Asetus vakuutusyhtiön toimintapääomaan luettavista eristä

Vakuutusyhtiölain 11 luvun 1 §:ssä tarkoitettuun toimintapääomaan luetaan sosiaali- ja terveysministeriön määräämien perusteiden mukaisesti

maksettu osakepääoma tai keskinäisen vakuutusyhtiön osalta maksettu takuupääoma ja maksettu pohjarahasto;

kun 25 prosenttia osakepääomasta tai takuupääoman ja pohjarahaston yhteismäärästä on maksettu, puolet maksamatta olevasta osakepääoman määrästä tai takuupääoman ja pohjarahaston yhteismäärästä;

sidotun ja vapaan oman pääoman rahastot tilikauden ja edellisten tilikausien tappiolla vähennettyinä sekä tehtyjen ja suunnitelman mukaisten poistojen kertynyttä erotusta lukuun ottamatta ne varaukset, jotka eivät vastaa vakuutettuja vastuita;

siirtyvät voittovarat;

omaisuuden käypien arvojen ja taseen kirjanpitoarvojen erotus siltä osin kuin sitä ei voida pitää luonteeltaan poikkeuksellisena;

vakuutusyhtiön hakemuksesta ja sosiaali- ja terveysministeriön suostumuksella sellaisen yhtiön ottaman lainan täysin maksettu pääoma, jolla on sopimuksen perusteella huonompi etuoikeus kuin kaikilla muilla veloilla ja maksettavilla korvauksilla; toimintapääomaan luettavaa määrää vähennetään kuitenkin tasaisesti kultakin alkavalta vuodelta, jos lainan jäljellä oleva laina-aika on alle viisi vuotta, ja huomioon otettu määrä voi olla enintään 25 prosenttia toimintapääomasta;

toiminnassa olevan keskinäisen vahinkovakuutusyhtiön vakuutusyhtiölain 10 luvun 7 §:n mukainen kyseiseksi tilikaudeksi taksoitettavissa oleva lisämaksu, josta voidaan kuitenkin ottaa huomioon enintään puolet enimmäismaksujen ja perittyjen maksujen erotuksesta; huomioon otettu määrä voi kuitenkin olla enintään 50 prosenttia toimintapääomasta;

henkivakuutusyhtiön taseeseen sisältyvät voitonjakoa varten tarkoitetut rahastot tai varaukset, joita voidaan käyttää minkä tahansa mahdollisen tappion peittämiseen ja joita ei ole varattu jo päätettyjen lisäetujen antamiseen vakuutuksenottajille;

henkivakuutusyhtiön hakemuksesta ja sosiaali- ja terveysministeriön suostumuksella enintään 50 prosenttia yhtiön tulevasta ylijäämästä, joksi arvioidaan yhtiön viiden viimeisen vuoden aikana muodostuneen ylijäämän aritmeettisen keskiarvon korkeintaan nelinkertainen määrä henkivakuutuksessa ja korkeintaan kahdeksankertainen määrä eläkevakuutuksessa, kuitenkin korkeintaan keskimääräistä jäljellä olevaa vakuutusaikaa vastaava määrä;

henkivakuutusyhtiön hakemuksesta ja sosiaali- ja terveysministeriön suostumuksella vakuutusten hankintamenojen jaksotusta vastaava erä siltä osin kuin jaksotusta ei yhtiön noudattamat liikekustannusperusteet huomioon ottaen ole vakuutusmaksuvastuuta määrättäessä katsottava tehdyn täysimääräisesti; erää määrättäessä on otettava huomioon ne siirtyvät hankintamenot, jotka sen sijaan, että olisi otettu huomioon vakuutusmaksuvastuussa, on aktivoitu taseeseen

Toimintapääomaa vähentävänä eränä otetaan huomioon taseeseen aktivoitujen vakuutusten hankintamenojen sekä muusta kuin omaisuuden hankinnasta johtuvien pitkävaikutteisten menojen poistamaton osuus 1 momentin 10 kohdassa jo huomioon otettua hankintamenoa lukuun ottamatta sekä ne vakuutusyhtiön oman henkilökunnan eläkesitoumuksista aiheutuvat menot, jotka on jätetty kuluksi kirjaamatta kirjanpitolain (655/73) nojalla.

Henkivakuutusyhtiön toimintapääomasta vähintään vakuutusyhtiölain 11 luvun 5 §:n mukaisen takuumäärän puolta määrää vastaavan osan on muodostuttava tämän asetuksen 1 §:n 1 momentin 1–4 ja 8 kohdassa mainituista eristä vähennettyinä niillä vakuutusyhtiön oman henkilökunnan eläkesitoumuksista aiheutuvilla menoilla, jotka on jätetty kirjaamatta kuluksi kirjanpitolain nojalla.

Mitä tässä asetuksessa säädetään henkivakuutuksesta, sovelletaan myös lakisääteiseen eläkevakuutukseen, lukuunottamatta 1 §:n 1 momentin 9 ja 10 kohtaa.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.