönnetty.

Ministeriö voi määrätä valtionavun joko kokonaan tai osaksi maksettavaksi takaisin, jos Ulkomaankauppaliitto on

esittänyt valtionavun saamiseksi virheellisiä tietoja;

salannut seikkoja, jotka olisivat voineet vaikuttaa valtionavun myöntämiseen tai valtionavun ehtojen asettamiseen; taikka

kieltäytynyt antamasta valtionavun maksamista tai valvontaa varten tarvittavia tietoja, asiakirjoja tai muuta aineistoa.

Takaisin maksettavalle valtionapuerälle on maksettava, jos ministeriö sitä vaatii, valtionapuerän maksamispäivästä lukien sen suorittamispäivään asti vuotuista korkoa, joka ylittää neljällä prosenttiyksiköllä Suomen Pankin kulloinkin voimassa olevan peruskoron.

Ministeriön on määrättävä Ulkomaankauppaliitto palauttamaan välittömästi valtiolle liikaa tai muuten perusteettomasti maksettu valtionapu. Jollei palautettavaa määrää makseta asetettuna eräpäivänä, on Ulkomaankauppaliiton suoritettava sille kulloinkin voimassaolevan korkolain mukaista viivästyskorkoa.

Ulkomaankauppaliiton 2 §:ssä tarkoitetusta toiminnasta saadut tulot käytetään tähän toimintaan. Valtionapua myönnettäessä otetaan vähentävänä tekijänä huomioon toiminnan tuottama olennainen ylijäämä, joksi katsotaan tulos ennen mahdollisia kirjanpitolain (655/73) 17 §:n mukaisia varauksia.

Ministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä tämän päätöksen täytäntöön panemisesta.

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995. Päätöstä sovelletaan ensimmäisen kerran siihen valtionapuun, joka valtion vuoden 1995 talousarvion rajoissa voidaan myöntää Ulkomaankauppaliitolle. Ennen päätöksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Tällä päätöksellä kumotaan 12 päivänä tammikuuta 1978 annettu valtioneuvoston päätös Suomen Ulkomaankauppaliiton valtionavustuksen perusteista (32/78) ja 30 päivänä elokuuta 1992 annettu valtioneuvoston päätös kaupallisten sihteerien toiminnan valtionavusta (788/92). Ennen tämän päätöksen voimaantuloa tehtyihin valtionapupäätöksiin sovelletaan kuitenkin kumottujen päätösten määräyksiä.