Asetus sosiaali- ja terveysministeriöstä

Sosiaali- ja terveysministeriössä on hallinto-osasto, vakuutusosasto, sosiaali- ja terveyspalveluosasto, ehkäisevän sosiaali- ja terveyspolitiikan osasto sekä talous- ja suunnitteluosasto. Osastot voivat jakaantua tulosryhmiin.

Lisäksi ministeriössä on erillisinä tulosryhminä kansainvälisten asiain toimisto, pakolaistoimisto ja tiedotustoimisto. Ministeriössä voi olla muitakin erillisiä tulosryhmiä sen mukaan kuin työjärjestyksessä määrätään.

Ministeriön yhteydessä on tasa-arvovaltuutetun toimisto ja ulkomaalaisvaltuutetun toimisto.

Osaston tai erillisen tulosryhmän sisäisestä organisaatiosta määrää sen päällikkö, jollei organisaatiosta määrätä ministeriön työjärjestyksellä.

Ministeriön hallinnonalaan kuuluvat ministeriön alaisina kansanterveyslaitos, lääkelaitos, sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, säteilyturvakeskus, tapaturmavirasto, tarkastuslautakunta, terveydenhuollon oikeusturvakeskus, työttömyysturvalautakunta sekä valtion turvapaikan hakijoiden vastaanottokeskukset. Lisäksi hallinnonalaan kuuluvat valtion koulukodit, valtion mielisairaalat ja Järvenpään sosiaalisairaala sekä työterveyslaitos.

Ministeriö valmistelee lisäksi ne valtioneuvostolle kuuluvat asiat, jotka koskevat kansaneläkelaitosta ja Oy Alko Ab:tä.

Ministeriön toimialaan kuuluvien asioiden käsittelyssä noudatetaan seuraavaa työnjakoa

Hallinto-osasto käsittelee asiat, jotka koskevat ministeriön, hallinnonalan ja lääninhallitusten sosiaali- ja terveysasioita hoitavien yksiköiden yleistä hallintoa sekä ministeriön henkilöstöhallintoa, tietohallintoa, tietopalvelua, oikeudellisia kysymyksiä, ministeriön edustusta ja raha-automaattien tuottoa. Lisäksi hallinto-osasto valmistelee asiat, jotka koskevat miesten ja naisten välisiä tasa-arvokysymyksiä.

Vakuutusosasto käsittelee asiat, jotka koskevat toimeentuloturvaa, vakuutustoimintaa ja vakuutustarkastusta.

Sosiaali- ja terveyspalveluosasto käsittelee asiat, jotka koskevat sosiaali- ja terveyspalveluja ja sosiaalihuollon toimeentuloturvaa, sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelua ja valtionosuutta sekä sotilasvammakorvauksia.

Ehkäisevän sosiaali- ja terveyspolitiikan osasto käsittelee asiat, jotka koskevat terveyden ja sosiaalisen turvallisuuden edistämistä, alkoholijärjestelmää, työterveyshuoltoa sekä sosiaalisten ongelmien ja sairauksien ehkäisemistä.

Talous- ja suunnitteluosasto käsittelee asiat, jotka koskevat sosiaali- ja terveyspolitiikan suunnittelua ja seurantaa, hallinnonalan talousarvion valmistelua ja toteutumista, hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä tietotuotantoa.

Kansainvälisten asiain toimisto käsittelee asiat, jotka koskevat hallinnonalan kansainvälisten asioiden hoidon kehittämistä, suunnittelua ja yhteensovittamista.

Pakolaistoimisto käsittelee asiat, jotka koskevat ulkomailta Suomeen tulleiden pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoa ja paluumuuttajia.

Muut erilliset tulosryhmät käsittelevät niiden käsiteltäviksi työjärjestyksessä määrätyt asiat. Tarkempia määräyksiä asioiden valmistelussa ja käsittelyssä noudatettavasta työnjaosta ja tehtävistä annetaan työjärjestyksessä, jossa voidaan yksittäisten asioiden tai asiaryhmien kohdalla poiketa edellä säädetystä työnjaosta.

Työjärjestyksessä määrätään lisäksi ministeriön hallinnonalan ohjaukseen liittyvästä työnjaosta.

Työjärjestyksen vahvistaa ministeri.

Ministeriössä on kansliapäällikkö. Osastojen päällikköinä ovat osastopäälliköt. Kansainvälisten asiain toimiston päällikkönä on toimistopäällikkö ja tiedotustoimiston päällikkönä tiedotuspäällikkö.

Oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneilla osastopäälliköillä ja apulaisosastopäälliköillä on hallitusneuvoksen arvonimi. Vakuutusosaston ja sosiaali- ja terveyspalveluosaston osastopäälliköillä on kuitenkin ylijohtajan arvonimi.

Ministeriön yhteisten virkojen sekä tilapäisten virkamiesten sijoittamisesta osastoihin tai erillisiin tulosryhmiin määrää ministeri. Osastojen virkojen sijoittamisesta sen tulosryhmiin määrää osastopäällikkö.

Sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä (995/43) säädetään kansliapäällikön, osastopäällikön, apulaisosastopäällikön, toimistopäällikön, hallitusneuvoksen, neuvottelevan virkamiehen ja hallitussihteerin kelpoisuusvaatimuksista, vaaditaan

kansliapäälliköltä hyvä perehtyneisyys sosiaali- ja terveyspolitiikkaan ja käytännössä osoitettua johtamistaitoa;

osastopäälliköltä hyvä perehtyneisyys asianomaisen osaston toimialaan ja käytännössä osoitettua johtamistaitoa;

apulaisosastopäälliköltä ja toimistopäälliköltä perehtyneisyys toimialaansa liittyviin kysymyksiin;

hallitusneuvokselta toimistopäällikkönä, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä säädetään hallitusneuvoksen kelpoisuusvaatimuksista; sekä

lainsäädäntöneuvokselta oikeustieteen kandidaatin tutkinto sekä lainvalmistelutyössä tarvittavaa tutkimus- ja suunnittelutaitoa.

Kansliapäällikön, osastopäällikön, apulaisosastopäällikön, hallitusneuvoksen toimistopäällikkönä, toimistopäällikön, hallitusneuvoksen, lainsäädäntöneuvoksen ja hallitussihteerin nimittämisestä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä.

Neuvottelevan virkamiehen nimittää valtioneuvosto.

Tasa-arvovaltuutetun ja tasa-arvovaltuutetun toimiston muun henkilökunnan sekä ulkomaalaisvaltuutetun ja ulkomaalaisvaltuutetun toimiston muun henkilökunnan nimittämisestä ja ottamisesta säädetään erikseen.

Muun virkamiehen nimittää tai ottaa ministeriö.

Ministeri nimittää tai ottaa virkamiehen, jonka palkkaus on vähintään A22 palkkausluokan tai S22 sopimuspalkkaluokan mukainen. Kansliapäällikkö nimittää tai ottaa virkamiehen, jonka palkkaus on A18-A21 palkkausluokan mukainen. Muun virkamiehen nimittää tai ottaa hallinto-osaston osastopäällikkö.

Työsopimussuhteisen henkilöstön ottaa kansliapäällikkö.

Virkavapauden, johon virkamiehellä on lain tai virkaehtosopimuksen nojalla oikeus, sekä tätä virkavapautta vastaavan vapautuksen työsopimussuhteiselle henkilöstölle myöntää ministerin tehtävään määräämä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut hallinto-osaston virkamies.

Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun virkavapauden tai vapautuksen myöntää

tasavallan presidentin nimitettävälle virkamiehelle enintään yhdeksi vuodeksi ministeri ja yli yhdeksi vuodeksi valtioneuvosto;

valtioneuvoston tai ministeriön nimitettävälle virkamiehelle enintään yhdeksi vuodeksi hallinto-osaston osastopäällikkö ja yli yhdeksi vuodeksi kansliapäällikkö; sekä

tilapäisille virkamiehille ja työsopimussuhteiselle henkilöstölle se, joka on heidät ottanut.

Viran väliaikaisen hoitajan ottamisesta avoinna olevaan virkaan ja viran hoitamisesta virkavapauden aikana päättää

tasavallan presidentin nimitettävään virkaan enintään yhdeksi vuodeksi ministeri ja yli yhdeksi vuodeksi valtioneuvosto;

valtioneuvoston tai ministerin nimitettävään virkaan ministeri;

kansliapäällikön nimitettävään virkaan kansliapäällikkö; sekä

hallinto-osaston osastopäällikön nimitettävään virkaan hallinto-osaston osastopäällikkö.

Kansliapäällikön tehtävänä on ministerin lähimpänä apuna sovittaa yhteen ministeriön eri osastojen ja erillisten tulosryhmien toimintoja sekä osallistua laajakantoisten tai muutoin tärkeiden asioiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja valvontaan. Lisäksi kansliapäällikkö suorittaa, mikäli tästä asetuksesta ei muuta johdu, ne kansliapäällikölle kuuluvat yleiset tehtävät, joista säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä. Kansliapäällikkö käsittelee myös asiat, jotka ministeri niiden laadun vuoksi on antanut hänen käsiteltäväkseen.

Osastopäällikön tulee

johtaa osaston toimintaa siten, että sille kuuluvat tehtävät hoidetaan tuloksellisesti;

tehdä tarpeellisia aloitteita lainsäädäntöä koskeviksi ja muiksi uudistuksiksi osaston toimialalla;

ratkaista esittelystä hänelle kuuluvat asiat;

huolehtia osaston toiminnan tarkoituksenmukaisesta ja taloudellisesta suunnittelusta;

huolehtia alaisensa henkilöstön kehittämisestä;

huolehtia, että tarpeellista yhteyttä ylläpidetään valtion ja kunnan viranomaisiin sekä yksityisiin järjestöihin ja muihin sidosryhmiin; sekä

ohjata ministeriön alaisten osaston toimialalla toimivien virastojen ja laitosten sekä viranomaisten toimintaa.

Tulosryhmän päällikön tehtävistä on soveltuvin osin voimassa, mitä edellä säädetään osastopäällikön tehtävistä.

Osaston sisäisestä työnjaosta määrätään tarkemmin osaston työjärjestyksessä.

Osaston työjärjestyksen vahvistaa osastopäällikkö.

Erillisen tulosryhmän sisäisestä työnjaosta määrätään tarkemmin tulosryhmän työjärjestyksessä. Erillisen tulosryhmän työjärjestyksen vahvistaa tulosryhmän päällikkö.

Jos syntyy epätietoisuutta siitä, kenen käsiteltäväksi jokin asia kuuluu, ratkaisee kysymyksen asianomainen osastopäällikkö tai tulosryhmän päällikkö sekä osastojen tai erillisten tulosryhmien kesken kansliapäällikkö, jollei ministeri määrää siitä.

Vahvistetusta työnjaosta huolimatta virkamies on velvollinen tarvittaessa suorittamaan ne tehtävät, jotka ministeri, kansliapäällikkö taikka asianomainen osastopäällikkö tai tulosryhmän päällikkö määrää.

Kansliapäällikön ollessa estynyt hänen sijaisenaan toimii ministerin määräämä osastopäällikkö.

Osastopäällikön ollessa estynyt toimii hänen sijaisenaan hänen määräämänsä apulaisosastopäällikkö tai osastopäällikön määräämä muu ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut saman osaston virkamies.

Erillisen tulosryhmän päällikön ollessa estynyt toimii hänen sijaisenaan hänen määräämänsä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut virkamies.

Muissa kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa määrää tehtävien hoidosta virkamiehen estyneenä ollessa asianomainen osastopäällikkö tai erillisen tulosryhmän päällikkö.

Kansliapäällikkö ratkaisee, mikäli tästä asetuksesta ei muuta johdu, valtioneuvoston ohjesäännön 35 §:ssä mainittujen asioiden lisäksi asiat, jotka koskevat

kansainvälisestä yhteistyöstä johtuvien virkamatkamääräysten antamista;

virkaehtosopimuksessa sovittuja ulkomaanmatkakustannusten korvauksia alempien korvauksien maksamista;

sivutoimilupia;

toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain (693/76) 27 §:ssä tarkoitetun käyttösuunnitelman mukaisten avustusten myöntämistä;

naisten ja miesten välistä tasa-arvoa, elleivät ne kuulu ministerin ratkaistaviksi;

valtion talonrakennushankkeista annetussa asetuksessa (137/77) tarkoitetun perustamissuunnitelman ja yhdistetyn perustamis- ja esisuunnitelman vahvistamista, esisuunnittelukehotuksen antamista, esisuunnitelman vahvistamista ja rakennussuunnittelukehotuksen antamista;

ministeriön sisäiseen kurinpitomenettelyyn ryhtymistä;

viraston virkamieslautakunnan sihteeriksi ja pöytäkirjanpitäjäksi määräämistä;

päätöstä lahjoitusvarojen vastaanottamisesta ja määräämistä erityiseksi tarkastajaksi tarkastamaan lahjoitusvarojen käyttöä;

Vakuutuskassojen Yhdistyksen sääntöjen vahvistamista;

työttömyyskassan ylimääräisen kokouksen pitämistä;

kutsun toimittamista, jos työttömyyskassan hallitus ilman laillista syytä kieltäytyy kutsumasta jäseniä kokoon;

päätöstä, jos lain mukaan työttömyyskassan rekisteröintiä ei voi suorittaa;

työttömyyskassan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimismääräystä ja teettämistä;

työttömyyskassan selvitysmiehen määräämistä;

esityksen tekemistä työttömyyskassan uskotuksi mieheksi ja toimitsijamieheksi; sekä

kehotusta työttömyyskassan hallitukselle viipymättä esittämään asia kassan kokoukselle.

Osastopäällikkö, apulaisosastopäällikkö ja tulosryhmän päällikkö sekä muut virkamiehet ratkaisevat tässä asetuksessa tai sen nojalla annetussa työjärjestyksessä mainitut toimialaansa kuuluvat ministeriössä päätettävät asiat, jollei valtioneuvoston ohjesäännön 32 §:stä muuta johdu tai ministeri, kansliapäällikkö taikka osastopäällikkö ole pidättänyt asiaa ratkaistavakseen.

Osastopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat

lausunnon hankkimista sekä lausunnon tai selityksen antamista muulle viranomaiselle, jollei kysymyksessä ole laki- tai asetusehdotusta koskeva taikka tasavallan presidentin kanslialle, korkeimmalle oikeudelle, korkeimmalle hallinto-oikeudelle, oikeuskanslerille tai eduskunnan oikeusasiamiehelle annettava lausunto tai selitys, joka ei liity merkitykseltään vähäiseen asiaan;

selityksen antamista tekemästään päätöksestä;

kotimaassa tehtäviä virkamatkoja koskevien määräysten antamista osaston virkamiehille;

osaston käytettäviksi osoitettujen varojen käyttämistä;

osastonsa toimialaan kuuluvien komiteoiden sihteerien palkkioiden vahvistamista siltä osin kuin asia ei kuulu komitean vahvistettaviin asioihin;

osaston henkilöstön vuosilomajärjestystä ja vuosilomia; sekä

yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain (83/51) 20 §:n 2 momentissa tarkoitetun luvan antamista.

Apulaisosastopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat lausunnon antamista osaston toimialaan kuuluvissa asioissa, sikäli kuin ne eivät merkitykseltään ole periaatteellisia tai laajakantoisia eikä muualla tässä asetuksessa toisin säädetä.

Hallinto-osaston osastopäällikkö ratkaisee 19 §:ssä mainittujen asioiden lisäksi asiat, jotka koskevat

todistuksen antamista irtisanoutumisesta ja virkasuhteen päättymisestä;

asiat, jotka koskevat ikälisiä, vuosilomakorvauksia sekä muita virkaehtosopimuksiin tai työsuhteen ehtoja koskeviin säännöksiin perustuvia palkanlisiä ja lisäpalkkioita;

kirjaamista, arkistointia ja tekstinkäsittelyä;

valtioneuvoston ohjesäännön 35 §:n 7 ja 8 kohdassa mainitut asiat; sekä

palkkauksen erotuksen maksamista virkamiehelle, jolle on myönnetty virkavapautta tuomioistuinharjoittelua varten.

Vakuutusosaston osastopäällikkö ratkaisee 19 §:ssä mainittujen asioiden lisäksi asiat, jotka koskevat

toimintaohjeiden antamista osaston alaisille virastoille ja laitoksille;

muun kuin liikennevakuutuksen ja lakisääteisen tapaturmavakuutuksen vakuutusmaksujen, takaisinostoarvojen ja vapaakirjojen laskuperusteita;

vastuuvelan laskemista;

vakuutusyhtiölain (1062/79) 13 luvun 3 §:ssä ja ulkomaisten vakuutusyhtiöiden toiminnasta Suomessa annetun lain (635/89) 18 §:ssä tarkoitettuja perusteita;

vakuutuskassalaissa (1164/92) säädettyjä laskuperusteita ja vakuutuskassalain 80 §:n 2 momentissa tarkoitetun määräyksen antamista;

eläkesäätiöiden eläkevastuun laskemista;

vakuutuskassan ja eläkesäätiön vakuutusteknistä tutkimusta;

työttömyyskassojen valtionosuutta, työttömyyskassojen jäsenmaksujen vahvistamista ja työttömyyskassojen sääntöjä;

työttömyyskassojen jäsenmaksujen tasausta;

vakuutus- ja eläkelaitosten valvontaan liittyvien määräysten ja ohjeiden antamista;

vakuutustilastoa;

vakuutusyhdistyslain (1250/87) 12 luvun 9 §:ssä tarkoitetun maksun perusteiden vahvistamista;

kansainvälisten sosiaaliturvasopimusten soveltamista siltä osin kuin on kysymys sosiaalivakuutuksesta ja siitä, kummanko sopimusmaan lainsäädäntöä on sovellettava;

työeläkevakuutuksen ja tapaturmavakuutuksen vakuutusehtoja;

sairausvakuutuslain (364/63) 61 §:n mukaisia laskuperusteita;

ulkomaisen yhtiön palveluksessa olevan työntekijän hyväksymistä merimieseläkelain (72/56) piiriin;

vakuutusyhtiön yhtiöjärjestystä, vakuutusyhdistyksen yhdistysjärjestystä, vakuutuskassan ja eläkesäätiön sääntöjä sekä vakuutusyhdistystarkastuksen johtosääntöä;

edellä 17 kohdassa tarkoitettujen laitosten valvontaa, tarkastusta, tilinpäätöstä, sulautumista, purkamista, toiminnan lopettamista, vakuutuskannan luovutusta ja vastuun siirtämistä, vakuutuskassan jakautumista, vakuutusyhtiön yhtiömuodon muuttamista sekä vakuutusyhdistyksen muuttamista keskinäiseksi vakuutusyhtiöksi ja vakuutusyhdistyksen oikeutta harjoittaa muuta henkilövakuutusliikettä kuin henki- tai eläkevakuutusta;

vakuutusyhtiölain 4 luvun 3 §:n 2 momentissa ja 5 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitetun osakepääoman alentamisen hyväksymistä sekä vakuutusyhdistyslain 4 luvun 10 §:n 2 momentissa tarkoitetun takuupääoman alentamisen hyväksymistä sekä eläkesäätiölain 7 c §:ssä tarkoitetun määräajan ja vastuuvajauksen kattamiselle säädetyn määräajan pidentämistä;

vakuutusyhtiön hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenen, toimitusjohtajan, tilintarkastajan ja selvitysmiehen sekä vakuutusyhdistyksen ja vakuutuskassan tilintarkastajan kelpoisuudesta annettavaa poikkeuslupaa sekä vakuutusyhdistystarkastuksen tarkastusjohtajan ja tarkastajan valintaa koskevan päätöksen vahvistamista sekä ulkomaisen vakuutusyhtiön pääasiamiehen hyväksymistä;

vakuutusyhtiön ja vakuutuskassan vakuutta ja katetta, vakuutusyhdistyksen antamalta rahalainalta vaadittavaa vakuutta, vakuutusyhdistysten yhteisvastuuta, vakuutuskassan oikeutta luottojen ottamiseen, vakuutuskassalain 140 §:n 3 momentissa tarkoitetun vakuuden hyväksymistä sekä vakuutuskassalain 180 §:ssä tarkoitetun suunnitelman hyväksymistä;

vakuutusyhtiön, vakuutusyhdistyksen, vakuutuskassan ja eläkesäätiön oikeutta omistaa osakkeita ja osuuksia muussa yrityksessä;

vakuutusyhtiön osakkeiden ja takuuosuuksien hankkimista;

eläkesäätiölain (469/55) 33 §:ssä säädettyjä toimenpiteitä;

potilasvakuutuksen vakuutusehtoja; sekä 26) edellä 17 kohdassa tarkoitettuja laitoksia koskevien asiakirjojen julkisuutta.

Sosiaali- ja terveyspalveluosaston osastopäällikkö ratkaisee 19 §:ssä mainittujen asioiden lisäksi asiat, jotka koskevat

toimintaohjeiden antamista osaston alaisille virastoille ja laitoksille; sekä

sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/92) 38 §:ssä tarkoitettujen kaavojen vahvistamista ja 41 §:ssä tarkoitettujen määräysten antamista.

Ehkäisevän sosiaali- ja terveyspolitiikan osaston osastopäällikkö ratkaisee 19 §:ssä mainittujen asioiden lisäksi asiat, jotka koskevat

toimintaohjeiden antamista osaston alaisille virastoille ja laitoksille;

toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain 27 §:ssä tarkoitetun käyttösuunnitelman mukaisten avustusten maksatusta ja käytön valvontaa;

kemikaalilain (744/89) 20 §:n mukaisia ilmoituksia uusista aineista, jotka on jo hyväksytty Euroopan yhteisöjen alueella;

terveydenhoitolain (469/65), kemikaalilain, tartuntatautilain (583/86), elintarvikelain (526/41) ja torjunta-ainelain (327/69) edellyttämästä valvonnasta aiheutuvien kustannusten maksatusta;

raittiustyölain (828/82) 10 §:n mukaisten avustusten maksatusta ja käytön valvontaa;

ministeriölle kuuluvaa alkoholijuomien myynnin ja mainonnan valvontaa Suomen ja ulkomaiden välillä kulkevissa suomalaisissa aluksissa ja junissa;

niiden majoitus- ja ravitsemisalan ammattijulkaisujen nimeämistä, joissa alkoholijuomien mainonta on sallittua;

alkoholijuomaa ja väkiviinaa valmistavan tehtaan hyväksymistä käyttöön otettavaksi sekä vastaavan johtajan ja hänen sijaisensa hyväksymistä; sekä

alkoholiyhtiön tarkastajan hyväksymistä toimimaan virkamiehen vastuulla.

Talous- ja suunnitteluosaston osastopäällikkö ratkaisee 19 §:ssä mainittujen asioiden lisäksi asiat, jotka koskevat

ministeriölle tilivirastona kuuluvia tehtäviä;

sairausvakuutuslaista ministeriölle aiheutuvia henkilöstöhallinnon tehtäviä; sekä

valtioneuvoston ohjesäännön 35 §:n 6 ja 9 kohdassa mainitut asiat.

Kansainvälisten asiain toimiston päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat kansainvälisessä yhteistyössä tarvittavia sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä, tilaa ja käytäntöjä koskevia selvityksiä ja lausuntoja.

Pakolaistoimiston päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat

toimintaohjeiden antamista valtion turvapaikan hakijoiden vastaanottokeskuksille; sekä

valtion turvapaikan hakijoiden vastaanottokeskusten johtajien nimittämistä ja ottamista.

Työjärjestyksellä voidaan määrätä 19 ja 21-27 §:ssä mainitut asiat apulaisosastopäällikön, hallitusneuvoksen toimistopäällikkönä, toimistopäällikön, hallitusneuvoksen tai neuvottelevan virkamiehen tai tulosryhmän päällikön ratkaistavaksi.

Sen estämättä, mitä valtioneuvoston ohjesäännön 35 §:ssä ja tässä asetuksessa säädetään, voidaan tavaran tai työsuorituksen tilaamisesta, matkamääräyksen antamisesta, menojen hyväksymisestä sekä maksumääräyksen antamisesta määrätä taloussäännössä.

Jos tässä asetuksessa tai erikseen ei toisin säädetä, sovelletaan valtioneuvoston ohjesääntöä.

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä huhtikuuta 1993.

Tällä asetuksella kumotaan sosiaali- ja terveysministeriöstä 6 päivänä syyskuuta 1991 annettu asetus (1176/91) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.